Category Archives: E-kirjat

Portugali on kieltänyt DRM-teknologian käytön e-kirjoissa tietyissä tapauksissa

2017-10-27

Portugali ei ehkä ole digitaalisen median edelläkävijämaa Euroopan Unionissa, mutta maan lainsäätäjät ovat kuitenkin ottaneet merkittävän askeleen kohti kuluttajaystävällisiä digitaalisia mediatuotteita, kuten e-kirjoja. Portugali on kieltänyt Digital Rights Management (DRM) –teknologian käytön e-kirjoissa silloin kun teosten tekijänoikeudet ovat vapautuneet ja silloin kun julkaisijana on maan virkakoneisto.

nainen lukee e-kirjaa rannalla lukulaitteesta. Kuva: Michael Mol.
Uudet DRM-teknologiaa koskevat säädökset tulivat Portugalissa voimaan kesäkuussa 2017 (Law No. 36/2017 of June 2, 2017). Kolme DRM-teknologiaa koskevaa pääkohtaa uudessa laissa ovat lupa kiertää DRM-rajoitukset määrätyissä tapauksissa, DRM:n käytön kielto joissakin tapauksissa ja tekijänoikeuden lupa teknologian käytölle.

1. Lupa kiertää DRM-kontrolli.
Kansalaisilla on oikeus kiertää tai poistaa DRM-kontrolli digitaalisista tuotteista silloin, kun tuotetta tarvitaan omaan käyttöön, uutisten toimitukseen, kirjastot ja arkistot tarvitsevat sitä, opetuskäyttöön, liikunta- ja aistirajoitteiset henkilöt tarvitsevat sitä, ja orpoteosten digitointiin.

2. DRM-teknologian käyttö on kokonaan kielletty tietyissä tapauksissa.
Uusi laki kieltää DRM:n käytön kaikissa teoksissa, joiden tekijänoikeudet ovat vapautuneet tai jotka on rahoitettu tai julkaistu julkisilla varoilla. Kansalaisilla on oikeus poistaa DRM-kontrolli näistä tuotteista, mikäli niihin on sitä sovellettu.

3. Tekijänoikeuksien haltijan on annettava lupa DRM:n käyttöön.
Tällä pykälällä ei välttämättä ole suurta vaikutusta nykykäytäntöön, sillä jos kirja kulkee kustantajan kautta, jakelijat ja kustantajat sopivat DRM:n käytöstä. Jos kirja kulkee asiakkaille muuta kautta, tekijän on tietysti oltava tietoinen käytännöistä joka tapauksessa.

Mikä Digital Rights Management (DRM) on?

Digital Rights Management on ohjelmistoteknologia, jonka avulla kontrolloidaan digitaalisten tuotteiden, kuten e-kirjojen, musiikin tai elokuvien käyttöä. Hyvin yleinen sovellus DRM:lle on rajoittaa kopioiden lukumäärää, joita tuotteen ostanut asiakas voi tehdä lataamastaan tuotteesta, kuten e-kirjasta.

Joillakin suurilla digitaalisten tuotteiden kaupoilla, kuten Amazon Kindle Storella ja Apple iBooks Storella on omat DRM-järjestelmänsä. Nämä ovat rakennettuja ostoprosessiin sisään siten, että asiakas ei huomaa niitä lainkaan – ennen kuin jokin rajoitus estää jonkin toiminnon tuotetta käytettäessä.

Sellaiset kaupat, jotka käyttävät Adobe DRM –järjestelmää tuotteiden käytön kontrollointiin voi olla enemmän ongelmia teknologian kanssa. Asiakkaiden täytyy tehdä itselleen Adobe-tunnus (kaiken kaupan tarvitseman tiedon lisäksi), jonka avulla ostetun tuotteen käyttöä valvotaan.

Joissakin kaupoissa, myös Suomessa, käytetään niin sanottua vesileimaa (watermark) e-kirjan merkitsemiseksi. Vesileima ei ole kontrollijärjestelmä, vaan ainoastaan näkyvä tai näkymätön merkki kirjan sisällä mistä ja kuka sen on ostanut.

Portugalin uudesta laista uutisoi EFF.

Oolipo tuo interaktiiviset e-kirjat puhelimiin ja tableteihin – mutta miksi

2017-10-20

Oolipo e-kirjojen lukemiseen tarkoitettu sovellusohjelma, joka toimii puhelimissa ja tableteissa. Lukusovelluksia on jo tarjolla vaikka kuinka paljon, mutta Oolipon erikoisuus on siinä, että kirjat voivat sisältää ääni- ja videojaksoja. Kirjat Oolipon lukusovellusta varten tehdään sen omalla julkaisuohjelmalla ja jaellaan asiakkaille yhtiön oman kaupan kautta. Mitä tämä kaikki oikein tarkoittaa?

