Category Archives: Historia

Koska toinen maailmansota alkoi ja kuinka moni siinä kuoli?

2018-04-13

Artikkelin kirjoittaja Juha Vahe on julkaissut useita sotahistoriaa käsitteleviä kirjoja, joista uusin on Sotataidon mestareita.

Korean sodan muistomerkki, Washington DC

Sodan alku

Sodan sanotaan alkaneen 1.9.1939, jolloin Saksa hyökkäsi Puolaan. Tätä päivämäärää voi kritisoida siinäkin mielessä, että Puolan valtaus kesti vain parisen viikkoa ja sen jälkeen suurvallat Euroopassa pidättäytyivät merkittävistä sotatoimista aina kevääseen 1940 asti. Ranskakin vallattiin nopeasti ja varsinaiset suurtaistelut alkoivat vasta kesäkuussa 1941 Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon.

USA:ssa sanotaan sodan alkaneen joulukuussa 1941 sillä varauksella, että Euroopassa sota oli alkanut jo aikaisemmin. Tämä ilmaisu on peräti kyseenalainen, koska USA oli aseistanut Englantia jo 1940 lähtien. Kaikkein suurin ongelma on kuitenkin siinä, että Japani oli vallannut Mantšurian 1931, Espanjan sisällissota oli käyty 1936 – 1939 ja Japanin ja kansallisen Kiinan eli Kuomingtangin välillä oli käyty suursotaa 1937 lähtien. Viime mainitussa sodassa Japanilla oli aseissa yksi ja Kiinalla kaksi miljoonaa miestä. Wikipedia laskee maailmansodan tappiot alkaen vuodesta 1937, jota täytyy mielestäni pitää oikeana alkuajankohtana.

Tappiot

1960-luvun alussa Otavan Iso tietosanakirja ilmoitti sodan tappioiksi 50 miljoonaa henkilöä. Kuitenkin jo tähän ilmoitukseen on lisätty alaviitteenä, että NL:n tappiot voisivat yksinään olla jopa 40 miljoonaa. Siihen nähden on erikoista, että vielä nykyäänkin tappioitten miniminä pidetään usein vain 60 miljoonaa. Oman käsitykseni mukaan tappiot ovat n. 100 miljoonaa ja perustelen sitä seuraavasti.

1) NL ilmoitti tuhonneensa ”fasisteja” sellaisen määrän, että Saksalla liittolaisineen ei sellaista määrää asevoimissa edes koskaan ollut. Kyseessä ei välttämättä ollut NL:n liioittelu, sillä pelkästään Saksan asevoimissa palveli noin miljoona neuvostoliittolaista. Tämän väen kohtalo oli armoton, koska jo pelkät sotavangitkin NL siirsi sodan jälkeen Saksasta omille vankileireilleen.

Varsinaisten vihollisen riveissä palvelleitten henkilöitten lisäksi oli runsaasti ihmisiä, jotka katsoivat yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömäksi pysyä tehtävissään esim. hallinnossa tai tuotannossa ja siten jonkun mielestä välillisesti hyödyttää vihollista. Lopuksi oli henkilöitä, joita vain epäiltiin yhteistyöstä. Nämä kysymykset liittyvät tietysti kaikkiin miehitettyihin maihin.

2) Japania pakeni kodeistaan noin 100 miljoonaa kiinalaista. Tätä lukua täytyy pitää viitekehyksenä arvioitaessa kiinalaisten tappioita, jotka nousevat siis kymmeniin miljooniin kuolleisiin. Kiinalaisten lukuja ei kukaan ole halunnut tutkia. Japani on kiistänyt sotarikoksensa melko tarkkaan ja Kuomingtangin harjoittama vastaterrori Japanin ”kannattajia” (siis esim. pakkotyössä olleitten perheenjäseniä) vastaan katsotaan Kiinassa heidän omaksi asiakseen, jota ulkomaalaisten ei sovi tutkia.

