Author Archives: klaava

Seinäjoen ja Ranskan Thionvillen moderneilla kirjastoilla on jotain yhteistä

2017-03-05

Kirjastot ympäri maailmaa pohtivat tapoja miten kirjasto laitoksena parhaiten vastaisi digitaalisen ajan haasteisiin. Maailmalla on jo kirjastoja, joissa ei ole painettuja kirjoja lainkaan, vaan ainoastaan sähköisiä teoksia. Kirjastoille on kuitenkin muotoutunut muitakin rooleja kuin tiedon ja viihteen tarjoaminen, ja tätä varsinkin uudet kirjastorakennukset (tai niiden suunnittelijat) yrittävät ratkaista.

Texasissa Bexar County avasi pari vuotta sitten Bibliotech-nimisen täysin digitaalisen kirjaston. Luettavaa löytyy, mutta se on kaikki e-kirjoina ja muina sähköisinä julkaisuina. Lukulaitteita ja kirjoja voi lainata, ja kirjaston henkilökunta auttaa paitsi perinteisessä tehtävässään, niin myös laitteiden kanssa.
Thionville library in France
Pohjois-Ranskassa pieni Thionvillen kaupunki avasi uuden kirjaston vuonna 2016. Kirjastosta löytyy kirjoja kaikissa muodoissa, mutta se on myös hieno moderni rakennus, jossa on tilaa monenlaiselle toiminnalle, kahvittelulle, piknikille talon katolla ja jopa soittotaidon hiomiselle sitä varten varatuissa huoneissa.

Thionvillen kirjaston suunnitelleet arkkitehdit kertoivat Fast Companylle tavoitteena olleen nimenomaan tilojen rakentaminen yhteisölle, ei pelkästään kirjojen tuominen kansalaisten saataville. Kaupunki ei edes kutsu uutta taloaan kirjastoksi, vaan Mediathequeksi.

Ennen kuin siirrymme Seinäjoelle, katsokaa tämä Thionvillen Mediathequen esittelyvideo:

Mediatheque avattiin vuonna 2016. Sen ovat suunnitelleet Dominique Coulon and Associates –nimisen firman arkkitehdit Strasbourgissa.

Seinäjoen Apila-kirjasto avasi ovensa kaupunkilaisille vuonna 2012. Suunnittelijoina olivat helsinkiläisen JKMM-toimiston arkkitehdit.

Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia sijaitsee aivan Apila-kirjaston naapurissa, mutta siitä huolimatta arkkitehdit ovat onnistuneet luomaan oman näköisensä, hyvin naapureidensa kanssa toimeen tulevan kirjaston.

Alla on muutama kuva Seinäjoen Apila-kirjastosta. Kuten Thionvillen kirjaston videon ja Apila-kirjaston kuvien perusteella voi havaita, eri maissa ja eri suunnittelijoiden luomissa tiloissa on joitakin yhtäläisyyksiä. Ehkä se on vain merkki siitä, että kirjastot ovat löytämässä ratkaisuja kansalaisten palveluun digitaalisessa tulevaisuudessa.

Seinäjoki Apila library, Finland
modern library of Seinäjoki in Scandinavia
modern library  architecture in Seinäjoki, Finland, North Europe
community spaces in Seinäjoki library, Finland
reading nook in Seinajoki library, Finland, Scandinavia, Europe

Matkaopas neuvoo Suomen, Ruotsin ja Norjan Lapin matkakohteet, maisemat ja ulkoilupaikat

2017-02-24

Moni suomalainen käy Lapissa viikon patikka-, kalastus- tai hiihtoretkellä ilman suuria etukäteisvalmisteluja, sillä lomakeskusten palvelut ja liikenneyhteydet ovat hyvin toimivia. Entä jos haluaisit tutkia pohjoista aluetta hieman laajemmin, tai ulkomaalainen tuttava kyselee missä Lapissa olisi mukava kierrellä? Nyt koko Suomen, Ruotsin ja Norjan Lappi on kartoitettu, kirjattu, kuvattu ja matkaoppaan muodossa julkaistu, jotta kaikki Lapista kiinnostuneet helposti löytävät oman mielenkiintonsa kohteet.

Lapland travel guidebook, book cover image
Englanninkielinen Klaava Travel Guide -matkaopas Lapland – North of the Arctic Circle in Scandinavia sisältää kaiken oleellisen tiedon koko Lapin (Suomi, Ruotsi ja Norja) nähtävyyksistä, luonnosta, kaupungeista ja kylistä, villieläimistä, harrastusmahdollisuuksista, tapahtumista ja majoituksesta. Kirjassa on myös otettu huomioon auto- ja moottoripyörämatkailijat, joita Lapin teille saapuu kesällä runsaasti etenkin Keski- ja Etelä-Euroopasta. Oppaassa esitellään pohjoista kulttuuria ja tapoja, annetaan monenlaisia vinkkejä ja neuvotaan reittejä esimerkiksi Nordkappiin.

Haluatko käydä kesällä jäähotellissa, kastautua Jäämereen, kokea Nordkappin vaihtelevan sään, ajaa Lapin näyttävimmät maisematiet, nähdä revontulia kesällä, löytää upeimmat vuono- ja vuoristonäkymät tai mahtavimmat patikointipaikat? Lapland-matkaoppaasta ne löytyvät.

Englanninkielisen Lappi-oppaan saatavuus ja hinnat löytyvät tältä sivulta.

Alla näytteitä muutamista kirjan sivuista:

hiking destinations in Lapland (Klaava Travel Guide)
Scenic drives in Lapland (north Finland, Norway, Sweden)
City of Tromsö, Norway in travel guidebook Lapland
Abisko national park in Sweden, Lapland (Klaava Travel Guide)

Katukirjastot on laitettu paremmuusjärjestykseen arkkitehtien kilpailussa

2017-02-17

Little Free Library (pieni ilmainen kirjasto) on kirjojen ystävien perustama organisaatio, joka on ottanut tehtäväkseen edistää kirjojen lukemista erityisesti alueilla, joissa julkisten kirjastojen palvelut ovat niukkoja. Näkyvin osa toimintaa ovat pienet laatikot tai muut rakennelmat, joista kirjoja voi lainata. Nyt arkkitehtien suunnittelemat uudet pienet kirjastot on laitettu paremmuusjärjestykseen kilpailussa, jonka tulokset ovat varsin luovia.

Pienten kirjastojen suunnittelukilpailuun, jonka järjestivät Little Free Library, AIASF (American Institute of Architects, San Francisco) ja Chronicle Books, tuli kilpailutöitä yli 300. Aihe on innostanut arkkitehtejä ympäri maailmaa, myös Suomessa.
Pieni katukirjasto, Lea Randebrock
Lahdesta kilpailuun saapuneesta työstä näkee miten siinä on otettu kaikenlaiset sääolot huomioon (kuva yllä). Kirjat ovat hyvin suojassa ja itse kirjasto seisoo jaloilla, joita loska, jää ja vesi eivät heti kaada. Lea Randebrockin suunnitelma sai kunniamaininnan kilpailussa.

Kirjastojen suunnittelua ohjasivat seuraavat raamit: sekä lasten että aikuisten on pystyttävä mukavasti sitä käyttämään, kirjaston valot ovat päällä vain silloin kun joku on sen lähettyvillä ja kirjastossa täytyy olla paikka mihin kiinnittää koiran hihna, jotta molemmat kädet jäävät vapaiksi.

Aleksandra Ostapiukin työssä vaatimukset on toteutettu pilkulleen. Kuva alla.
Katukirjaston suunnittelukilpailu, Aleksandra Ostapiuk

Italialainen Nicola Urban puolestaan näkee polkupyörän pysäköinnin tärkeänä ominaisuutena, ja onkin onnistunut saamaan pyörälle luontevan ja tukevan näköisen parkkipaikan kirjaston sivustalle.
Little Free Library by Nicola Urban
Katso kilpailun voittanut työ ja monta muuta hienoa suunnitelmaa Chronicle Booksin artikkelista.

Mikä on suomalainen tapa toimia? Yhdysvalloista lähtöisin oleva kirjailija kertoo senkin Suomi-kirjassaan

2017-02-11

Kirjailija, toimittaja Russell Snyder muutti Kaliforniasta Suomeen vuonna 1982. Hän viettänyt maassa jo reilut 30 vuotta tutkien kulttuuria, paikkoja ja nauttien suomalaisesta elämänmenosta. Lukuisat retket ovat vieneet hänet Suomen jokaiseen nurkkaan, mutta pitkään Helsingissä asuneena hän on löytänyt nimenomaan pääkaupungista runsaasti suomalaisia kokemuksia. ”Suomi on hieno maa sekä vierailla että elää. Mitä kauemmin täällä on, sitä enemmän suomalainen tapa toimia ihastuttaa.”
cover image of book: The Lighter Side of Finland 6th Ed
Seuraavassa kirjailijan haastattelu, jossa hän kertoo uuden englanninkielisen Suomi-kirjansa taustoista.

Olet äskettäin julkaissut jo kuudennnen painoksen kirjastasi The Lighter Side of Finland. Milloin ensimmäinen versio ilmestyi?

Ensimmäinen painos kirjasta ilmestyi jo 22 vuotta sitten. Siinä kuvattiin Suomea sellaisena kuin se silloin oli. Suomi on kuitenkin jatkuvassa muutoksessa, joten kirjaa on sen jälkeen päivitetty ja aineistoa lisätty vastaamaan uusia tapahtumia.

Miksi juuri tänä vuonna julkaistaan uusi painos kirjasta?

Suomi juhlii 100-vuotiasta itsenäisyyttään, ja halusin omalla tavallani onnitella maata.

Kirjoituksesi ovat humoristisia, vaikka aiheet vaihtelevat laidasta laitaan.

Mielestäni huumori on paras tapa rohkaista ihmisiä lukemaan. Sitä paitsi jos lukijat viihtyvät kirjan parissa ja saavat nauraa, he saattavat jopa muistaa siitä jotakin.

Mitkä ovat olleet parhaita kokemuksiasi Suomessa?

Kelkkailu lasteni kanssa. Kävelyretki Lapin metsissä ruskan aikaan. Kalastaminen Ruunaalla ja juuri pyydystetyn taimenen paistaminen nuotiolla. Lauantaitanssit pienessä kylässä uusien ystävien kanssa. Savusaunan kokeminen Saunaseuran kanssa. Ja monta muuta.

Olet myös kirjoittanut kirjat Analysis of the Finnish Tango ja I, Helsinki. Minkälaisia suunnitelmia sinulla on uusien kirjojen suhteen?

Haluaisin kirjoittaa kirjan Eestistä.

sauna etiquette in Finland
Saunasta puhumista ei voi välttää silloin kun puhutaan Suomesta, ja niin on myös The Lighter Side of Finland -kirjassa.

Vuonna 2017 saatavilla olevat suurikokoiset e-kirjojen lukulaitteet

2017-02-03

E-kirjojen lukulaitteiden (mustavalkonäytöllä varustettujen) yleisin ruudun koko on kuusi tuumaa. Se on kätevän pieni, pokkarin kokoinen mutta pokkaria ohuempi vimpain, joka kulkee mukana vaikka takin taskussa. Nopea kirjan lukija huomaa kuitenkin napsuttelevansa seuraavaa sivua esiin melko taajaan. Suurempiakin lukulaitteita on – tässä mallit, joita maailmalla oli saatavilla alkuvuodesta 2017.

Kobo Aura One

Kobo Aura One, e-kirjojen lukulaite
Kobo on sekä e-kirjakauppa että lukulaitteita markkinoiva yhtiö. Alunperin Kanadasta lähtöisin oleva yritys on nykyään esimerkiksi Keski- ja Etelä-Euroopassa tunnettu merkki, ja laitteita on monessa paikassa saatavilla kirja- ja elektroniikkakaupoissa.

Kobo Aura One on vuoden 2016 parhaaksikin maailmalla arvioitu lukulaite. Laitteessa on 7,8 tuuman tarkka 300 pistetiheyden (ppi) näyttö. Se on vesitiivis, ja sen myötä myös hiekkatiivis, joten mökki, ranta- ja yleensä ulkokäyttö sujuu huolettomammin kuin muilla laitteilla. Suomessa Kobon laitteita saa ainakin Pixmania.fi ja Verkkokauppa.com –kaupoista.

Cybook Ocean

Cybook Ocean lukulaite, itsensä valaiseva näyttö
Cybook on yksi lukulaitteiden pioneereja, jolla on pitkä kokemus niiden valmistamisesta. Cybook Ocean on yhtiön kahdeksan tuuman näytöllä varustettu malli, jossa on itsensä valaiseva kosketusnäyttö. Valaistu näyttö on lukulaitteissa tärkeä ominaisuus, sillä niiden erikoisnäyttö ei oletusarvoisesti sisällä minkäänlaista valoa, vaan lukuvalo täytyy olla omasta takaa. Taustavalaistu näyttö tekee kuitenkin laitteella lukemisen miellyttäväksi myös hämärässä ilman että tarvitaan muuta valon lähdettä.

Cybook-laitteita on saatavilla Elisan kaupoista ja verkkokaupasta, joten ainakin sieltä voi tätäkin mallia kysellä.

InkBook 8

InkBook 8 on edullisin suurikokoinen lukulaite, mutta tuotteen saatavuus on onnen kauppaa. Laitteessa on kahdeksan tuuman näyttö. Ohjelmistona on älypuhelimista ja tableteista tuttu Android, versiona 4.2. Android tuo oman ulottuvuuden InBookin, sillä laitteeseen voi yrittää asentaa Android-sovelluksia.

Pocketbook InkPad 2

Pocketbook Inkpad 2 on kahdeksan tuuman näytöllä varustettu lukulaite. Messuilla ja näyttelyissä Pocketbookin laitteita on ollut melko hyvin näkyvillä, mutta varsinaisia kauppiaita on löytynyt niukasti. Joitakin Pocketbookin malleja löytyy Verkkokauppa.comin valikoimista.

Onyx Boox Max

Onyx Boox Max lukulaite
Onyx Boox Maxissa on peräti 13,3 tuuman näyttö. Sillä katselee jo melkoisen yksityiskohtaisia PDF-dokumentteja ja niissä olevia kuvia ja piirroksia mukavasti. Toinen erikoisuus tuotteessa on taipuisa näyttö. Hintaahan tällaiselle erikoisnäytölle tulee, mutta käyttökin on usein johonkin erityistarpeeseen.

Onyx Boox N96

Näytön koko Onyx Boox N96:ssa on 9,7 tuumaa, eli (sattumalta tai ei) sama kuin alkuperäisessä Apple iPad –tabletissa. Myös monet Android-tabletit ovat 10 tuuman näytöllä varustettuja, joten tama Onyxin malli kilpailee myös tabletien kanssa.

Onyx Boox i86

Onyx Boox i86:n näyttö on kahdeksan tuumaa. Tämä malli, kuten edellä mainitut muutkin Onyxin mallit käyttävät Android 4.0 –ohjelmistoa.

Onyxin lukulaitteita löytyy varmasti ainakin Amazonista. Joko Amazon itse tai sen kautta myyvät kauppiaat toimittavat Onyxin laitteita, mutta mihin maihin toimittavat onkin sitten toinen juttu.

Klaavan englanninkielisiä uutisia voit seurata täällä.

Kirjastojen odotetaan mullistuvan seuraavien vuosikymmenten aikana

2017-01-26

Ennen vanhaan kirjastot olivat paikkoja, joista kuka tahansa saattoi tulla hakemaan sivistystä, etsimään vastauksia tai kertaamaan jo aiemmin opittuja knoppitietoja. Mutta millaisia ovat tulevaisuuden kirjastot?
Haifa library in 1970sKuva: Wikimedia Commons.
Kirjastot eivät ole menossa mihinkään, mutta tulevaisuudessa niiden on kuitenkin vastattava täysin erilaisiin kävijöiden tarpeisiin. Nykypäivän todellisuutta kun on se, että ihmisten tiedonjanon voi usein sammuttaa vain kiinnostavan hakusanan Googleen kirjoittamalla. Koskipa kysymys Yhdysvaltain ensimmäistä presidenttiä, Suomen vanhinta autoa, pokerikäsien arvokkainta värisuoraa tai mitä tahansa maan ja taivaan väliltä, voi vastauksen löytää tuossa tuokiossa kotisohvalta nousematta.

