Category Archives: Kirjasto

Aasian suurkaupungeissa kirjakauppoja, Euroopassa puolestaan kirjastoja runsaasti asukasta kohden

2016-08-01

Joka vuosi organisaatio nimeltään World Cities Culture Forum (Maailman kaupunkien kulttuurifoorumi) kerää kulttuuriin liittyvää tietoa suurkaupungeista. Tilastoja syntyy esimerkiksi kulttuuri-instituutioista, niiden käytöstä, suosiosta, elokuvissa käynneistä, pelisaleista ja kirjakulttuurista. Yksi järjestön julkaisema tilasto vertaa kirjakauppojen ja kirjastojen määrää suhteessa kaupungin väkilukuun.
Kansalliskirjasto, Helsinki
World Cities Culture Forum on 32 kaupungin muodostama organisaatio, jossa kerätään ja jaetaan tietoa kaupunkien roolista, tulevaisuudesta, palveluista ja hallinnasta. Järjestö kerää tietoa vain toimintaan osallistuvista kaupungeista. Pohjoismaista mukana on vain Tukholma. Kaikki osallistuvat kaupungit löytyvät tästä.

Aasian suurkaupungeissa on asukasta kohden enemmän kirjakauppoja kuin monessa Euroopan suurkaupungissa.

Kaupunki Kirjakauppoja 100 000
asukasta kohden
Tieto vuodelta
1 Hong Kong 21 2014
2 Taipei 17.6 2014
3 Madrid 16 2014
4 Shanghai 16 2014
5 Toronto 13.9 2015
6 New York 10 2015
7 Sydney 9.4 2015
8 Paris 9 2015
9 Seoul 9 2015
10 Austin 8.2 2015
11 Melbourne 8 2015
12 Shenzhen 6.6 2014
13 Amsterdam 6 2014
14 Moscow 5 2014
15 London 4 2015
16 Stockholm 3.2 2014
17 Singapore 3 2014
18 Istanbul 1 2015

Euroopan suurkaupungeissa kirjastoja on asukasmäärään nähden enemmän kuin muilla mantereilla.

Kaupunki Kirjastoja 100 000
asukasta kohti
Tieto vuodelta
1 Edinburgh 60.5 2015
2 Warsaw 11.4 2014
3 Brussels 10 2015
4 Paris 9.2 2014
5 Seoul 6 2014
6 Shenzhen 5.9 2014
7 Vienna 5.9 2014
8 Hong Kong 4.2 2015
9 London 4.2 2014
10 Moscow 4.2 2014
11 Toronto 3.9 2015
12 Melbourne 3.4 2015
13 Amsterdam 3.3 2014
14 Sydney 3.3 2015
15 New York 2.7 2015
16 Taipei 1.8 2014
17 Rome 0.8 2014
18 Singapore 0.5 2014
19 Istanbul 0.4 2014
20 Dubai 0.3 2015

Katso ja kuuntele miten Bohemian Rhapsody taipuu kirjastonhoitajan rapsodiaksi

2016-05-19

Kukapa voisi vastustaa laulua, joka alkaa näin:

Is this non-fiction?
Is this just fantasy?

(Onko tämä tietokirjallisuutta?
Vai ainoastaan fantasiaa?)

Kun englanninkielistä sanoitusta tapailee Queen-yhtyeen Bohemian Rhapsodyn alkutahtien mukaan, niin huomaa australialaisten kirjastonhoitajien osuneen kohdalleen uudella versiollaan 1970-luvun klassikkokappaleesta.

Australian New South Walesin osavaltiossa sijaitsevan Shoalhaven Libraryn kirjaston työntekijät (muutaman ulkopuolisen avustuksella) sovittivat Freddie Mercuryn mahtipontisen Bohemian Rhapsodyn uusiksi, mutta kirjastonhoitajat myös esittävät laulun itse. Freddie Mercurylta ei enää voi kysyä lupaa laulun uudelleensovittamiseksi, mutta suurena showmiehenä hän olisi varmasti ollut innoissaan tästä versiosta.

Librarian Rhapsody:

Laulun uusi sanoitus löytyy täältä.

Shoalhaven Libraryn viesti on yksiselitteinen laulun lopussa:

Libraries really matter
In the community
Libraries really matter
To me-e-e-e-e

Via For Reading Addicts.