Oolipo, e-kirjojen lukusovellus puhelimessa
Oolipo kuvaa konseptiaan seuraavasti:
”Uskomme lukemisen tänä päivänä tarkoittavan myös kuvia, animaatiota, videota, ääntä, kuin myös kokemuksen jakamista ja viestittelyä ystävien kesken, ja vuorovaikutusta kirjan hahmojen kanssa. Siksi loimme interaktiivisen multimediaformaatin mobiililaitteille ja työkalut, joilla uusia tarinoita tehdään.”

Unohdetaan hetkeksi se tosiasia, että vastaavaan lopputulokseen tähtääviä järjestelmiä on muitakin, esimerkiksi standardi EPUB3, ja tarkastellaan Oolipon konseptia kahdesta näkökulmasta A) kaunokirjallisuus, ja B) tietokirjallisuus.

A) Kaunokirjallisuus. Tällä hetkellä kaikki e-kirjat Oolipon kaupassa ovat fiktiivisiä teoksia. Kaikki kuvaukset järjestelmän toiminnasta keskittyvät tarinankerrontaan. Jos lataat näytteen kirjasta puhelimeen tai tabletiin, saat kirjan, jonka yhdellä sivulla voi olla äänitehosteita, seuraavalla animaatiota, ja sen jälkeen saatetaan kysyä mihin suuntaan tarinan tästä pitäisi edetä.

Oolipo on tässä hyvin vaikealla alueella. Kun lukija lukee kirjaa, hän näkee hahmot ja kirjan maailman omalla tavallaan. Toinen lukija voi nähdä hieman toisenlaisen maailman. Ääni- ja videotehosteet, joilla pyritään lisäämään tunnelmaa ja tarinan vetävyyttä väkisinkin muuttavat kirjan maailmasta syntynyttä kuvaa.

B) Tietokirjallisuus. Kaikista luontevin sovellus multimediaelementtejä sisältävälle kirjalle on tietokirja ja oppikirja. Niissä käytetty kuvallinen aineisto ja kaaviot saavat suuren avun äänestä ja liikkuvasta kuvasta. Myös vuorovaikutus lukijan kanssa on luontevaa esimerkiksi kysymysten ja vastausten muodossa.

Vähintään yksi erinomainen työkalu vuorovaikutusta sisältävien kirjojen tekemiseen on Apple iBooks. Sillä voi taittaa e-kirjan, joka sisältää ääntä ja liikkuvaa kuvaa. Elokuvista kertova kirja on luonteva esimerkki kuin myös matkaoppaat. EPUB3-standardi, joka on uusi versio markkinoilla eniten käytetystä EPUB2-standardista, mahdollistaa myös kirjaa rikastavien elementtien mukaan tuomisen, mutta uuden teknologian käyttöönotto on ollut hidasta.

Oolipo, multimediaa e-kirjoihin mobiililaitteille
Vuorovaikutusta ja multimediaa sisältävät e-kirjat väistämättä lähenevät elokuvaa ja pelejä. Välttämättä se ei ole huono asia lainkaan – kenties raja-alueella keksitään jotain uutta.

Mikäli kirjailija haluaa tehdä kirjan Oolipon järjestelmään, hänellä on käytössään käytännössä kaikki elementit mitä tietokoneet osaavat. Alla video, jossa näytetään Oolipon e-kirjojen taitto-ohjelmaa.

Ruotsin eniten myydyt ja lainatut e-kirjat

2017-09-01

Ruotsin e-kirja-alan pioneeri Elib, nykyään Axiell Media, on koonnut eniten myytyjen ja lainattujen sähköisten teosten listan viimeisen 16 vuoden ajalta. Niin pitkään yhtiö on myynyt e-kirjoja ja tarjonnut kirjastoille lainauspalvelua. Axiell Media kertoo e-kirjavalikoiman vuoden 2017 puolessa välissä kattavan yli 30 000 teosta.
Kjell Westö: Hägring 38 kirjan kansikuva
Viidenneksi eniten myyty e-kirja Ruotsissa on Kjell Westön romaani, ja hän on tuolla sijoituksellaan ohittanut monta muuta nimekästä kirjailijaa.

