Tag Archives: digitaalinen

Bonnier perustaa e-kirjoja ja äänikirjoja varten oman kustantamon

2017-04-01

Vain harva (jos yksikään) perinteinen kirjakustantaja on antanut sähköisten kirjojen liiketoiminnalleen vapauden itsenäisesti kehittää digitaalista tulevaisuutta. Bonnier kuitenkin sen tekee avatessaan Ruotsissa Bookery-kustantamon huhtikuussa 2017. Uusi yritys erikoistuu ainoastaan e-kirjojen ja äänikirjojen kustantamiseen.

Tämä malli on monta kertaa todettu toimivaksi suurissa yrityksissä, joiden perinteistä liiketoimintaa jokin uusi teknologia uhkaa tai vähintään on muuttamassa erilaiseksi. Erillisen yrityksen annetaan toimia markkinoilla mahdollisimman itsenäisesti irrallaan pääkonttorin vaikutuspiiristä.

Amazon Kindle lukulaite ja kirjapino
Bonnierilla on toimintaa 15 maassa, pääasiassa Euroopassa. Yhtiöllä on yli 200 vuoden historia. Kirjojen lisäksi yhtiö julkaiseen sanomalehtiä, aikakauslehtiä, omistaa televisiokanavia ja kirjakauppaketjuja.

Vaikka johonkin uuteen teknologiaan perustuvaa liiketoimintaa olisi johtamassa kuinka visionäärinen ja tehokas henkilö tahansa, hän ei pysty toimimaan tehokkaasti perinteisen liiketoiminnan ehdoilla. Uusi liiketoiminta saattaa kilpailla erilaisella toimintamallilla ja ansaintalogiikalla kuin perinteinen liiketoiminta. Lisäksi uusi liiketoiminta usein kilpailee perinteisen liiketoiminnan kanssa. Tätä ei tietenkään pääkonttori kauaa katsele, vaan mielellään asettaa rajoja nimenomaan uudelle liiketoiminnalle (joka todennäköisesti on useita vuosia heikosti kannattavaa) tukien samalla perinteistä toimintamallia (joka todennäköisesti on hyvin kannattavaa).

Erillisen yrityksen perustaminen uuden teknologian hyödyntämiseksi kertoo pääkonttorin olevan tosissaan, ja pyrkivän kehittämään siitä vakavaa liiketoimintaa. Tässä tapauksessa Bonnier on katsonut ajan olevan sopiva aloittaakseen digitaalisten kirjojen kustannustoiminnan.

Bookery-yhtiön toiminnan käynnistävät johtajat on palkattu Bonnierin ulkopuolelta. Bookeryn toimitusjohtaja Åsa Selling kertoi SVB:lle: “Uskomme sarjojen ja lyhyiden tekstien toimivan hyvin digitaalisissa kirjaformaateissa. Ennen kaikkea kaunokirjallisuus, mutta myös tietokirjallisuus. Nyt aloitamme keskustelut kirjailijoiden kanssa, jotka haluavat kirjoittaa uusiin kanaviin. Ne voivat olla yksinkertaisia e-kirjoja, mutta myös äänikirjoja jotka ovat jotain muuta kuin ääneen luettu kirja.”

Bookeryn tavoitteena on saada kustannussopimus ja julkaista 20-25 teosta vuodessa. Ensimmäiset kirjat julkaistaan vuoden 2018 puolella.

Kirjastojen odotetaan mullistuvan seuraavien vuosikymmenten aikana

2017-01-26

Ennen vanhaan kirjastot olivat paikkoja, joista kuka tahansa saattoi tulla hakemaan sivistystä, etsimään vastauksia tai kertaamaan jo aiemmin opittuja knoppitietoja. Mutta millaisia ovat tulevaisuuden kirjastot?
Haifa library in 1970sKuva: Wikimedia Commons.
Kirjastot eivät ole menossa mihinkään, mutta tulevaisuudessa niiden on kuitenkin vastattava täysin erilaisiin kävijöiden tarpeisiin. Nykypäivän todellisuutta kun on se, että ihmisten tiedonjanon voi usein sammuttaa vain kiinnostavan hakusanan Googleen kirjoittamalla. Koskipa kysymys Yhdysvaltain ensimmäistä presidenttiä, Suomen vanhinta autoa, pokerikäsien arvokkainta värisuoraa tai mitä tahansa maan ja taivaan väliltä, voi vastauksen löytää tuossa tuokiossa kotisohvalta nousematta.

Tulevaisuuden tutkimukseen ja ennustamiseen on oma aiheeseen erikoistunut instituuttinsa, The Institute of Future. ”Tulevaisuusopiston” tutkimusjohtaja David Pescowitz onkin ennakoinut kirjastojen ottavan täysin erilaisen muodon seuraavien vuosikymmenien aikana. Miehen mukaan seuraavien 50 vuoden aikana kirjastot tullaan tuntemaan paikkoina, joihin voi tulla oppimaan, kuluttamaan, luomaan sekä kokemaan.

Teknologian lisääntyessä kirjastojen onkin ennustettu tarjoavan kävijöilleen esimerkiksi mahdollisuuksia kokeilla erilaisia virtuaalitodellisuuksia – esimerkiksi sitä, miltä elämä näyttää kissan perspektiivistä, millaista on kävely Kuun pinnalla tai millaiset ovat maisemat Kilimanjaron huipulta tähyiltynä.