Japani piti Kiinassa hallussaan lähinnä vain kaupunkeja ja suoritti maaseudulle ryöstöretkiä ottaakseen haltuunsa tai tuhotakseen viljaa ja vangitakseen väkeä pakkotyöhön ja naisia myös seksiorjiksi, joista kaikista pidettiin sellaista huolta, että loppuun käytettyinä ihmiset kuolivat. Sama ilmiö toistui muilla Japanin miehittämillä väkirikkailla alueilla, jotka eivät olleet edes itsenäisiä valtioita, siis. esim. Ranskan Indokiina ja Hollannin siirtomaat eli mm. myöhempi Indonesia. Näitten alueitten tappioista on mahdoton saada tietoa, koska kunnollista hallintoa ei ollut olemassakaan.

3) Jossain mitassa täytyy edellyttää, että aluetta hallitseva osapuoli myös vastaa väestön hyvinvoinnista. Japani laiminlöi tätä erittäin räikeästi ja takavarikoi jo valmiiksi nälänhädästä kärsiviltä alueilta viljaa käyttäen sitä paitsi elintarvikkeena, myöskin maaöljyn puuttuessa biopolttoaineena. Esim. pelkästään Jaavalla kuoli yli 2 miljoona ihmistä nälänhädässä pelkästään 1944 – 45. Vertailun vuoksi todettakoon, että Maon epäpätevä hallinto oli ainakin välillisesti (mm. nälänhädät) vastuussa 40 – 70 miljoonan ihmisen kuolemasta ja Stalinin hallinto ehkä vain hiukan pienemmästä määrästä.

Todettakoon myös, että ainakin joissain tapauksissa suomalaisissa sankarihaudoissa on myös sellaisia sotilaita, jotka kuolivat asepalveluksessa saamaansa sairauteen, esim. tuberkuloosiin.

Lopuksi

Edellä oleva on esimerkki siitä, miten epävarmoja monet tiedot ovat, miten yksipuolista on USA:n ja Länsi-Euroopan osuuden korostaminen ja miten turhaa on monen besserwisserismi. Jos olisin alussa sanonut sodan syttyneen 2.9.1939, sitä olisi pidetty pahana virheenä, vaikka kokonaisuuden kannalta sellainen detalji on jokseenkin merkityksetön.

Yksipuolisuudesta käy esimerkiksi vaikkapa se, että elokuvan ”Pelastakaa sotamies Ryan” yms. vaikuttamana Omaha Beachin tappiot taitavat olla monelle suomalaiselle tutumpia kuin ohessa oleva kuva, joka on kaiken lisäksi täyttä totta, eikä mitään elokuvan fiktiota.

En tässä yhteydessä pohdi sodan päättymisen ajankohtaa, mutta on selvää, että sota synnytti valtatyhjiöitä, joissa sota jatkui lähes keskeytyksettä esim. Kiinassa ja monissa siirtomaissa.

Sotataidon historia kirjan kansikuvaJuha Vahe: Sotataidon mestareita.

veteraanien muistolaatta Raisio
Kuvan lähde: JV: Maskun historia II, 1991.

Lähteitä:
EnWikipedia: II WW casualties ja Total number of victims.
Gehlen, Reinhard: Muistelmat, 1971, s. 117 – 138.
Hastings, Max: Retribution: The Battle for Japan, 1944-45, 2008, passim.
Muller-Hillerbrandt, Burkhart: Das Heer, passim.

Suomen historiaa suomeksi ja englanniksi viimeisen 100 vuoden ajalta ja vähän kauempaakin

2017-10-06

Suomen itsenäisyyden 100. vuosi ei ole jäänyt huomaamatta ulkomaillakaan, sillä Soile Variksen tiivis englanninkielinen tietokirja Suomen historiasta A Concise History Of Finland on löytänyt kiitettävästi lukijoita pitkin vuotta niin Amazonissa, Google Play –kaupassa kuin Apple iBooks –kaupassakin.
Kirjojen kansikuvat: Suomen hisotiran käännekohtia ja A Concise History of Finland
Kirjailija Soile Varis päivitti vuoden 2017 alussa kirjan suomenkielisen laitoksen ajan tasalle. Suomenkielinen kirja on nimeltään Suomen historian käännekohtia.