Eniten myytyjen ja lainattujen kirjojen listoja vertaamalla paljastuu erikoinen asia: aivan eri teokset menestyvät myynnissä ja kirjastojen lainauksessa. Mistä se johtuu? Voiko kirjastoilla ja kirjakaupoilla olla täydellisen erilainen asiakaskunta?

Toinen erikoinen asia on ei-ruotsalaisten kirjailijoiden korkea lukumäärä eniten myytyjen kirjojen listalla ja toisaalta ruotsalaisten kirjailijoiden korkea lukumäärä lainattujen teosten listalla.

Päivämäärä kirjan nimen jälkeen kertoo milloin sähköinen teos tuli saataville.

Eniten myydyt e-kirjat 2001-2017 (Axiell Media)

1. Paradisoffer, Kristina Ohlsson, Piratförlaget, Först aktiv: 2013-01-11
2. Kanada, Richard Ford, Brombergs Bokförlag, Först aktiv: 2013-10-04
3. Frihet, Jonathan Franzen, Brombergs Bokförlag, Först aktiv: 2011-10-14
4. Odödlig (Lacey Flint del 3), Sharon Bolton, Modernista, Först aktiv: 2013-09-06
5. Hägring 38, Kjell Westö, Albert Bonniers förlag, Först aktiv: 2013-08-06
6. Det eviga folket är inte rädda, Shani Boianjiu, Natur & Kultur, Först aktiv: 2013-04-20
7. För mycket lycka, Alice Munro, Atlas, Först aktiv: 2014-06-05
8. Medan mörkret faller, Anna Lihammer, Historiska Media, Först aktiv: 2014-04-25
9. Mörk jord, Belinda Bauer, Modernista, Först aktiv: 2012-04-11
10. Jakthundarna, Jørn Lier Horst,Lind & Co Förlag, Först aktiv: 2014-03-24
11. I tystnaden begravd, Tove Alsterdal, Lind & Co Förlag, Först aktiv: 2012-01-26
12. Sent farväl, Ia Genberg, Weyler förlag, Först aktiv: 2013-10-03
13. Att föda ett barn, Kristina Sandberg, Norstedts, Först aktiv: 2010-09-08
14. Glöm inte att låsa, Elizabeth Haynes, Lind & Co Förlag, Först aktiv: 2013-04-16
15. Magikerna, Lev Grossman, Bookmark Förlag, Först aktiv: 2013-01-10

Eniten kirjastoista lainatut e-kirjat 2001-2017

1. En man som heter Ove av Fredrik Backman, Bokförlaget Forum, Först aktiv: 2012-08-27,
2. Jag är Zlatan: Zlatans egen berättelse, David Lagercrantz, Zlatan Ibrahimovic, Albert Bonniers förlag Först aktiv: 2011-11-09
3. Hundraåringen som klev ut genom fönstret och försvann, Jonas Jonasson, Piratförlaget, Först aktiv: 2009-10-21
4. Steve Jobs – en biografi: En biografi, Walter Isaacson, Albert Bonniers förlag, Först aktiv: 2011-10-24
5. Analfabeten som kunde räkna, Jonas Jonasson, Piratförlaget, Först aktiv: 2013-09-25
6. Brobyggarna, Jan Guillou, Piratförlaget, Först aktiv: 2011-09-01
7. Sandmannen, Lars Keppler, Albert Bonniers förlag, Först aktiv: 2012-11-05
8. Eldvittnet, Lars Keppler, Albert Bonniers förlag, Först aktiv: 2011-11-11
9. Min mormor hälsar och säger förlåt, Fredrik Backman, Bokförlaget Forum, Först aktiv: 2013-09-04
10. Egenmäktigt förfarande, Lena Andersson, Natur & Kultur, Först aktiv: 2013-08-26
11. Livet efter dig, Jojo Moyes, Printz Publishing, Först aktiv: 2014-01-29
12. Gustavs grabb,Leif G. W. Persson, Albert Bonniers förlag, Först aktiv: 2011-09-21
13. Gone Girl, Gillian Flynn, Modernista, Först aktiv: 2013-08-26
14. Till offer åt Molok, Åsa Larsson, Albert Bonniers förlag, Först aktiv: 2012-03-20
15. Brinnande livet, Alice Munro, Atlas, Först aktiv: 2013-09-05

Axiell Median tiedote.

Bonnier perustaa e-kirjoja ja äänikirjoja varten oman kustantamon

2017-04-01

Vain harva (jos yksikään) perinteinen kirjakustantaja on antanut sähköisten kirjojen liiketoiminnalleen vapauden itsenäisesti kehittää digitaalista tulevaisuutta. Bonnier kuitenkin sen tekee avatessaan Ruotsissa Bookery-kustantamon huhtikuussa 2017. Uusi yritys erikoistuu ainoastaan e-kirjojen ja äänikirjojen kustantamiseen.