Tulevaisuuden tutkimukseen ja ennustamiseen on oma aiheeseen erikoistunut instituuttinsa, The Institute of Future. ”Tulevaisuusopiston” tutkimusjohtaja David Pescowitz onkin ennakoinut kirjastojen ottavan täysin erilaisen muodon seuraavien vuosikymmenien aikana. Miehen mukaan seuraavien 50 vuoden aikana kirjastot tullaan tuntemaan paikkoina, joihin voi tulla oppimaan, kuluttamaan, luomaan sekä kokemaan.

Teknologian lisääntyessä kirjastojen onkin ennustettu tarjoavan kävijöilleen esimerkiksi mahdollisuuksia kokeilla erilaisia virtuaalitodellisuuksia – esimerkiksi sitä, miltä elämä näyttää kissan perspektiivistä, millaista on kävely Kuun pinnalla tai millaiset ovat maisemat Kilimanjaron huipulta tähyiltynä.

Kirjastojen nykyinenkin tehtävä on sammuttaa kävijöiden tiedonjano, mutta tämä tiedonjano saattaa tulevaisuudessa muuttua elämyksenjanoksi, ennustaa Pescowitz. Kenties kirjastojen hiljaiset lukusalit muuttuvat vuosikymmenten varrella elämyssaleiksi, joissa ihmiset seikkailevat virtuaalitodellisuuksissa uuden teknologian avustamana. Ja nähtäväksi jää, minkälaisia kehityskaaria kyseisen kaltaisilla virtuaalitodellisuuden todennusmenetelmillä tullaankaan näkemään.

Tulevaisuuden tarjonnan sekä teknologian kehityksen ennustaminen on tietenkin vaikeaa. Jotkut ennakoinnit voivat jäädä ainoastaan spekuloinnin tasolle, mutta mitä hulluimmilla ideoilla leikittely on kuitenkin melko hauskaa.

Tulevaisuusinstituutti mainitsee ennusteessaan myös erilaisten sensorien olemassaolon ja kehityksen. Nykypäivänä sensorit seuraavat esimerkiksi askeltemme määrää, sydämen lyöntitiheyttä ja muita liikkeitämme. Instituutin ajatusmallin mukaan kirjastot saattavatkin tulevaisuudessa varastoida hienovaraista fyysistä sensoritietoa, jota käyttäjät pystyvät lataamaan. Tiedä häntä!
digital library of the future, a visionKuva: Wikimedia Commons.

Aivan kokonaisvaltaisesti kirjastojen ei kuitenkaan ennusteta muuttuvan. Mutta minkä sitten odotetaan pysyvän ennallaan? Ihmiset yleensä tarvitsevat hieman ohjausta uusia taitoja oppiessaan, ja koska tulevaisuuden kirjaston mahdollisuuksien ja tarjonnan käyttö ei välttämättä ole se aivan helpoin juttu, tutkijat uskovat kirjastojen työllistävän myös tulevien vuosikymmenien varrella kirjastonhoitajia.

Tulevaisuuden kirjastonhoitajien työnkuvaan tuleekin kenties kuulumaan laitteiden käytön opastusta sekä tietenkin kallisarvoisten ja erikoislaatuisten koneiden, pelien ja vempainten valvomista. On myös todennäköistä, että vaikka moni asia olisi tulevaisuudessa yhä enemmän virtuaalinen, tarvitsevat kirjastot silti toimiakseen fyysisen tilan – kirjastorakennuksen.

Vaikka kirjastojen toimintaan on odotettavissa runsaasti muutoksia tulevaisuudessa, on sellaisia nähtävissä ja koettavissa kuitenkin jo nyt. Joissakin valikoiduissa kirjastoissa – niin Suomessa kuin ulkomaillakin – voi päästä kokeilemaan 3D-tulostusta. 3D-tulostin ei piirrä mustekuvioita paperille, vaan tulostaa kolmiulotteisia oikeita esineitä. Sellaisia palveluja on tarjolla jo Suomessakin esimerkiksi Turun pääkirjastossa, Helsingissä sekä Espoossa.

Miten olisi loma Walesissa upeassa vanhassa kirjastossa?

