Tag Archives: arkkitehtuuri

Tässä on maailman suurin kirjakauppa: Book Garden Teheranissa

2017-09-22

Verkkokauppa Amazon lienee maailman suurin kirjakauppa jos tuotevalikoimaa ja asiakasmääriä mitataan, mutta suurin kivijalkakirjakauppa mihin voi kävellä sisään ja pitää kädessään myytävää tuotetta ostopäätöstä miettiessään on nimeltään Book Garden (kirjapuutarha). Tämä kirjakauppa avattiin Teheranissa Iranissa heinäkuussa 2017.
Tehran Book Garden bookstore
Jättimäinen kirjakauppa on ainoastaan yksi osasto 65 000 neliömetrin rakennuksessa. Koko rakennuksen konsepti on lähinnä kulttuurikeskuksen ja Heurekan risteytys, sillä keskuksessa on elokuvateattereita, tiedenäyttelyitä, luokkahuoneita, ravintola ja rukoushuone. Matalan rakennuksen katolla on puisto, jonne voi mennä lukemaan vasta hankittuja kirjoja.

World's largest bookstore in Tehran, Iran: Book Garden
Iran on ollut uutisissa pikemminkin tiukasta sensuuristaan kuin kauppojen laajasta kirjavalikoimasta, mutta Book Gardenissa on myös laaja englannin- ja muun kielisten kirjojen valikoima. Pelkästään lapsille on tarjolla yli 30 000 kirjaa.

Alla on Iran PressTV:n kuvamaa englanninkielinen filmi Book Gardenin eri osastoista. Myös rakennuksen arkkitehti kertoo avaran talon ratkaisuista.

Guinness World Records -kirjan väki pitää Barnes & Noble -kirjakauppaa New Yorkin Fifth Avenuella maailman suurimpana kirjakauppana (tilanne ennen Book Gardenin avaamista). Barnes & Noble Fifth Avenuen kaupassa on hyllymetrejä 19 km.

Book Gardenin arkkitehtuuria:
Tehran Book Garden building, Iran

Tehran Book Garden architecture from air

Top 10 ristiretkien aikaista linnaa Euroopassa

2016-12-16

Matkoilla käydään usein tutustumassa monenlaisiin linnoihin tarkemmin pohtimatta mihin tarkoitukseen rakennus on alun perin suunniteltu. On ylhäisön linnoja edustus- ja asuinkäyttöön, kirkkoja suojaamaan tehtyjä rakennuksia, ja puolustustarkoitukseen rakennettuja linnoituksia. Ristiretkien aikoihin moni linna tehtiin suojaksi. Ristiretkien aikaisista rakennuksista laajan teoksen kirjoittanut Jari Hyvärinen kokosi meille top 10 –listan aikakaudelta Euroopassa ja Israelissa säilyneistä linnoista, jotka ovat myös mainioita matkakohteita.
Akko, Israel. Linna.
1. Akko, Israel.
Akkon johanniittakorttelin kastellilinnan säilyneet 1100-1200-lukujen osat on merkitty tummalla värillä ja linnan oletettu alkuperäinen laajuus vaaleammalla värillä Israel Antiquities Authorityn karttapiirrosta ja linnasta rakennettua metallimallia soveltaen (www.akko.org.il). Linnassa toimi johanniittaritarikunnan päämaja ja suurmestarin palatsi Akkon kuningaskunnan aikana 1200-luvun alussa.
Ystad, Ruotsi, KUngsbacken linna
2. Ystad, Ruotsi.
Skånen Ystadissa oleva Kungsbackenin kastellilinna 1100-luvun lopulta on ilmeisesti tuntemattomaksi jääneen tanskalaisen ristiritarin rakennuttama.
Kööpenhamina, Tanska. Absalon linna
3. Kööpenhamina, Tanska.
Piispa Absalonin Kööpenhaminan linna toimi 1100-luvun vendiristiretkien aikana ristiretkipäällikön kotilinnana. Yhtymäkohdat Fredrik Barbarossan saksalaislinnoihin ovat silmiinpistäviä.
Aitlit, Israel linna
4. Aitlit, Israel.
Pyhiinvaeltajien linna (Chateau Pelerin) Israelin Atlitissa 1200-luvun lopussa. Temppeliherrojen satamakastelli oli viimeisiä muslimeille joutuneita ristiretkeläislinnoja Palestiinassa 1290-luvulla.
Aranäs, Ruotsi linna
5. Aranäs, Ruotsi.
Jaarli Birger Magnussonin eli Birger-jaarlin Aranäsin linna 1200-luvun loppupuoliskolta on säilynyt osittain Götanmaalla. Linna muistutti normanniritarien hallintolinnoja
Eskilstuna, Ruotsi, linna
6. Eskilstuna, Ruotsi.
Eskilstunan johanniittaluostaria on kutsuttu myös komtuuriksi eli linnoitetuksi tukikohdaksi. Kuvaluonnos 1300-luvun asusta.