Tämä malli on monta kertaa todettu toimivaksi suurissa yrityksissä, joiden perinteistä liiketoimintaa jokin uusi teknologia uhkaa tai vähintään on muuttamassa erilaiseksi. Erillisen yrityksen annetaan toimia markkinoilla mahdollisimman itsenäisesti irrallaan pääkonttorin vaikutuspiiristä.

Amazon Kindle lukulaite ja kirjapino
Bonnierilla on toimintaa 15 maassa, pääasiassa Euroopassa. Yhtiöllä on yli 200 vuoden historia. Kirjojen lisäksi yhtiö julkaiseen sanomalehtiä, aikakauslehtiä, omistaa televisiokanavia ja kirjakauppaketjuja.

Vaikka johonkin uuteen teknologiaan perustuvaa liiketoimintaa olisi johtamassa kuinka visionäärinen ja tehokas henkilö tahansa, hän ei pysty toimimaan tehokkaasti perinteisen liiketoiminnan ehdoilla. Uusi liiketoiminta saattaa kilpailla erilaisella toimintamallilla ja ansaintalogiikalla kuin perinteinen liiketoiminta. Lisäksi uusi liiketoiminta usein kilpailee perinteisen liiketoiminnan kanssa. Tätä ei tietenkään pääkonttori kauaa katsele, vaan mielellään asettaa rajoja nimenomaan uudelle liiketoiminnalle (joka todennäköisesti on useita vuosia heikosti kannattavaa) tukien samalla perinteistä toimintamallia (joka todennäköisesti on hyvin kannattavaa).

Erillisen yrityksen perustaminen uuden teknologian hyödyntämiseksi kertoo pääkonttorin olevan tosissaan, ja pyrkivän kehittämään siitä vakavaa liiketoimintaa. Tässä tapauksessa Bonnier on katsonut ajan olevan sopiva aloittaakseen digitaalisten kirjojen kustannustoiminnan.

Bookery-yhtiön toiminnan käynnistävät johtajat on palkattu Bonnierin ulkopuolelta. Bookeryn toimitusjohtaja Åsa Selling kertoi SVB:lle: “Uskomme sarjojen ja lyhyiden tekstien toimivan hyvin digitaalisissa kirjaformaateissa. Ennen kaikkea kaunokirjallisuus, mutta myös tietokirjallisuus. Nyt aloitamme keskustelut kirjailijoiden kanssa, jotka haluavat kirjoittaa uusiin kanaviin. Ne voivat olla yksinkertaisia e-kirjoja, mutta myös äänikirjoja jotka ovat jotain muuta kuin ääneen luettu kirja.”

Bookeryn tavoitteena on saada kustannussopimus ja julkaista 20-25 teosta vuodessa. Ensimmäiset kirjat julkaistaan vuoden 2018 puolella.

101 merkittävää kotimaista kaunokirjallista teosta e-kirjoina

2017-01-03

Vuonna 2017 100 vuotta täyttävä Suomi juhlii monin tavoin merkkipäiväänsä. Kirjoja arvostavalle kansakunnalle erinomainen näyte 100 vuoden kirjallisesta kehityksestä on tarjota jokaiselta itsenäisyyden vuodelta yksi teos luettavaksi.
suomi 100 vuotta, 101 kaunokirjaa
E-kirjojen aikakaudella lukijan ei tarvitse edes lukunurkkauksestaan tai aurinkotuolistaan nousta ylös, vaan haluamansa teoksen voi ladata tabletiin, puhelimeen tai tietokoneelle.

Tarjolla on ainoastaan kaunokirjallisia teoksia, jotka Yleisradion kirjallisuuden toimittajat ovat valinneet. Tästä linkistä pääset selaamaan valikoimaa:
ellibslibrary.com/kirjojensuomi

Osa tarjolla olevista kirjoista löytyy kirjastosta joko paperisena tai sähköisenä kirjana. Valikoimassa on myös sellaisia teoksia, joita ei ole aiemmin julkaistu e-kirjoina. Kirjoja pääsee lukemaan Ylen tunnuksilla tai kirjastokortilla.

Kirjojen Suomi on Yleisradion projekti, jossa on monta alan toimijaa mukana. Ellibs on toteuttanut Kirjojen Suomi -verkkokirjaston.