2017-01-20

Vanhoissa kirjastoissa on usein vahva turvan ja totuuden ilmapiiri. Ne ovat kuin pieniä selkeitä omia maailmojaan suuren monimutkaisen todellisen maailman sisällä. Tämän lisäksi vanhat kirjastot tapaavat olla kauniita katsella ja miellyttäviä viettää aikaa. Ehkä juuri siksi Gladstone’s Library Walesissa on keksinyt uuden vetonaulan: kirjastossa voi viettää yön kuten hotellihuoneessa.
Gladstone's Library, Wales
Gladstone’s Library on sekä kirjasto että hotelli samassa rakennuksessa.
Gladstone's Library building
Itse kirjasto on avoinna kello 22:00 asti, jonka jälkeen kirjojen tutkimista voi jatkaa omassa huoneessa. Yleisölle kirjasto on avoinna kello 17:00 saakka. Kirjaston valikoimassa on 250 000 teosta.
Gladstone LIbrary, hotel room
Hotellihuoneissa on nykystandardin mukaan langaton internet-yhteys (Wi-Fi), kahvia, radio ja näkymät Walesin maalaismaisemaan. Televisiota huoneissa ei ole, sillä asukkaiden oletetaan käyttävän aikansa johonkin muuhun kuin värikkään laatan tuijottamiseen.

Huoneiden hinnat alkavat 63 punnasta per yö. Aamiainen sisältyy hintaan, ja sen voi nauttia Food for Thought –nimisessä salissa.

Gladstonen kirjastoa lähinnä oleva kaupunki on Chester, jonne pääsee junalla tai autolla.

Kirjaston historia ulottuu reilun sadan vuoden päähän. Silloinen Britannian pääministeri William Gladstone jäi eläkkeelle ja asettui Hawarden Castle –linnaan. Kun kirjojen ystävänä tunnettu Gladstone kuoli 1898, kirjasto rakennettiin ja sinne siirrettiin hänen 30 000 kirjan kokoelmansa. Kirjakokoelma on ajan mittaan kasvanut nykyiseen laajuuteensa.
Gladstone Library, social room

reading char at Gladstone Library
Kuvat: Gladstone’s Library.

Kirja Suomen historian käännekohtia ulottuu nyt itsenäisyyden juhlavuoteen asti

2017-01-12

Kirja Suomen historian käännekohtia on tiivis lukupaketti ajasta ennen Suomen itsenäisyyttä ja itsenäisyyden ajalta. Kirjasta voi nopeasti lukea pääkohdat kansakunnan vaiheista, ja juuri se on saattanut tehdä siitä suositun e-kirjana. Vuonna 2017 itsenäisen Suomen täyttäessä 100 vuotta, tieto- ja oppikirjailija Soile Varis on päivittänyt kirjansa aina tähän vuoteen asti.
Suomen historian käännekohtia -kirjan kansikuva
Paitsi että kirjan sisältö on päivitetty, myös teoksen kuvitus on uudistettu melko lailla kokonaan. Tabletien, älypuhelinten ja lukulaitteiden näyttöjen tarkkuus on viime vuosina kehittynyt sellaista vauhtia, että kuvituksen tarkkuutta on ollut mahdollista parantaa huomattavasti.

Suomen historian käännekohtia vuoden 2017 version on saatavilla nyt kaikista merkittävistä e-kirjakaupoista. Voit tästä katsoa linkit kauppoihin.

Kirjan sisällön pääkohdat ovat:

SUOMI ESIHISTORIALLISENA AIKANA
1. RUOTSIN VALLAN AIKA
2. SUOMI SUURVALTAPOLITIIKAN PELINAPPULANA
3. SUOMALAISUUDEN SYNTY JA KANSALLINEN HERÄÄMINEN
4. YHTEISKUNNALLINEN JA TALOUDELLINEN MURROS ALKAA
5. SUOMEN ITSENÄISTYMISKEHITYS
6. KAHTIAJAOSTA EHEYTYMISEEN
7. SUOMI TOISESSA MAAILMANSODASSA
8. HYVINVOINTIVALTION RAKENTAMINEN ALKAA
9. SUOMEN UUSI KANSAINVÄLINEN ASEMA

Kirjan uutta kuvitusta:

Helsinki, historiallinen maalaus
maalta kapunkiin, Suomi
Helsingin pommitus, toinen maailmansota
presidentit Niinistö ja Putin

Lisää tietoa kirjasta.