Paitsi että suomenkielisen kirjan sisältö on päivitetty (ensimmäinen laitos on vuodelta 2011), myös teoksen kuvitus on uudistettu melko lailla kokonaan. Tabletien, älypuhelinten ja lukulaitteiden näyttöjen tarkkuus on viime vuosina kehittynyt sellaista vauhtia, että kuvituksen laatua on ollut mahdollista ja tarpeen parantaa huomattavasti.

Englanninkielinen kirja ei ole suora käännös suomenkielisestä teoksesta, vaan kyseessä on kaksi eri kirjaa, joissa juoni, faktat ja päärooleissa olevat henkilöt ovat luonnollisesti samat, mutta painotukset hieman poikkeavat toisistaan.

Tästä löydät kummankin kirjan tarkat tiedot ja hinnat eri kaupoissa:

Suomen historian käännekohtia.
A Concise History of Finland

Päivitetyn version kuvitusta:

Helsinki, historiallinen maalaus
Helsingin pommitus, toinen maailmansota
presidentit Niinistö ja Putin

Kirja Suomen historian käännekohtia ulottuu nyt itsenäisyyden juhlavuoteen asti

2017-01-12

Kirja Suomen historian käännekohtia on tiivis lukupaketti ajasta ennen Suomen itsenäisyyttä ja itsenäisyyden ajalta. Kirjasta voi nopeasti lukea pääkohdat kansakunnan vaiheista, ja juuri se on saattanut tehdä siitä suositun e-kirjana. Vuonna 2017 itsenäisen Suomen täyttäessä 100 vuotta, tieto- ja oppikirjailija Soile Varis on päivittänyt kirjansa aina tähän vuoteen asti.
Suomen historian käännekohtia -kirjan kansikuva
Paitsi että kirjan sisältö on päivitetty, myös teoksen kuvitus on uudistettu melko lailla kokonaan. Tabletien, älypuhelinten ja lukulaitteiden näyttöjen tarkkuus on viime vuosina kehittynyt sellaista vauhtia, että kuvituksen tarkkuutta on ollut mahdollista parantaa huomattavasti.

Suomen historian käännekohtia vuoden 2017 version on saatavilla nyt kaikista merkittävistä e-kirjakaupoista. Voit tästä katsoa linkit kauppoihin.

Kirjan sisällön pääkohdat ovat:

SUOMI ESIHISTORIALLISENA AIKANA
1. RUOTSIN VALLAN AIKA
2. SUOMI SUURVALTAPOLITIIKAN PELINAPPULANA
3. SUOMALAISUUDEN SYNTY JA KANSALLINEN HERÄÄMINEN
4. YHTEISKUNNALLINEN JA TALOUDELLINEN MURROS ALKAA
5. SUOMEN ITSENÄISTYMISKEHITYS
6. KAHTIAJAOSTA EHEYTYMISEEN
7. SUOMI TOISESSA MAAILMANSODASSA
8. HYVINVOINTIVALTION RAKENTAMINEN ALKAA
9. SUOMEN UUSI KANSAINVÄLINEN ASEMA

Kirjan uutta kuvitusta:

Helsinki, historiallinen maalaus
maalta kapunkiin, Suomi
Helsingin pommitus, toinen maailmansota
presidentit Niinistö ja Putin

Lisää tietoa kirjasta.

Top 10 ristiretkien aikaista linnaa Euroopassa

2016-12-16

Matkoilla käydään usein tutustumassa monenlaisiin linnoihin tarkemmin pohtimatta mihin tarkoitukseen rakennus on alun perin suunniteltu. On ylhäisön linnoja edustus- ja asuinkäyttöön, kirkkoja suojaamaan tehtyjä rakennuksia, ja puolustustarkoitukseen rakennettuja linnoituksia. Ristiretkien aikoihin moni linna tehtiin suojaksi. Ristiretkien aikaisista rakennuksista laajan teoksen kirjoittanut Jari Hyvärinen kokosi meille top 10 –listan aikakaudelta Euroopassa ja Israelissa säilyneistä linnoista, jotka ovat myös mainioita matkakohteita.
Akko, Israel. Linna.
1. Akko, Israel.
Akkon johanniittakorttelin kastellilinnan säilyneet 1100-1200-lukujen osat on merkitty tummalla värillä ja linnan oletettu alkuperäinen laajuus vaaleammalla värillä Israel Antiquities Authorityn karttapiirrosta ja linnasta rakennettua metallimallia soveltaen (www.akko.org.il). Linnassa toimi johanniittaritarikunnan päämaja ja suurmestarin palatsi Akkon kuningaskunnan aikana 1200-luvun alussa.
Ystad, Ruotsi, KUngsbacken linna
2. Ystad, Ruotsi.
Skånen Ystadissa oleva Kungsbackenin kastellilinna 1100-luvun lopulta on ilmeisesti tuntemattomaksi jääneen tanskalaisen ristiritarin rakennuttama.
Kööpenhamina, Tanska. Absalon linna
3. Kööpenhamina, Tanska.
Piispa Absalonin Kööpenhaminan linna toimi 1100-luvun vendiristiretkien aikana ristiretkipäällikön kotilinnana. Yhtymäkohdat Fredrik Barbarossan saksalaislinnoihin ovat silmiinpistäviä.
Aitlit, Israel linna
4. Aitlit, Israel.
Pyhiinvaeltajien linna (Chateau Pelerin) Israelin Atlitissa 1200-luvun lopussa. Temppeliherrojen satamakastelli oli viimeisiä muslimeille joutuneita ristiretkeläislinnoja Palestiinassa 1290-luvulla.
Aranäs, Ruotsi linna
5. Aranäs, Ruotsi.
Jaarli Birger Magnussonin eli Birger-jaarlin Aranäsin linna 1200-luvun loppupuoliskolta on säilynyt osittain Götanmaalla. Linna muistutti normanniritarien hallintolinnoja
Eskilstuna, Ruotsi, linna
6. Eskilstuna, Ruotsi.
Eskilstunan johanniittaluostaria on kutsuttu myös komtuuriksi eli linnoitetuksi tukikohdaksi. Kuvaluonnos 1300-luvun asusta.

Monzon, Espanja linna
7. Monzon, Espanja.
Temppeliherrojen Monzonin linna Espanjassa 1200-luvulla. Linna suojasi pyhiinvaellusreittiä Välimereltä Santiago de Compostelaan aikana, jolloin Gibraltarin salmi oli vielä muslimien hallussa.

Viljandi, Eesti, linna
8. Viljandi, Eesti.
Virolainen Viljandin linna palveli 1200-luvun alkupuolella kalparitarien päämajana, ennen kuin siitä tuli piispanlinna. Kuva linnasta viimeisen rakennusvaiheensa jälkeen.

Kyrenia, Kypros linna
9. Kyrenia, Kypros.
Kyrenian kastellilinna Kyproksella oli kolmannen ristiretken aikana Richard Leijonamielen hallussa. Retken jälkeen se siirtyi Lucignanien ristiretkisuvulle.

Toompea, Tallinna, Viro linna
10. Tallinna, Eesti.
Tallinnan Toompean mäellä oleva Saksalaisen ritarikunnan linna edusti 1200-luvulla niin kutsuttua ritarikuntalinnojen toista sukupolvea. Linnan nykyinen laajuus on merkitty katkoviivalla.


Ristiretkien rakennukset, Jari Hyvärinen
Kaikki kuvat ovat Jari Hyvärisen maalaamia. Samalla tekniikalla laadittuja kuvia on runsaasti hänen kirjassaan.

Lisää tietoa ristiretkien aikaisista linnoista, linnoituksista, kaupungeista, kylistä ja ihmisistä kirjassa Ristiretkien rakennukset. Mukana on runsaasti aineistoa myös Suomesta.