Klaava Media juhlii merkkivuotta myös, ja ensimmäiseksi julkaisemme suositun Suomen historian käännekohtia -tietokirjan uuden version. Tieto- ja oppikirjailija Soile Varis on päivittänyt kirjan ajan tasalle vuoden 2017 tapahtumiin asti. Kirjan kuva-aineisto on myös päivitetty.

E-kirjojen pitkän tähtäimen tekninen kehitys ottaa uuden askeleen

2016-11-12

Laajalti käytetty e-kirjojen tiedostomuoto EPUB (kaikki muut paitsi Amazon käyttävät sitä) on syntynyt vuosia sitten alan organisaatiossa nimeltä IDPF (International Digital Publishing Forum). Pari vuotta sitten IDPF sai valmiiksi multimedian ja interaktiivisuuden sisältävän e-kirjojen standardin EPUB3, mutta harva sitä on käyttänyt. Nyt IDPF on ilmoittanut yhdistyvänsä World Wide Webin standardeja kehittävän organisaation W3C:n kanssa. Mitä tästä seuraa e-kirjoille?
ipad, flipboard-lukuohjelma
Jos olet ostanut jostakin suomalaisesta verkkokaupasta e-kirjan, se on suurella todennäköisyydellä EPUB-muotoinen. Ladattavien e-kirjojen standardi EPUB on tekniseltä taustaltaan lähellä World Wide Webiä, sillä myös EPUBit tehdään HTML ja CSS -koodauksella. EPUB ei vain osaa niin paljon hienoja ja näyttäviä asioita kuin edistyneimmät web-sivut, mutta yhteen asiaan EPUB sopii erinomaisesti: se on yksi paketti, jonka lataaminen ja tallentaminen omalle koneelle tai puhelimeen on suunniteltu joustavaksi. Paketti sisältää yhden kirjan tekstin, kuvat, piirrokset ja layoutin. Lukuohjelma, kuten Bluefire, Elisan lukusovellus tai Adobe Digital Reader sovittaa kirjan juuri sille näytölle, jota satut käyttämään.

Koska EPUB ei ole kovin kaukana HTML ja CSS -maailmasta, kahden organisaation teknisen kehityksen voimien yhdistamisessä voi olla paljonkin iloa pitkällä tähtäimellä. Lyhyellä tähtäimellä on tiedossa organisaatioiden välistä valtataistelua, nahistelua kuka tekee mitäkin ja kuka edustaa ketä milläkin foorumilla.

EPUB-muotoisten kirjojen ostamista, lukemista ja julkaisua voi joka tapauksessa jatkaa kuten tähänkin asti. Nykyisten EPUB-kirjojen teknisestä yhteensopivuudesta tulevien EPUB- ja HTML -standardien kanssa on ohjelmistojen julkaisijoiden ja laitevalmistajien helppo pitää kiinni.

Ilman IDPF- ja W3C-organisaatioiden yhdistymistäkin pitkällä tähtäimellä EPUB-standardi olisi joka tapauksessa kehittynyt johonkin suuntaan. Ehkä olisi jatkettu nykyisellä ladattavan kirjan mallilla, tai valittu toinen tie. Koska EPUB-kehitysorganisaatio jatkossa on osa verkkostandardien HTML- ja CSS-kehitysorganisaatiota, uudenlaisen verkkokirjan eteenpäin vieminen voi ajan mittaan saada enemmän huomiota ja resursseja. Verkkokirjalla (tällä hetkellä) tarkoitan selaimella luettavaa kirjaa, jota ei aina ladata omalle koneelle.

IDPF tiedotti organisaationsa siirtyvän osaksi W3C:tä tammikuuhun 2017 mennessä.

Kuukausimaksullinen palvelu houkuttelee hinnalla digitaalisen median pariin

2016-10-14

Meille on itsestään selvää kuunnella musiikkia radiosta, katsoa urheilua televisiosta, lukea lehtiä sormet musteessa ja hakea kirjoja kirjakaupasta. Digitaalisen median myötä nämäkin sisällöt tulevat tai ovat jo saatavissa verkossa.

Usein myös verkkopalvelut noudattelevat vanhoja käytäntöjä: e-kirjoja ostetaan kirjakaupasta, musiikkia kuunnellaan Spotify-palvelusta ja elokuvia katsotaaan Netflixista. Mitä jos kaikki nämä niputetaan yhdeksi palveluksi ja tarjotaan verkossa edullisella kuukausihinnalla?
cstream, screen shot
Ranskassa Cstream-niminen palvelu on paketoinut e-kirjat, lehdet, musiikin ja elokuvat yhdeksi kuukausimaksulliseksi tuotteeksi. 9,99 eurolla kuukaudessa saa koko palvelun kirja-, musiikki- ja elokuvavalikoiman käyttöönsä. Sisältöjä voi lukea, katsella ja kuunnella niin paljon kuin haluaa – vielä ainakaan rajoituksia ei ole.

