Arvio: Kirja tienhaarassa – Vuonna 2020 pistää miettimään miten kirjan käy

2010-09-27

Kai Ekholm ja Yrjö Repo ovat kirjoittaneet ajankohtaisen teoksen Kirja tienhaarassa – Vuonna 2020. Ajankohtaiseksi sen tekee kaiken median siirtyminen enemmän tai vähemmän, muodossa tai toisessa, digitaaliseen muotoon. Kirjan kohdalla se tarkoittaa perinteisen painetun kirjan suhdetta netin kautta jaeltaviin digitaalisiin opuksiin, e-kirjoihin.

Kirja tienhaarassa kokoaa ensin paketin tilastotietoa lukijalle helposti avautuvassa muodossa. Kirja-alaa tuntematon lukija pääsee vaivatta mukaan aiheeseen. Vaikka tietäisikin, että kirjamyynti ei enää ole sitä mitä se joskus on ollut, on itse asiassa aika raadollista nähdä asia lukuina ja käppyröinä kirjan sivulla esitettynä. Kylmää kyytiä.

Oppikirjojen myynti on kääntynyt laskuun vuonna 2006. Tietokirjamyynti on lähes romahtanut vuoden 2005 jälkeen. Niiden myynnissä on palattu suunnilleen vuoden 1990 tasolle. Kirja tienhaarassa-teoksen kirjoittajat pitävät suurena tekijänä moniosaisten suurteosten, tietosanakirjojen ja hakuteosten myynnin lähes täydellistä loppumista. Yksittäisen tiedon saa nykyään helpommin ja nopeammin netistä. Laajakaistan nopea yleistyminen Suomen kodeissa taitaakin osua yksiin tietokirjamyynnissä tapahtuneen käänteen kanssa.

Ainoa edes loivassa kasvussa oleva kirjallisuuden laji näyttäisi olevan kaunokirjallisuus, jonka myynti vuonna 2006 kääntyi nousuun. Kaunokirjallisuus on kuitenkin vain 7% Suomen koko kirjamarkkinasta, joten pelkät Sofi Oksaset ja Harry Potterit eivät ihan koko liiketoimintaa kykene kiihdyttämään kasvuun.

Suomessa kirjoja ostaa noin 12% kansalaisista (noin 650 000 ihmistä ostaa yli 10 kirjaa vuodessa). Suurin ryhmä koostuu aikuisista/keski-ikäisistä ja koulutetuista naisista. 15-19 vuotiaista suomalaisista vain 8% oli kirjan ystäviä (ostivat yli 10 kirjaa vuodessa).

From Kirjoja

Koteihin hankittava elektroniikka, netti ja mielenkiintoiset nettipalvelut omalta osaltaan syövät potentiaalisten kirjanlukijan aikaa ja rahaa.

E-kirjoilla on monta ilmenemismuotoa, ne eivät ole vain lukulaitteisiin ladattavia opuksia. E-kirja voi olla saatavilla suoraan kustantajan kirjahyllystä oman PC:n nettiselaimella ilman latausta. Aasiassa e-kirjoja luetaan myös älypuhelimilla. Oppikirjoista on mahdollisesti tulossa laajoja eri aihealueiden oppimisympäristöjä, joihin pääsee verkon kautta kiinni.

Kai Ekholm ja Yrjö Repo hahmottelevat useaan otteeseen kirjojen tilauspalvelumallia sähköiseen aikakauteen siirryttäessä. Idea on vastaava kuin nettipalveluissa, joissa kuukausimaksulla saa (usein rajoittamattoman) oikeuden joihinkin sisältöihin. Esimerkiksi musiikin puolella on tullut suosituksi Spotify-nettipalvelu. Se tarjoaa valtavan valikoiman musiikkia netin kautta kuunneltavaksi. Kappaleita ei ladata omalle koneelle, vaan kuunnellaan saman tien. Ilmaiseksi pääsee mukaan ja maksamalla muutaman euron kuukaudessa saa mainokset pois ja paremman äänenlaadun. Ainakin yhdysvaltalainen kustantaja O’Reilly on jo pitkään tarjonnut lähes vastaavalla idealla sähköistä kirjahyllypalvelua teknologialan kirjoille.

Sitä pohjimmaista kysymystä – miten kirjan käy – Ekholm ja Repo lähestyvät skenaarioiden kautta. Kirjoittajat lienevät hahmotelleet useita skenaarioita ja julkaisseet niistä vain äärimmäiset: huonoimman ja parhaimman skenaarion. Nämä skenaariot liitettynä tietoon kirjojen myynnin laskusta ovat kirjan parasta antia.

Jakautuneen ja taantuvan kirjatalouden skenaario on se surullisempi tulevaisuudenkuva. Kirja-ala Suomessa ei ole uskaltanut investoida digitaaliseen mediaan eikä pienenevä perinteisen kirjan lukijakunta ole enää riittävän suuri markkina monipuoliselle kustannustoiminnalle. Ala kuihtuu.

Vuorovaikutteisen kirjatalouden skenaario on valoisampi näkymä. Painettu kirja, verkko ja sosiaalinen media mahdollistavat rikkaan alakulttuurien kirjon, joissa elää mahdollisuuksia monen tyyppiselle kirjallisuudelle. Kustantajat, kirjakaupat, oppilaitokset ja lainsäätäjä (tekijänoikeudet) ovat oivaltaneet, että verkkoon ja sähköiseen mediaan investointi kannattaa tehdä pikaisesti ennen kuin joku muu vie markkinat.

Ulkomaisen kirjallisuuden ulottuvuutta kirjassa ei käsitellä. Kiitos hyvän suomalaisen koululaitoksen saamme kuitenkin valmiudet ainakin yhden vieraan kielen ymmärtämiseksi. Kielitaitoahan voi käyttää esimerkiksi lukemalla osaamallaan kielellä julkaistuja kirjoja. Jo nythän on tilanne, että e-kirjoja haluavat joutuvat käytännössä ostamaan lukemisensa Amazon, iBookshop, ja muista kirjakaupoista, joissa on satojen tuhansien sähköisten teosten valikoima hyvää luettavaa englanniksi. Jos Suomen kieli kerta kaikkiaan on globaalin tietoverkon ja välittömän tiedon saatavuuden aikana liian pieni markkina kannattavalle liiketoiminnalle, niin siitä vasta hurja skenaario syntyy.

Ekholm ja Repo uskovat kirjan säilymiseen sekä painettuna että sähköisenä. Kirjan merkityksestä nykyajalle ja tulevaisuudelle tulee ajoittain hieman romanttinenkin kuva, mutta intohimoa jokaisen kirjan syntyminen tekijöiltään vaatii.

Kirja tienhaarassa on hyödyllistä ja suositeltavaa luettavaa kirja-alalla toimivien ihmisten lisäksi kaikille tosissaan kirjoista kiinnostuneille.


Facebooktwittergoogle_plusredditpinteresttumblrmail

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *