Category Archives: Kirjasto

Katukirjastot on laitettu paremmuusjärjestykseen arkkitehtien kilpailussa

2017-02-17

Little Free Library (pieni ilmainen kirjasto) on kirjojen ystävien perustama organisaatio, joka on ottanut tehtäväkseen edistää kirjojen lukemista erityisesti alueilla, joissa julkisten kirjastojen palvelut ovat niukkoja. Näkyvin osa toimintaa ovat pienet laatikot tai muut rakennelmat, joista kirjoja voi lainata. Nyt arkkitehtien suunnittelemat uudet pienet kirjastot on laitettu paremmuusjärjestykseen kilpailussa, jonka tulokset ovat varsin luovia.

Pienten kirjastojen suunnittelukilpailuun, jonka järjestivät Little Free Library, AIASF (American Institute of Architects, San Francisco) ja Chronicle Books, tuli kilpailutöitä yli 300. Aihe on innostanut arkkitehtejä ympäri maailmaa, myös Suomessa.
Pieni katukirjasto, Lea Randebrock
Lahdesta kilpailuun saapuneesta työstä näkee miten siinä on otettu kaikenlaiset sääolot huomioon (kuva yllä). Kirjat ovat hyvin suojassa ja itse kirjasto seisoo jaloilla, joita loska, jää ja vesi eivät heti kaada. Lea Randebrockin suunnitelma sai kunniamaininnan kilpailussa.

Kirjastojen suunnittelua ohjasivat seuraavat raamit: sekä lasten että aikuisten on pystyttävä mukavasti sitä käyttämään, kirjaston valot ovat päällä vain silloin kun joku on sen lähettyvillä ja kirjastossa täytyy olla paikka mihin kiinnittää koiran hihna, jotta molemmat kädet jäävät vapaiksi.

Aleksandra Ostapiukin työssä vaatimukset on toteutettu pilkulleen. Kuva alla.
Katukirjaston suunnittelukilpailu, Aleksandra Ostapiuk

Italialainen Nicola Urban puolestaan näkee polkupyörän pysäköinnin tärkeänä ominaisuutena, ja onkin onnistunut saamaan pyörälle luontevan ja tukevan näköisen parkkipaikan kirjaston sivustalle.
Little Free Library by Nicola Urban
Katso kilpailun voittanut työ ja monta muuta hienoa suunnitelmaa Chronicle Booksin artikkelista.

Kirjastojen odotetaan mullistuvan seuraavien vuosikymmenten aikana

2017-01-26

Ennen vanhaan kirjastot olivat paikkoja, joista kuka tahansa saattoi tulla hakemaan sivistystä, etsimään vastauksia tai kertaamaan jo aiemmin opittuja knoppitietoja. Mutta millaisia ovat tulevaisuuden kirjastot?
Haifa library in 1970sKuva: Wikimedia Commons.
Kirjastot eivät ole menossa mihinkään, mutta tulevaisuudessa niiden on kuitenkin vastattava täysin erilaisiin kävijöiden tarpeisiin. Nykypäivän todellisuutta kun on se, että ihmisten tiedonjanon voi usein sammuttaa vain kiinnostavan hakusanan Googleen kirjoittamalla. Koskipa kysymys Yhdysvaltain ensimmäistä presidenttiä, Suomen vanhinta autoa, pokerikäsien arvokkainta värisuoraa tai mitä tahansa maan ja taivaan väliltä, voi vastauksen löytää tuossa tuokiossa kotisohvalta nousematta.

Tulevaisuuden tutkimukseen ja ennustamiseen on oma aiheeseen erikoistunut instituuttinsa, The Institute of Future. ”Tulevaisuusopiston” tutkimusjohtaja David Pescowitz onkin ennakoinut kirjastojen ottavan täysin erilaisen muodon seuraavien vuosikymmenien aikana. Miehen mukaan seuraavien 50 vuoden aikana kirjastot tullaan tuntemaan paikkoina, joihin voi tulla oppimaan, kuluttamaan, luomaan sekä kokemaan.