Aivan äskettäin avatun Cstreamin valikoimissa on 50 000 kirjaa, 30 lehteä, miljoonia musiikkikappaleita, 300 elokuvaa and 1000 lastenohjelmaa.

Toinen vastaava palvelu, Yhdysvalloista käsin maailman valloitusta yrittävä Playster on hinnoitellut palvelunsa 25,95 euroon (hinta vaihtelee hieman maittain) per kuukausi. Tarjolla on musiikkia, elokuvia, kirjoja ja pelejä. Tähän nähden Cstreamin hinnoittelu on erittäin aggressiivista.

Jos Cstreamin hinnoittelua vertaa palveluihin, jotka tarjoavat kirjoja kiinteää kuukausimaksua vastaan on Cstream niihinkin verrattuna aggressiivisesti hinnoiteltu. Kirjapalvelut, kuten 24 Symbols, Bookmate tai Scribd ovat hinnoitelleet kuukauden kirjat noin 10 euroon. Suomessa vastaavat palvelut maksavat reilusti enemmän. Pelkkiä kirjoja sisältävissä palveluissa tuotevalikoima on tosin monta kertaa laajempi kuin Cstreamissa. Suuret englanninkieliset palvelut pystyvät tarjoamaan satojatuhansia, jopa yli miljoonaa kirjaa luettavaksi.

Median kuluttajille sisältöjen hintojen laskeminen yhä alemmas on mieluisa suuntaus. Sisältöjen tekijöiden kannalta suuntaus ei ole yksinomaan mieluisa – vaikka laajaa yleisöä toivotaan teoksille, tekijöiden saama korvaus teosten käytöstä voi jäädä pieneksi.

Ruotsissa on jo jupistu erittäin hyvin menestyneen ääni- ja e-kirjoihin erikoistuneen Storytel-palvelun maksamista pienistä korvauksista tekijöille. Ilmiö vaikuttaa samanlaiselta kuin muutama vuosi sitten Spotify-musiikkipalvelun kasvattaessa suosiotaan. Monet artistit olivat melkoisen käärmeissään Spotifyn maksamista mitättömän pienistä korvauksista. Kun aikaa on kulunut, ja Spotify saanut liiketoimintansa vakaalle pohjalle, se on pystynyt kasvattamaan artistien korvausten määrää. Jupinaa on ainakin vähemmän kuin pari vuotta sitten.

Vielä ei voi ennustaa mille tasolle kuukausimaksullisten mediapalvelujen hinnat asettuvat, sillä tässä otetaan aivan ensiaskelia uuden tuotekonseptin kanssa. Kuinka paljon yleisö on valmis maksamaan, ja minkä suuruisiin korvauksiin tekijät ovat tyytyväisiä?
cstream, laitteet

Miksi ilmaisia e-kirjoja tarjoava palvelu kysyy luottokorttitietoja?

2016-10-07

Jokin tässä logiikassa on pielessä: internetissä toimiva palvelu mainostaa miljoonan e-kirjan valikoimaa, jotka kaikki ovat ilmaiseksi ladattavissa omalle koneelle. Ensin tälle palvelulle täytyy kuitenkin luovuttaa omat luottokorttitiedot. Joku siis jakaa normaalisti verkkokirjakaupoissa myytäviä kirjoja ilmaiseksi, mutta tarvitsee silti kirjan lataajan luottokortin tiedot ennen kuin toimittaa ilmaisen tuotteen. Ihmeellistä.
e-kirjakauppa tabletilla
Eräs kirjailijamme erittäin aiheellisesti hälytti meidät asiasta löydettyään oman kirjansa yhdestä tällaisesta ilmaisia e-kirjoja lupaavasta palvelusta. Asia oli siis tutkittava. Palvelu, jonka nimeä tai linkkiä en kerro, sillä en halua sitä mainostaa, todellakin tarjoaa valtavan määrän myös suomenkielistä kirjallisuutta.

Näin se toimii: sivuston haulla voi etsiä haluamansa teoksen ja lukea sen näytesivut aivan niin kuin oikeassa kirjakaupassakin. Kun ollaan valmiita lataamaan koko kirja omalle laitteelle, palvelu ryhtyy utelemaan luottokorttitietoja. Tiedot on luovutettava ennen kuin kirjan pääsee lataamaan tai lukemaan verkossa.