Maailman suurimmat kirjastot löytyvät Euroopasta, Pohjois-Amerikasta ja Venäjältä

2016-04-07

Vaikka maailma on kovaa vauhtia siirtymässä digitaaliseen informaatioon (painetun sijasta), kirjastoilla on edelleen tärkeä rooli tiedon tallennus- ja jakopaikkana. Tietoa on helppo siirtää internetin välityksellä mistä tahansa minne tahansa maailmassa, ja voimme kotisohvalta lainata luettavaa kirjastosta muutaman sekunnin toimitusajalla, mutta siitä huolimatta fyysisenä paikkana kirjastot ja etenkin niissä työskentelevät ammattilaiset ovat arvokkaita.

british library

British LIbraryn kokoelmia.

Vanhat, suuret kirjastot eri puolilla maailmaa ovat keränneet kirjoja ja muita dokumentteja satojen vuosien ajan, ja se näkyy kokoelmien laajuudessa. Kokoelmiltaan maailman laajimmalla kirjastolla, British Librarylla on 170 miljoonan nimikkeen arkisto. British Library on myös jokaiselle Lontoon kävijälle suositeltava käyntikohde, vaikka ei vanhoista kirjoista pitäisikään. Toiseksi suurin kirjasto Library of Congress (158 miljoonan kappaleen kokoelma) on Yhdysvaltojen pääkaupungissa Washington DC:ssä. Library and Archive Canada Ottawassa on kerännyt 54 miljoonan nimikkeen kokoelman.
biggest libraries in the world, instascribe
Suurissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, Britanniassa, Ranskassa, Saksassa, Venäjällä ja Japanissa on resursseja valtavien kirjastojen toiminnan pyörittämiseen, mutta siitä huolimatta kaksi kirjastoa Pohjoismaista on maailman 20 suurimman kirjaston joukossa. Det Kongelige Bibliotek Kööpenhaminassa ja Kungliga bibioteket Tukholmassa ovat sijoilla 10 ja 17.

Tässä maailman 20 suurimman kirjaston lista.

biggest libraries in the world by instascribe

Infografiikan tuotti Instascribe.

Tulevaisuuden kirjastoa kasvatetaan Oslon läheisyydessä sijaitsevassa metsässä

2015-09-14

Norjassa on käynnistetty 100 vuoden projekti Tulevaisuuden kirjasto (Framtidsbiblioteket), jossa arkistoidaan kirjailijoiden tekstejä julkaistavaksi vuonna 2114. Pelkästään pitkästä julkaisuajasta ei ole kyse, vaan Tulevaisuuden kirjasto –projektiin liittyy myös metsää. Oslon pohjoispuolella sijaitsevaan metsään on istutettu tuhat puuta, joista tehdään paperia kirjojen painamista varten sadan vuoden kuluttua.

Tulevaisuuden kirjasto -idean takana on skotlantilainen taiteilija Katie Paterson, joka on saanut Oslon kaupungin Bjorvika Utvikling –yksiön tukemaan hanketta.
future library, Oslo, margaret atwood
Taiteilijan ajatus on seuraava. Joka vuosi yhdeltä kirjailijalta pyydetään uusi tätä varten kirjoitettu teksti. Margaret Atwood on ensimmäinen ja David Mitchell toinen kirjailja. Kaikki tekstit arkistoidaan vuona 2019 avattavaan New Deichmanske kirjastoon Bjørvikan kaupunginosaan Oslossa. Tekstejä ei voi lukea, vaan kirjastossa voi ainoastaan käydä katsomassa ketkä kirjailijat sinne ovat kirjoittaneet ja minkä nimiset tekstit heiltä on arkistoitu.

Vuonna 2114 Tulevaisuuden kirjastolla on sata julkaisematonta tekstiä sadalta kirjailijalta. Silloin kaadetaan projektia varten istutetut puut ja niistä tehdään paperia tekstien painamista varten.

Sinänsä jännittävä ajatus julkaista kuuluisan kirjailijan kirjoitus vasta sadan vuoden kuluttua, mutta kirjaston tulevaisuuden kanssa tällä ei ole paljoakaan tekemistä.

Painokoneita ei välttämättä sadan vuoden kuluttua enää ole aktiivisessa käytössä, mutta teknologia on varmasti dokumentoitu niin hyvin, että toimiva laite pystytään rakentamaan – jollei silloisista museoista löydy toimivaa painokonetta. Toinen yksityiskohta, jota projektin vetäjät eivät välttämättä ole ottaneet huomioon, on yleinen suhtautuminen ja lainsäädäntö puiden kaatamiseen sadan vuoden kuluttua. Onko paperin tekeminen kirjan painamista varten enää silloin riittävä syy kaataa puu?