Teknologian lisääntyessä kirjastojen onkin ennustettu tarjoavan kävijöilleen esimerkiksi mahdollisuuksia kokeilla erilaisia virtuaalitodellisuuksia – esimerkiksi sitä, miltä elämä näyttää kissan perspektiivistä, millaista on kävely Kuun pinnalla tai millaiset ovat maisemat Kilimanjaron huipulta tähyiltynä.

Kirjastojen nykyinenkin tehtävä on sammuttaa kävijöiden tiedonjano, mutta tämä tiedonjano saattaa tulevaisuudessa muuttua elämyksenjanoksi, ennustaa Pescowitz. Kenties kirjastojen hiljaiset lukusalit muuttuvat vuosikymmenten varrella elämyssaleiksi, joissa ihmiset seikkailevat virtuaalitodellisuuksissa uuden teknologian avustamana. Ja nähtäväksi jää, minkälaisia kehityskaaria kyseisen kaltaisilla virtuaalitodellisuuden todennusmenetelmillä tullaankaan näkemään.

Tulevaisuuden tarjonnan sekä teknologian kehityksen ennustaminen on tietenkin vaikeaa. Jotkut ennakoinnit voivat jäädä ainoastaan spekuloinnin tasolle, mutta mitä hulluimmilla ideoilla leikittely on kuitenkin melko hauskaa.

Tulevaisuusinstituutti mainitsee ennusteessaan myös erilaisten sensorien olemassaolon ja kehityksen. Nykypäivänä sensorit seuraavat esimerkiksi askeltemme määrää, sydämen lyöntitiheyttä ja muita liikkeitämme. Instituutin ajatusmallin mukaan kirjastot saattavatkin tulevaisuudessa varastoida hienovaraista fyysistä sensoritietoa, jota käyttäjät pystyvät lataamaan. Tiedä häntä!
digital library of the future, a visionKuva: Wikimedia Commons.

Aivan kokonaisvaltaisesti kirjastojen ei kuitenkaan ennusteta muuttuvan. Mutta minkä sitten odotetaan pysyvän ennallaan? Ihmiset yleensä tarvitsevat hieman ohjausta uusia taitoja oppiessaan, ja koska tulevaisuuden kirjaston mahdollisuuksien ja tarjonnan käyttö ei välttämättä ole se aivan helpoin juttu, tutkijat uskovat kirjastojen työllistävän myös tulevien vuosikymmenien varrella kirjastonhoitajia.

Tulevaisuuden kirjastonhoitajien työnkuvaan tuleekin kenties kuulumaan laitteiden käytön opastusta sekä tietenkin kallisarvoisten ja erikoislaatuisten koneiden, pelien ja vempainten valvomista. On myös todennäköistä, että vaikka moni asia olisi tulevaisuudessa yhä enemmän virtuaalinen, tarvitsevat kirjastot silti toimiakseen fyysisen tilan – kirjastorakennuksen.

Vaikka kirjastojen toimintaan on odotettavissa runsaasti muutoksia tulevaisuudessa, on sellaisia nähtävissä ja koettavissa kuitenkin jo nyt. Joissakin valikoiduissa kirjastoissa – niin Suomessa kuin ulkomaillakin – voi päästä kokeilemaan 3D-tulostusta. 3D-tulostin ei piirrä mustekuvioita paperille, vaan tulostaa kolmiulotteisia oikeita esineitä. Sellaisia palveluja on tarjolla jo Suomessakin esimerkiksi Turun pääkirjastossa, Helsingissä sekä Espoossa.

Miten olisi loma Walesissa upeassa vanhassa kirjastossa?