Tästä eteenpäin en tutkimusretkeäni jatkanut, sillä en luonnollisestikaan halunnut antaa heille luottokorttiani. Melkoisella varmuudella arvelen, että kirjaa ei saa ladattua vaikka luottokorttitiedot antaisikin, sillä hämärämiehet ovat jo saaneet mitä halusivatkin: tuoreen luottokortin omaan vapaaseen käyttöönsä.

Hyvän tarjouksen perässä juoksee itse kukin meistä, mutta varovainen on syytä olla ja miettiä onko tarjous liian hyvä ollakseen rehellinen.

Ilmaisia e-kirjoja etsiville: ladattavaa löytyy luotettavista lähteistä, kuten Project Gutenberg, Project Runeberg, monen hyvin tunnetun verkkokirjakaupan näytekirjat ja kustantajien kirjanäytteet (kuten esimerkiksi tässä).

Kirjailija kertoo mitä radiolla, NATOlla, musketeilla ja Moltkella on tekemistä toistensa kanssa

2016-09-05

Historiasta ja taloudesta usein kirjoittanut tietokirjailija Juha Vahe lähestyy uudessa kirjassaan sotahistoriaa erittäin mielenkiintoisesta näkökulmasta: miten taitavia johtajia kuuluisat sotapäälliköt todella olivat? Yhteiskunnan ja kunkin aikakauden uuden teknologian kehityksen hyödyntäminen näyttävät olleen avainasioita, mutta monta muutakin vaikuttavaa tekijää on mukana. Seuraavassa kirjailija itse kertoo kirjansa Sotataidon mestareita taustoista.
juha vahe, tietokirjailja
Kuka mielestäsi lopulta on se sotataidon mestari jos vain yhden saat nimetä?

Preussilainen yleisesikuntaupseerikoulutus loi periaatteita, joihin sopisi tutustua vaikkapa suomalaisissa yrityksissä. Tehtävän annossa annettiin vain tavoite, ja sen saavuttaminen jätettiin alaisten ratkaistavaksi. Aloitteellisuuden puutteesta voitiin rangaista, muttei siitä, että aloitteellisuus johti väistämättä myös virheisiin. Jos tämän ajattelun isäksi saa nimetä vain yhden henkilön, hän on Moltke vanhempi (kirjan kannessa vasemmalla alhaalla).

Mikä on ollut tärkein teknologinen kehitysaskel sodankäynnissä viimeisen 300 vuoden aikana?

Radio. Kun britit lähettivät laivasto-osaston Falklandin saarille 1980-luvun alussa, laivasto-osastoa komennettiin 13 000 kilometrin päästä Lontoosta. Laivasto-osaston mukana ei ollut edes kaikkien voimien yleiskomentajaa.

Kaikilta osiltaan tekninen kehitys ei kuitenkaan ole ollut kovin merkittävää. Samaisessa Falklandin sodassa brittijalkaväki marssi kuten sotilaat ovat tehneet tuhansia vuosia.

Historian kulusta ei aina ole yhtä ja samaa käsitystä kaikilla tutkijoilla, mutta varsin pitkään esimerkiksi musketeista on julkaistu virheellistä tietoa. Mikä tähän on syynä?

Suomi on niitä harvoja maita, jossa upseerit aloittavat alokkaina ja etenevät siitä aliupseerikoulutuksen kautta korkeampiin tehtäviin. Kovin monessa maassa upseerit koulutetaan miehistöstä erillään ja tämä on selvä sääty-yhteiskunnan jäänne. Vasta toisessa maailmansodassa USA:n armeijassa alettiin pohtia, ampuvatko sotilaat taistelussa todella kohti vihollista ja tuloksena oli, että näin tekee vain selvä vähemmistö. Tätä havaintoa on alettu soveltaa historiantutkimukseen vasta viime vuosikymmeninä.

Miksi kirjasi aihe on rajattu juuri 1700-luvulta nykyaikaan?

Kirjan sisällön ajallinen rajaus on taannut sen, että itse aiheesta tiedetään aika paljon aika luotettavasti. Ero on kovin suuri esimerkiksi siihen, kun antiikin historioitsija Herodotos väitti persialaisia sotilaita olleen yli 2000 vuotta sitten 2,5 miljoonaa. Sellaista joukkoa ei olisi ikimaailmassa pystytty huoltamaan – ei edes kymmenesosaa tuosta luvusta.