Future Library, Katie Paterson from Katie Paterson on Vimeo.

Kirjastot Yhdysvalloissa tuovat luettavaa kansalaisille polkupyörillä

2015-09-01

Vaikka Yhdysvalloissa e-kirjojen markkinaosuus kirjamyynnistä on noin 30%, ja kirjastot tarjoavat sähköistäkin kirjallisuutta lainaksi, kirjastot käynnistävät jatkuvasti uusia projekteja, joilla painettujen kirjojen avulla houkutellaan varsinkin lapsia lukemaan. Esimerkiksi Seattlen kaupunginkirjasto ja kirjastonhoitaja San Franciscossa ovat ottaneet polkupyörät avuksi päästäkseen kirjoineen lähelle ihmisiä.

kirjasto Seattle USA, polkupyörä

Seattlen kirjaston Books on Bikes –ohjelma on käynnistynyt jo vuonna 2013. Pyöräilevät kirjastovirkailijat eivät ajele missä sattuu, vaan suuntavat erityisesti lapsille tarkoitettuihin tapahtumiin. Polkupyöräkirjastosta voi lainata kirjoja aivan kuin normaalista kirjastosta, sillä pyörät on varustettu verkkoyhteydellä. Kirjastokortin puuttuminenkaan ei ole ongelma, koska virkailijalta saa halutessaan upouuden kirjastokortin.
seattlen polkupyöräkirjasto
San Franciscossa yhdelle kirjastonhoitajalle päivätyö kirjastossa ei riittänyt, vaan hän rakensi joukkorahoituksella rahoitetun kirjastopolkupyörän, jolla hän pääsee tuomaan kirjoja sinne missä ihmiset ovat. Bibliocicleta-kirjastosta voi ottaa luettavaa, ja siihen voi tuoda luettavaa toisten iloksi kun haluaa päästä eroon omista vanhoista kirjoistaan.

bibliobicicleta-kirjasto, san francisco

Näissä kunnissa ovat Suomen ahkerimmat e-kirjojen lukijat kirjastolainojen mukaan

2015-04-08

Kirjastot varsinkin suurissa kunnissa lähtivät jo viisi vuotta sitten tarjoamaan kuntalaisille uutta helppoa tapaa lainata ja lukea kirjoja, nimittäin e-kirjoja. Sähköisten kirjojen vastaanottoa kirjaston käyttäjien keskuudessa ei maanlaajuisesti kuitenkaan tilastoitu ennen kuin vuonna 2014, joka tilasto on nyt käytettävissä. Tilastoista paljastuu yllättävää tietoa siitä, miten eri kunnat suhtautuvat kansalaisten sivistämiseen ja toimintansa kehittämiseen.

kirjoja ja e-kirjojen lukulaite

Muutama e-kirjoja koskeva poiminta kirjastojen vuoden 2014 tilastoista seuraavassa.

E-kirjojen kirjastolainojen kymmenen kärjessä:
Helsinki 46 925 e-kirjojen käyttökertaa
Espoo 25 340
Vantaa 20 647
Turku 5132
Tampere 4192
Lahti 3444
Vaasa 3156
Kuopio+Juankoski+Kaavi+Tuusniemi 2559
Oulu 2402
Pietarsaari 1557

Kunnan asukaslukuun suhteutettuna e-kirjalainojen kymmenen kärjessä –lista menee hieman uuteen järjestykseen. Vantaan, Espoon, Pietarsaaren ja Helsingin (tässä järjestyksessä) asukkaat lainasivat ahkerimmin e-kirjoja kirjastosta per asukas. Vähiten kymmenen kärjessä –kunnista e-kirjoja lainattiin asukaslukuun suhteutettuna Oulussa ja Tampereella.

Miksi 10 kärjessä listalla ei näy yliopistokaupunki Jyväskylää? Lukijoita luulisi kaupungissa riittävän. Syy on yksinkertainen: Jyväskylän kaupungin kirjasto ei tarjoa yhtään e-kirjaa kuntalaisille luettavaksi. Entä toinen yliopistokaupunki Joensuu? Sama juttu.

Joensuun ja Jyväskylän lisäksi nollakuntia on 93 kappaletta, jotka eivät vuonna 2014 tarjonneet lainkaan kirjallisuutta sähköisessä muodossa kuntalaisille.

Suurin e-kirjavalikoima on Helsingin kirjastossa: hieman yli 4000 teosta. Oulussa on vain 340 lainattavaa e-kirjaa, mutta niistäkin on selvästi ollut iloa kaupunkilaisille.