2017-01-20

Vanhoissa kirjastoissa on usein vahva turvan ja totuuden ilmapiiri. Ne ovat kuin pieniä selkeitä omia maailmojaan suuren monimutkaisen todellisen maailman sisällä. Tämän lisäksi vanhat kirjastot tapaavat olla kauniita katsella ja miellyttäviä viettää aikaa. Ehkä juuri siksi Gladstone’s Library Walesissa on keksinyt uuden vetonaulan: kirjastossa voi viettää yön kuten hotellihuoneessa.
Gladstone's Library, Wales
Gladstone’s Library on sekä kirjasto että hotelli samassa rakennuksessa.
Gladstone's Library building
Itse kirjasto on avoinna kello 22:00 asti, jonka jälkeen kirjojen tutkimista voi jatkaa omassa huoneessa. Yleisölle kirjasto on avoinna kello 17:00 saakka. Kirjaston valikoimassa on 250 000 teosta.
Gladstone LIbrary, hotel room
Hotellihuoneissa on nykystandardin mukaan langaton internet-yhteys (Wi-Fi), kahvia, radio ja näkymät Walesin maalaismaisemaan. Televisiota huoneissa ei ole, sillä asukkaiden oletetaan käyttävän aikansa johonkin muuhun kuin värikkään laatan tuijottamiseen.

Huoneiden hinnat alkavat 63 punnasta per yö. Aamiainen sisältyy hintaan, ja sen voi nauttia Food for Thought –nimisessä salissa.

Gladstonen kirjastoa lähinnä oleva kaupunki on Chester, jonne pääsee junalla tai autolla.

Kirjaston historia ulottuu reilun sadan vuoden päähän. Silloinen Britannian pääministeri William Gladstone jäi eläkkeelle ja asettui Hawarden Castle –linnaan. Kun kirjojen ystävänä tunnettu Gladstone kuoli 1898, kirjasto rakennettiin ja sinne siirrettiin hänen 30 000 kirjan kokoelmansa. Kirjakokoelma on ajan mittaan kasvanut nykyiseen laajuuteensa.
Gladstone Library, social room

reading char at Gladstone Library
Kuvat: Gladstone’s Library.

Katukirjastosta luettavaa vaikka etelän aurinkorannalle

2016-12-23

Suomessa ja monessa muussa maassa uudet kirjastot ovat usein oman aikakautensa arkkitehtuurin taidonnäytteitä, joilla osoitetaan kansakunnan vaurautta ja elinvoimaa. Hyvä niin, sillä hienot kirjastot myös inspiroivat kansalaisia. Koska todella upeita isoja kirjastoja on vain suurissa kaupungeissa, muualla tyydytään lähellä maata olevaan arkkitehtuuriin, tai monessa tapauksessa kansalaiset tarttuvat itse toimeen, ja perustavat minikirjastoja kotinurkilleen.

Kerroimme aiemmin Bordeauxissa Ranskassa löydetystä pienen pienestä kirjastosta, jonka taidekauppias oli rakentanut kauppansa seinään. Hänen kirjastonsa oli mukana Bookcrossing-palvelussa, jolla pyritään luomaan kirjojen vaihtopaikkojen verkosto.

bourg, ranska. bookcrossing kirjakaappiKatukirjasto Bourgissa Ranskassa.

Myös Espanjassa on kirjojen ystäviä, jotka haluavat tarjota ohikulkijoille mahdollisuuden tarttua luettavaan supermarketeista tutun heräteostoksen tapaan.

Guardamar-pikkukaupunki sijaitsee Espanjan Costa Blanca -rannikolla. Kaupunki on viritetty palvelemaan turisteja, jotka puolestaan ovat virittyneet hakeutumaan mahdollisimman nopeasti kilometrejä pitkälle hiekkadyyneistä muodostuneelle rannalle.

Paikallisen omakotitalon omistaja haluaa kuitenkin muistuttaa vierailijoita, että lukea voi myös rannalla loikoillessa (Klaavan testiryhmä tosin suosittelee auringossa lukemiseen e-kirjojen lukulaitetta, jonka näytöltä on miellyttävämpi lukea kirkkaassa valossa kuin valkoiselta paperilta).

Guardamar, Espanja, Bookcrossing-kirjastoBookcrossing-periaatteella toimiva katukirjasto Guardamarissa: tuo kirja, vie kirja.

Aivan oikein, tällaisesta minikirjastosta on ihan turha etsiä suomenkielisiä kirjoja.

Sitä varten Espanjassa Costa Blancan alueella Torreviejan kaupungin rivitaloalueella on katukirjasto, josta löytyy myös suomenkielistä luettavaa.

lago jardin, Torrevieja, katukirjasto

New Yorkin kirjaston henkilökunta heittäytyy työpaikalla mannekiineiksi

2016-11-25

Mannequin challenge on hauska tapa kuvata videoita, joilla ihmiset ovat katsovat tyhjään paikoilleen jähmettyneinä kuin mannekiinit. Sosiaaliseen mediaan nämä mannekiinihaaste-videot ovat uponneet yhtä nopeasti kuin valeuutiset, joita vuorovaikutuskanavissa kierrätetään vauhdilla. Mannequin challenge –videot ovat niin kuumaa tavaraa, että ensimmäinen kirjastokin on heittäytynyt leikkiin mukaan: New Yorkin kirjaston henkilökunta.

Video on kuvattu New York Public Libraryn Rose Main Reading Room –salissa. Mukana on myös joitakin tunnettuja hahmoja, jotka eivät työskentele kirjastossa.

Onko tässä maailman pienin kirjasto?

2016-09-09

Mitä suurempia ja arkkitehtuurisesti hienompia kirjastoja rakennetaan, sitä parempi – lienee yleinen ajatuskulku. Niinhän se on, että nyt komeita kirjastoja rakentavat sukupolvet haluavat jättää jälkipolville ihasteltavaa ja ihmeteltävää omasta ajastaan, sillä kovin yltiöpäisiä kaupungintaloja tai kirkkoja harva kunta tai seurakunta enää rakentaa.

Mutta onhan pienikin kaunista kun sitä vain sattuu löytämään – myös kirjojen ja kirjastojen maailmassa. Matkaileva kirjailija sattui löytämään Ranskasta Bordeaux’n tienoolla sijaitsevan Bourgin kylän kujalta todella pienen kirjaston.

Kirjasto on arkkitehtuurin ja maiseman kannalta hienosti suunniteltu:

1. Ohikulkija katsoo portin läpi avautuvaa maisemaa.
Bourg, Ranska

2. Hän huomaa olevansa taideliikkeen kohdalla ja ihmettelee mitä laatikoita seinään on kiinnitetty.
bourg bookcrossing-kirjasto taidekauppa

3. Kirjastohan siinä tietysti on. Itse asiassa näitä kirjastoja oli kaksi vierekkäin.
Bourg, Ranska bookcrossing, kirjasto kaappi kaupan seinässä kujalla

Taideliike oli laittanut kirjaston liikkeen seinustalle Bookcrossing-kirjojen vaihtopalvelun innoittamana. Kirjoja saa tuoda ja viedä kuka tahansa ilman kirjastokorttia näistä laatikoista.

Aasian suurkaupungeissa kirjakauppoja, Euroopassa puolestaan kirjastoja runsaasti asukasta kohden

2016-08-01

Joka vuosi organisaatio nimeltään World Cities Culture Forum (Maailman kaupunkien kulttuurifoorumi) kerää kulttuuriin liittyvää tietoa suurkaupungeista. Tilastoja syntyy esimerkiksi kulttuuri-instituutioista, niiden käytöstä, suosiosta, elokuvissa käynneistä, pelisaleista ja kirjakulttuurista. Yksi järjestön julkaisema tilasto vertaa kirjakauppojen ja kirjastojen määrää suhteessa kaupungin väkilukuun.
Kansalliskirjasto, Helsinki
World Cities Culture Forum on 32 kaupungin muodostama organisaatio, jossa kerätään ja jaetaan tietoa kaupunkien roolista, tulevaisuudesta, palveluista ja hallinnasta. Järjestö kerää tietoa vain toimintaan osallistuvista kaupungeista. Pohjoismaista mukana on vain Tukholma. Kaikki osallistuvat kaupungit löytyvät tästä.