Länsimainen sotahistoria 1700-luvulta nykypäiviin tunnetaan suhteellisen luotettavasti. Asiaa on auttanut se, että jo 1700-luvun lopulta lähtien tavalliset rivimiehetkin kirjoittivat kirjeitä lähimmäisilleen. Ihmisten vaikuttimet on myös helpompi ymmärtää mitä lähempänä nykyaikaa ollaan. Antiikin aikana sotatoimet voitiin keskeyttää, koska uhrieläinten sisälmyksiä tutkineet papit ilmoittivat jumalten suuttuneen. Tällaisia perusteluita ei ole länsimaissa esitetty viimeisinä vuosisatoina!

Kirjan lukija saa itse muodostaa mielipiteensä Suomesta ja NATOsta, mutta miten itse näet Suomen aseman NATOn suhteen?

Suomen historian kirjoitusta on vuosikymmeniä rasittanut merkillinen ajatus siitä, että talvisota olisi jotenkin ollut Suomen syytä. Samalla tavalla pelätään, että NATOon liittyminen ärsyttäisi Venäjää. Kuitenkin NATO on vain Suomen oma päätös, johon naapurit saavat sopeutua. Toisaalta NATOssa minua vaivaa sama asia kuin EU:ssa: isot maat päättävät ja pienet maat enintään vikisevät!

Mitä aiot kirjoittaa seuraavaksi?

Olen jo tähän mennessä saanut kiitettävästi tilaisuuksia esittää kantani moniin talouden ja historian asioihin. Wikipediassa on lista aiemmasta tuotannosta. Juuri nyt ei ole mitään isompaa kirjoittamisen tarvetta.

Sotataidon historia kirjan kansikuva
Lisää tietoa kirjasta Sotataidon mestareita – Teollistuvan yhteiskunnan sotahistoriaa 1700-luvulta nykypäiviin

Näytesivuja kirjan sisällöstä:

sotataidon mestareita, sisältönäyte

sotataidon mestareita, näyte kirjan sisällöstä

Kirjailijan talousaiheinen blogi löytyy Piksu.net-palvelusta.

Kirja Sotataidon mestareita tarkastelee sotapäälliköiden taitoja yhteiskunnan kehitystä vasten

2016-08-27

Tietokirjailija Juha Vahe on kirjoittanut jo 10 kirjaa historiallisista aiheista, mutta hänen yhdestoista kirjansa yhdistää jännittävällä tavalla sotahistorian, armeijan johtamisessa vaadittavat taidot ja yhteiskunnan kehityksen sotateknologian kautta 1700-luvulta lähtien. Sotataidon mestareita on paitsi kiintoisa katsaus monen kuuluisan sotapäällikön todellisiin johtamistaitoihin niin myös melkoinen länsimäisen sivilisaation viimeisen 300 vuoden kehityksen tarina.
Sotataidon historia kirjan kansikuva

Lisää tietoa kirjasta, hinnat ja saatavuus.

Näin kirjailija kertoo Johdanto-luvussa teoksesta:

”Yleensä sotilaitten korkein motiivi on toimia sotilasyhteisön jäsenenä. Jäsenyyden korkein aste on oletus siitä, että taistelutoverit ovat valmiita riskeeraamaan ja jopa tietoisesti uhraamaan oman henkensä tovereittensa puolesta ja on itse valmis samaan.

Sotalaitoksiin liittyvät ylevät periaatteet eivät kuitenkaan saa ummistaa silmää siltä, että suuret uhraukset ovat usein turhia. Vaikka monet sotilaat palvelivat uhrautuvasti brittien asevoimissa molemmissa maailmansodissa, niitten jälkeen maa menetti siirtomaa-asemansa. Samoin kävi Neuvostoliitolle, joka voitti toisen maailmansodan valtavin tappioin, mutta tuhoutui valtiona lopulta kokonaan. Toisen maailmansodan hävinneet Saksa ja Japani ovat puolestaan sodan jälkeen menestyneet erinomaisesti. Ne ovat rauhan oloissa voittaneet sen minkä sodassa hävisivät ilman, että yhdenkään sotilaan on tarvinnut kaatua taistelussa.

Tässä kirjassa keskitytään ns. länsimaiseen sotataitoon (millä tarkoitetaan Euroopassa syntynyttä sotataitoa) 1700-luvulta nykyaikaan. Ratkaisuun on selvä syy. Juuri tämä lännen käyttämä sotataito otettiin käyttöön vähitellen koko maailmassa.”