Monzon, Espanja linna
7. Monzon, Espanja.
Temppeliherrojen Monzonin linna Espanjassa 1200-luvulla. Linna suojasi pyhiinvaellusreittiä Välimereltä Santiago de Compostelaan aikana, jolloin Gibraltarin salmi oli vielä muslimien hallussa.

Viljandi, Eesti, linna
8. Viljandi, Eesti.
Virolainen Viljandin linna palveli 1200-luvun alkupuolella kalparitarien päämajana, ennen kuin siitä tuli piispanlinna. Kuva linnasta viimeisen rakennusvaiheensa jälkeen.

Kyrenia, Kypros linna
9. Kyrenia, Kypros.
Kyrenian kastellilinna Kyproksella oli kolmannen ristiretken aikana Richard Leijonamielen hallussa. Retken jälkeen se siirtyi Lucignanien ristiretkisuvulle.

Toompea, Tallinna, Viro linna
10. Tallinna, Eesti.
Tallinnan Toompean mäellä oleva Saksalaisen ritarikunnan linna edusti 1200-luvulla niin kutsuttua ritarikuntalinnojen toista sukupolvea. Linnan nykyinen laajuus on merkitty katkoviivalla.


Ristiretkien rakennukset, Jari Hyvärinen
Kaikki kuvat ovat Jari Hyvärisen maalaamia. Samalla tekniikalla laadittuja kuvia on runsaasti hänen kirjassaan.

Lisää tietoa ristiretkien aikaisista linnoista, linnoituksista, kaupungeista, kylistä ja ihmisistä kirjassa Ristiretkien rakennukset. Mukana on runsaasti aineistoa myös Suomesta.

Kirja Ristiretkien rakennuksia: Suomessa on ollut enemmän linnoituksia kuin uskotkaan

2016-10-21

Kirjaa Ristiretkien rakennuksia voi lukea monella tavalla: katsauksena ristiretkien aikaisiin kyliin, kaupunkeihin, linnoituksiin ja kirkkoihin niin Euroopassa kuin Suomessakin, tai kirjailija Jari Hyvärisen maalaamien upeiden havainnekuvien avulla pohtia minkälaista elämä mahtoi siihen aikaan olla. Kirjassa esitellyt kohteet voi myös siirtää elävään elämään nykyaikaan ja lähteä itse katsomaan miltä paikat näyttävät.

Kirjassa esitellään kymmeniä kohteita Suomessa, ja vielä enemmän Ruotsissa ja Keski- ja Etelä-Euroopassa. Monessa kohteessa olet saattanut jo käydä lomamatkalla, joten kirjan tarjoama historiallinen tietopaketti antaa kiinnostavan näkökulman kaupunkiin tai kylään. Vielä mielenkiintoisempaa on lähteä metsästämään vähän tunnettuja kohteita, joita turistibussit eivät vielä ole löytäneet.

Otetaan Suomesta kaksi esimerkkiä: Rapolan linnavuori ja Sulkavan linnavuori.

Sulkavan linnavuori on muutaman kilometrin etelään lähellä Savonlinnaa sijaitsevan Sulkavan kirkonkylältä. Saarentietä etelään ajettaessa tulee vastaan linnavuorelle osoittava kyltti. Hiekkatietä ajetaan muutama kilometri kunnes se päättyy, jossa on pysäköintialue. Polku johtaa järven rantaan ja siitä ylös erittäin jyrkän kallioisen mäen laelle.

Maalaus on kirjan kuvitusta:
Sulkava linnoitusvuori
Kun itse käy paikan päällä katsomassa, voi vain todeta miten hyvän paikan muinaiset itä-suomalaiset ovat löytäneet suojakseen.

Nakyma Pisamalahden linnavuorelta

Näkymä Sulkavan linnavuoren laelta.


pisamalahti kivimuuria

Sulkavan linnavuoren kivimuuria

Rapolan linnavuori sijaitsee Valkeakosken Sääksmäellä. Tieltä 130 on viitoitus tielle 3071, josta käännytään Sääksmäentielle. Pysäköintialue on lähes heti vasemmalla.

Maalaus on kirjan kuvitusta:
rapola hirsimuuri
Vuonna 2016 Rapolan vuorella näytti seuraavalta.

rapola linnavuori, vanaja nakyma

Rapolan linnavuoren laelta näkyy kauas.


rapola kivimuuria ylhaalla

Rapolan linnavuoren kivimuuria.