Aasian suurkaupungeissa on asukasta kohden enemmän kirjakauppoja kuin monessa Euroopan suurkaupungissa.

Kaupunki Kirjakauppoja 100 000
asukasta kohden
Tieto vuodelta
1 Hong Kong 21 2014
2 Taipei 17.6 2014
3 Madrid 16 2014
4 Shanghai 16 2014
5 Toronto 13.9 2015
6 New York 10 2015
7 Sydney 9.4 2015
8 Paris 9 2015
9 Seoul 9 2015
10 Austin 8.2 2015
11 Melbourne 8 2015
12 Shenzhen 6.6 2014
13 Amsterdam 6 2014
14 Moscow 5 2014
15 London 4 2015
16 Stockholm 3.2 2014
17 Singapore 3 2014
18 Istanbul 1 2015

Euroopan suurkaupungeissa kirjastoja on asukasmäärään nähden enemmän kuin muilla mantereilla.

Kaupunki Kirjastoja 100 000
asukasta kohti
Tieto vuodelta
1 Edinburgh 60.5 2015
2 Warsaw 11.4 2014
3 Brussels 10 2015
4 Paris 9.2 2014
5 Seoul 6 2014
6 Shenzhen 5.9 2014
7 Vienna 5.9 2014
8 Hong Kong 4.2 2015
9 London 4.2 2014
10 Moscow 4.2 2014
11 Toronto 3.9 2015
12 Melbourne 3.4 2015
13 Amsterdam 3.3 2014
14 Sydney 3.3 2015
15 New York 2.7 2015
16 Taipei 1.8 2014
17 Rome 0.8 2014
18 Singapore 0.5 2014
19 Istanbul 0.4 2014
20 Dubai 0.3 2015

Katso ja kuuntele miten Bohemian Rhapsody taipuu kirjastonhoitajan rapsodiaksi

2016-05-19

Kukapa voisi vastustaa laulua, joka alkaa näin:

Is this non-fiction?
Is this just fantasy?

(Onko tämä tietokirjallisuutta?
Vai ainoastaan fantasiaa?)

Kun englanninkielistä sanoitusta tapailee Queen-yhtyeen Bohemian Rhapsodyn alkutahtien mukaan, niin huomaa australialaisten kirjastonhoitajien osuneen kohdalleen uudella versiollaan 1970-luvun klassikkokappaleesta.

Australian New South Walesin osavaltiossa sijaitsevan Shoalhaven Libraryn kirjaston työntekijät (muutaman ulkopuolisen avustuksella) sovittivat Freddie Mercuryn mahtipontisen Bohemian Rhapsodyn uusiksi, mutta kirjastonhoitajat myös esittävät laulun itse. Freddie Mercurylta ei enää voi kysyä lupaa laulun uudelleensovittamiseksi, mutta suurena showmiehenä hän olisi varmasti ollut innoissaan tästä versiosta.

Librarian Rhapsody:

Laulun uusi sanoitus löytyy täältä.

Shoalhaven Libraryn viesti on yksiselitteinen laulun lopussa:

Libraries really matter
In the community
Libraries really matter
To me-e-e-e-e

Via For Reading Addicts.

Maailman suurimmat kirjastot löytyvät Euroopasta, Pohjois-Amerikasta ja Venäjältä

2016-04-07

Vaikka maailma on kovaa vauhtia siirtymässä digitaaliseen informaatioon (painetun sijasta), kirjastoilla on edelleen tärkeä rooli tiedon tallennus- ja jakopaikkana. Tietoa on helppo siirtää internetin välityksellä mistä tahansa minne tahansa maailmassa, ja voimme kotisohvalta lainata luettavaa kirjastosta muutaman sekunnin toimitusajalla, mutta siitä huolimatta fyysisenä paikkana kirjastot ja etenkin niissä työskentelevät ammattilaiset ovat arvokkaita.

british library

British LIbraryn kokoelmia.