101 merkittävää kotimaista kaunokirjallista teosta e-kirjoina

2017-01-03

Vuonna 2017 100 vuotta täyttävä Suomi juhlii monin tavoin merkkipäiväänsä. Kirjoja arvostavalle kansakunnalle erinomainen näyte 100 vuoden kirjallisesta kehityksestä on tarjota jokaiselta itsenäisyyden vuodelta yksi teos luettavaksi.
suomi 100 vuotta, 101 kaunokirjaa
E-kirjojen aikakaudella lukijan ei tarvitse edes lukunurkkauksestaan tai aurinkotuolistaan nousta ylös, vaan haluamansa teoksen voi ladata tabletiin, puhelimeen tai tietokoneelle.

Tarjolla on ainoastaan kaunokirjallisia teoksia, jotka Yleisradion kirjallisuuden toimittajat ovat valinneet. Tästä linkistä pääset selaamaan valikoimaa:
ellibslibrary.com/kirjojensuomi

Osa tarjolla olevista kirjoista löytyy kirjastosta joko paperisena tai sähköisenä kirjana. Valikoimassa on myös sellaisia teoksia, joita ei ole aiemmin julkaistu e-kirjoina. Kirjoja pääsee lukemaan Ylen tunnuksilla tai kirjastokortilla.

Kirjojen Suomi on Yleisradion projekti, jossa on monta alan toimijaa mukana. Ellibs on toteuttanut Kirjojen Suomi -verkkokirjaston.


Klaava Media juhlii merkkivuotta myös, ja ensimmäiseksi julkaisemme suositun Suomen historian käännekohtia -tietokirjan uuden version. Tieto- ja oppikirjailija Soile Varis on päivittänyt kirjan ajan tasalle vuoden 2017 tapahtumiin asti. Kirjan kuva-aineisto on myös päivitetty.

Katukirjastosta luettavaa vaikka etelän aurinkorannalle

2016-12-23

Suomessa ja monessa muussa maassa uudet kirjastot ovat usein oman aikakautensa arkkitehtuurin taidonnäytteitä, joilla osoitetaan kansakunnan vaurautta ja elinvoimaa. Hyvä niin, sillä hienot kirjastot myös inspiroivat kansalaisia. Koska todella upeita isoja kirjastoja on vain suurissa kaupungeissa, muualla tyydytään lähellä maata olevaan arkkitehtuuriin, tai monessa tapauksessa kansalaiset tarttuvat itse toimeen, ja perustavat minikirjastoja kotinurkilleen.

Kerroimme aiemmin Bordeauxissa Ranskassa löydetystä pienen pienestä kirjastosta, jonka taidekauppias oli rakentanut kauppansa seinään. Hänen kirjastonsa oli mukana Bookcrossing-palvelussa, jolla pyritään luomaan kirjojen vaihtopaikkojen verkosto.

bourg, ranska. bookcrossing kirjakaappiKatukirjasto Bourgissa Ranskassa.

Myös Espanjassa on kirjojen ystäviä, jotka haluavat tarjota ohikulkijoille mahdollisuuden tarttua luettavaan supermarketeista tutun heräteostoksen tapaan.

Guardamar-pikkukaupunki sijaitsee Espanjan Costa Blanca -rannikolla. Kaupunki on viritetty palvelemaan turisteja, jotka puolestaan ovat virittyneet hakeutumaan mahdollisimman nopeasti kilometrejä pitkälle hiekkadyyneistä muodostuneelle rannalle.

Paikallisen omakotitalon omistaja haluaa kuitenkin muistuttaa vierailijoita, että lukea voi myös rannalla loikoillessa (Klaavan testiryhmä tosin suosittelee auringossa lukemiseen e-kirjojen lukulaitetta, jonka näytöltä on miellyttävämpi lukea kirkkaassa valossa kuin valkoiselta paperilta).

Guardamar, Espanja, Bookcrossing-kirjastoBookcrossing-periaatteella toimiva katukirjasto Guardamarissa: tuo kirja, vie kirja.

Aivan oikein, tällaisesta minikirjastosta on ihan turha etsiä suomenkielisiä kirjoja.

Sitä varten Espanjassa Costa Blancan alueella Torreviejan kaupungin rivitaloalueella on katukirjasto, josta löytyy myös suomenkielistä luettavaa.

lago jardin, Torrevieja, katukirjasto