Kirjailija, arkkitehti Jari Hyvärinen kertoo haastattelussa miten hän aloitti omat tutkimusretkensä:

”Kirjan ensimmäiset kuvat valmistuivat jo 1990-luvun alkupuolella, jolloin kiersin autolla maastossa tutustumassa maamme muinaislinnoihin. Ammattiin valmistuminen mahdollisti harrastuksen jatkamisen myös naapurimaissa ja niitäkin kauempana. Jokaiselta ulkomaanmatkalta oli tuomisina ristiretkiajan rakennusta tai rakennuskokonaisuutta koskevaa materiaalia.”

Vielä muutama esimerkki Ristiretkien rakennuksia -kirjan sisältämistä suomalaisista kohteista.
Hakoisten kivilinna
porvoo motte
koroisten piispanlinna

Lisää tietoa Ristiretkien rakennuksia -kirjasta tällä sivulla
Ristiretkien rakennuksia kansikuva
.

Ristiretkien mukana kulkivat uudet rakentamisen vaikutteet ja tekniikat – myös Suomeen

2016-06-09

Jari Hyvärinen on kirjoittanut ja kuvittanut kattavan teoksen ristiretkien aikaisesta arkkitehtuurista ja rakennustavoista. Kirja Ristiretkien rakennukset kertoo sanoin ja kuvin missä ja minkälaisia linnoituksia, asutuskeskuksia ja esimerkiksi luostareita ristiretkien aikaan oli. Mukana ovat paitsi Keski- ja Etelä-Euroopan hyvin tunnetut kohteet myös Pohjoismaat, mukaan lukien Ruotsin silloinen itäinen maakunta, eli nykyinen Suomi. Kysyimme kirjailijalta miten näin laaja historiallinen tietokirja syntyi.
jari hyvärinen, kirjailija, RIstiretkien rakennukset
Oliko urasi arkkitehtina innoittajana tutkimusmatkallasi ristiretkien rakennuksiin, vai mistä kiinnostus historialliseen arkkitehtuuriin lähti?

Kiinnostus pohjoismaisiin rakennuksiin, jotka ovat arkkitehtien ammattikuntaa vanhempia on peräisin jo opiskeluaikani alusta 1980-luvun alkupuolelta. Se kumpusi ehkä siitä romantiikan nälästä, jonka teknispainotteinen opiskelu vaati vastapainokseen. Eräänä merkkipaaluna saattoi olla ystävältä saamani Bernard Rudofskyn kirja Architecture without architects, joka avasi silmiäni näihin aikakausiin.

Kirjan suurena teemana on ristiretkien aikaiset rakennukset. Rajasitko aihetta lisäksi maantieteellisesti tai määrättyyn ristiretkien ajanjaksoon?

Euroopan ja Lähi-Idän rakennuksia kosketteleva käsittelytapa on seurausta ristiretkien vaikutuksesta lähes koko silloin tunnettuun maailmaan. Mahdollisimman selkeän kokonaiskuvan saamiseksi rajasin käsittelyjakson väljästi ensimmäisen ja viimeisen todelliseksi ristiretkeksi tulkitun sotaretken välille. Halusin rajata näkökulman pohjoismaiseksi, ja tarkastella aihetta erityisesti suomalaisen suurennuslasin läpi. Tanskan ja Norjan kuninkaiden järjestämistä retkistä on onneksi säilynyt jonkin verran kirjallisiakin tietoja. Se helpotti rajaamista ja toi retket myös lähemmäksi meitä suomalaisia.

Pohjoismaiset kauppayhteydet liittivät varsinkin länsi- ja lounaissuomalaiset suoraan skandinaavisiin ristiretkiin. Kaksi Palestiinan retkeä sivusi ehkä rannikkoammekin, sillä ne tehtiin Idäntien kautta. Sisällytin kirjaan myös Itämeren alueen ristiretkiin liittyvää rakentamista maantieteellisin perustein, vaikka niiden retkien ristiretkiluonnetta on myös epäilty.

Käsittelet myös merenkulkua ja laivoja. Mitä laivojen hylyt kertovat ristiretkistä?

Kauppiaita ja heidän kauppalaivojaan näkyi ristiretkiarmeijoiden ja -laivastojen oleellisina osina aivan Palestiinan ensimmäisistä ristiretkistä lukien. Pohjoiseurooppalaiset alukset ehkä jalostuivatkin juuri ristiretkien ansiosta sellaisiksi, jollaisina me olemme oppineet keskiaikaiset kauppalaivat tuntemaan. Tätä kehitystä on kiinnostavaa seurata Itämeren altaan hyvin säilyneen hylkykannan avulla. Suurista kuljetusaluksista saadut viimeaikaiset viitteet avaavat jännittäviä näkökulmia pohjoismaisten ristiretki- ja pyhiinvaellusretkikuntien kokoihin.
Ristiretkien rakennukset: Raasepori
Lähes jokaisesta kohteesta on kirjassa myös kuva. Miten nämä upeat maalaukset syntyivät?

Kirjan ensimmäiset kuvat valmistuivat jo 1990-luvun alkupuolella, jolloin kiersin autolla maastossa tutustumassa maamme muinaislinnoihin. Ammattiin valmistuminen mahdollisti harrastuksen jatkamisen myös naapurimaissa ja niitäkin kauempana. Jokaiselta ulkomaanmatkalta oli tuomisina ristiretkiajan rakennusta tai rakennuskokonaisuutta koskevaa materiaalia.

Pääosa kirjan kuvista on syntynyt rauniosta otetun taustavalokuvan avulla maalattuna rekonstruktioina. Olen hyödyntänyt myös paikallisten ammattilaisten tekemiä johtopäätöksiä ja ennallistuksia, sillä heille kohteet ovat tulleet jo pitkän ajan kuluessa tutummiksi kuin päivän tai pari paikalla viettävälle matkailijalle. Paikallisiin museoihin rakennetut havainnollistavat pienoismallit ovat myös olleet arvokas apu kuvia laatiessani.

Puhtaasti teknisenä prosessina kuvien synty oli monivaiheinen tapahtuma. Käytin ensin valokuvaa maaston ja raunion piirtämisessä piirustusmuoville sellaisena kuin se tällä hetkellä on. Sen jälkeen täydensin ohuella tussilla viivapiirustuksena sortuneet osat parhaan saatavilla olevan tiedon mukaan. Sitten siirsin kuvan akvarellipaperille ja käsittelin sen vesiväreillä halutun kaltaiseksi. Tähän työvaiheeseen liittyi usein myös maankohoamisen havainnollistamista tuomalla vedenpinta ristiretkiaikaiseen tilanteeseen. Skannasin valmiin värillisen kuvan tietokoneelle ja käsittelin sen lopulliseen asuunsa tekstittämällä ja osoittamalla kohtia, joihin haluan lukijan kiinnittävän huomiota.

Miten kattavasti tietoa muinaisten linnoitusten tai talojen rakennustavasta tai arkkitehtuurista oli saatavilla, jotta sait luotua toimivan kokonaisuuden esimerkiksi linnoituksesta?
Ristiretkien rakennukset, Jari Hyvärinen
Ristiretkiaikaista rakentamista koskevaa tietoa on julkaistu kansainvälisellä tasolla erittäin paljon, koska aihepiiri vetoaa suuren yleisöön ja herättää voimakkaita ja ristiriitaisiakin tunteita. Esimerkiksi laajoja linnoittamista koskevia tutkimuksia ovat julkaisseet T.E. Lawrence, Steven Runciman, Adrian Boas ja Dennys Pringle. Heidän materiaalistaan puuttuu kuitenkin kokonaan Itämeren näkökulma. Tältä osin olen tukeutunut lukuisiin yksittäiskohteita käsitteleviin saksalaisiin, ruotsalaisiin, tanskalaisiin, puolalaisiin ja venäläisiin tutkimuksiin. Viime vuosikymmenten virolaiset ja kotimaiset tutkimustulokset ovat täydentäneet syntynyttä kokonaiskuvaa.

Ristiretkien vaikutus ulottui laajalle Euroopassa. Miten ne vaikuttivat Suomeen ja lähialueillemme?

Kalparitarien, Saksalaisen ritarikunnan ja ruotsalaisjohanniittojen retkeily jätti jälkensä rannikkojemme lisäksi sisämaahan Hämeen alueella. Muutamat ruotsalaiset tutkijat ovat arvelleet Ruotsin, Ahvenanmaan ja lounaisen Suomen rannikkopuolustusketjun syntyneen temppeliherrojen johdolla. Muurattujen rakennusten piirteet saapuivatkin ritarikuntien välityksellä jopa Palestiinasta asti mutta myös puurakentamisessa oli nähtävissä ristiretkien vaikutusta. Se näkyi maassamme puukirkkojen ohella dominikaani- ja fransiskaaniveljeskuntien puisissa konventtirakennuksissa sekä rannikon kauppapaikkojen kauppiastaloissa.

Rakennusarkeologia ja vuosilustoajoitus ovat paljastaneet yllättäviäkin yhteyksiä muihin Itämeren maihin ja Eurooppaan. Vaikutteita on niin paljon ja niin monelta rakentamisen osa-alueelta, että joitakin suomalaisiakin on mahdollisesti ollut mukana ristiretkillä.

Lisää tietoa kirjasta Ristiretkien rakennukset.

Kirjan kuvitusta:
Ristiretkien rakennukset: Uppsala
Ristiretkien rakennukset: Aleppo
Ristiretkien rakennukset: Hämeen linna