Vanhat, suuret kirjastot eri puolilla maailmaa ovat keränneet kirjoja ja muita dokumentteja satojen vuosien ajan, ja se näkyy kokoelmien laajuudessa. Kokoelmiltaan maailman laajimmalla kirjastolla, British Librarylla on 170 miljoonan nimikkeen arkisto. British Library on myös jokaiselle Lontoon kävijälle suositeltava käyntikohde, vaikka ei vanhoista kirjoista pitäisikään. Toiseksi suurin kirjasto Library of Congress (158 miljoonan kappaleen kokoelma) on Yhdysvaltojen pääkaupungissa Washington DC:ssä. Library and Archive Canada Ottawassa on kerännyt 54 miljoonan nimikkeen kokoelman.
biggest libraries in the world, instascribe
Suurissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, Britanniassa, Ranskassa, Saksassa, Venäjällä ja Japanissa on resursseja valtavien kirjastojen toiminnan pyörittämiseen, mutta siitä huolimatta kaksi kirjastoa Pohjoismaista on maailman 20 suurimman kirjaston joukossa. Det Kongelige Bibliotek Kööpenhaminassa ja Kungliga bibioteket Tukholmassa ovat sijoilla 10 ja 17.

Tässä maailman 20 suurimman kirjaston lista.

biggest libraries in the world by instascribe

Infografiikan tuotti Instascribe.

Tulevaisuuden kirjastoa kasvatetaan Oslon läheisyydessä sijaitsevassa metsässä

2015-09-14

Norjassa on käynnistetty 100 vuoden projekti Tulevaisuuden kirjasto (Framtidsbiblioteket), jossa arkistoidaan kirjailijoiden tekstejä julkaistavaksi vuonna 2114. Pelkästään pitkästä julkaisuajasta ei ole kyse, vaan Tulevaisuuden kirjasto –projektiin liittyy myös metsää. Oslon pohjoispuolella sijaitsevaan metsään on istutettu tuhat puuta, joista tehdään paperia kirjojen painamista varten sadan vuoden kuluttua.

Tulevaisuuden kirjasto -idean takana on skotlantilainen taiteilija Katie Paterson, joka on saanut Oslon kaupungin Bjorvika Utvikling –yksiön tukemaan hanketta.
future library, Oslo, margaret atwood
Taiteilijan ajatus on seuraava. Joka vuosi yhdeltä kirjailijalta pyydetään uusi tätä varten kirjoitettu teksti. Margaret Atwood on ensimmäinen ja David Mitchell toinen kirjailja. Kaikki tekstit arkistoidaan vuona 2019 avattavaan New Deichmanske kirjastoon Bjørvikan kaupunginosaan Oslossa. Tekstejä ei voi lukea, vaan kirjastossa voi ainoastaan käydä katsomassa ketkä kirjailijat sinne ovat kirjoittaneet ja minkä nimiset tekstit heiltä on arkistoitu.

Vuonna 2114 Tulevaisuuden kirjastolla on sata julkaisematonta tekstiä sadalta kirjailijalta. Silloin kaadetaan projektia varten istutetut puut ja niistä tehdään paperia tekstien painamista varten.

Sinänsä jännittävä ajatus julkaista kuuluisan kirjailijan kirjoitus vasta sadan vuoden kuluttua, mutta kirjaston tulevaisuuden kanssa tällä ei ole paljoakaan tekemistä.

Painokoneita ei välttämättä sadan vuoden kuluttua enää ole aktiivisessa käytössä, mutta teknologia on varmasti dokumentoitu niin hyvin, että toimiva laite pystytään rakentamaan – jollei silloisista museoista löydy toimivaa painokonetta. Toinen yksityiskohta, jota projektin vetäjät eivät välttämättä ole ottaneet huomioon, on yleinen suhtautuminen ja lainsäädäntö puiden kaatamiseen sadan vuoden kuluttua. Onko paperin tekeminen kirjan painamista varten enää silloin riittävä syy kaataa puu?

Future Library, Katie Paterson from Katie Paterson on Vimeo.