Kirjastojen nykyinenkin tehtävä on sammuttaa kävijöiden tiedonjano, mutta tämä tiedonjano saattaa tulevaisuudessa muuttua elämyksenjanoksi, ennustaa Pescowitz. Kenties kirjastojen hiljaiset lukusalit muuttuvat vuosikymmenten varrella elämyssaleiksi, joissa ihmiset seikkailevat virtuaalitodellisuuksissa uuden teknologian avustamana. Ja nähtäväksi jää, minkälaisia kehityskaaria kyseisen kaltaisilla virtuaalitodellisuuden todennusmenetelmillä tullaankaan näkemään.

Tulevaisuuden tarjonnan sekä teknologian kehityksen ennustaminen on tietenkin vaikeaa. Jotkut ennakoinnit voivat jäädä ainoastaan spekuloinnin tasolle, mutta mitä hulluimmilla ideoilla leikittely on kuitenkin melko hauskaa.

Tulevaisuusinstituutti mainitsee ennusteessaan myös erilaisten sensorien olemassaolon ja kehityksen. Nykypäivänä sensorit seuraavat esimerkiksi askeltemme määrää, sydämen lyöntitiheyttä ja muita liikkeitämme. Instituutin ajatusmallin mukaan kirjastot saattavatkin tulevaisuudessa varastoida hienovaraista fyysistä sensoritietoa, jota käyttäjät pystyvät lataamaan. Tiedä häntä!
digital library of the future, a visionKuva: Wikimedia Commons.

Aivan kokonaisvaltaisesti kirjastojen ei kuitenkaan ennusteta muuttuvan. Mutta minkä sitten odotetaan pysyvän ennallaan? Ihmiset yleensä tarvitsevat hieman ohjausta uusia taitoja oppiessaan, ja koska tulevaisuuden kirjaston mahdollisuuksien ja tarjonnan käyttö ei välttämättä ole se aivan helpoin juttu, tutkijat uskovat kirjastojen työllistävän myös tulevien vuosikymmenien varrella kirjastonhoitajia.

Tulevaisuuden kirjastonhoitajien työnkuvaan tuleekin kenties kuulumaan laitteiden käytön opastusta sekä tietenkin kallisarvoisten ja erikoislaatuisten koneiden, pelien ja vempainten valvomista. On myös todennäköistä, että vaikka moni asia olisi tulevaisuudessa yhä enemmän virtuaalinen, tarvitsevat kirjastot silti toimiakseen fyysisen tilan – kirjastorakennuksen.

Vaikka kirjastojen toimintaan on odotettavissa runsaasti muutoksia tulevaisuudessa, on sellaisia nähtävissä ja koettavissa kuitenkin jo nyt. Joissakin valikoiduissa kirjastoissa – niin Suomessa kuin ulkomaillakin – voi päästä kokeilemaan 3D-tulostusta. 3D-tulostin ei piirrä mustekuvioita paperille, vaan tulostaa kolmiulotteisia oikeita esineitä. Sellaisia palveluja on tarjolla jo Suomessakin esimerkiksi Turun pääkirjastossa, Helsingissä sekä Espoossa.

Kuukausimaksullinen palvelu houkuttelee hinnalla digitaalisen median pariin

2016-10-14

Meille on itsestään selvää kuunnella musiikkia radiosta, katsoa urheilua televisiosta, lukea lehtiä sormet musteessa ja hakea kirjoja kirjakaupasta. Digitaalisen median myötä nämäkin sisällöt tulevat tai ovat jo saatavissa verkossa.

Usein myös verkkopalvelut noudattelevat vanhoja käytäntöjä: e-kirjoja ostetaan kirjakaupasta, musiikkia kuunnellaan Spotify-palvelusta ja elokuvia katsotaaan Netflixista. Mitä jos kaikki nämä niputetaan yhdeksi palveluksi ja tarjotaan verkossa edullisella kuukausihinnalla?
cstream, screen shot
Ranskassa Cstream-niminen palvelu on paketoinut e-kirjat, lehdet, musiikin ja elokuvat yhdeksi kuukausimaksulliseksi tuotteeksi. 9,99 eurolla kuukaudessa saa koko palvelun kirja-, musiikki- ja elokuvavalikoiman käyttöönsä. Sisältöjä voi lukea, katsella ja kuunnella niin paljon kuin haluaa – vielä ainakaan rajoituksia ei ole.

Aivan äskettäin avatun Cstreamin valikoimissa on 50 000 kirjaa, 30 lehteä, miljoonia musiikkikappaleita, 300 elokuvaa and 1000 lastenohjelmaa.

Toinen vastaava palvelu, Yhdysvalloista käsin maailman valloitusta yrittävä Playster on hinnoitellut palvelunsa 25,95 euroon (hinta vaihtelee hieman maittain) per kuukausi. Tarjolla on musiikkia, elokuvia, kirjoja ja pelejä. Tähän nähden Cstreamin hinnoittelu on erittäin aggressiivista.

Jos Cstreamin hinnoittelua vertaa palveluihin, jotka tarjoavat kirjoja kiinteää kuukausimaksua vastaan on Cstream niihinkin verrattuna aggressiivisesti hinnoiteltu. Kirjapalvelut, kuten 24 Symbols, Bookmate tai Scribd ovat hinnoitelleet kuukauden kirjat noin 10 euroon. Suomessa vastaavat palvelut maksavat reilusti enemmän. Pelkkiä kirjoja sisältävissä palveluissa tuotevalikoima on tosin monta kertaa laajempi kuin Cstreamissa. Suuret englanninkieliset palvelut pystyvät tarjoamaan satojatuhansia, jopa yli miljoonaa kirjaa luettavaksi.

Median kuluttajille sisältöjen hintojen laskeminen yhä alemmas on mieluisa suuntaus. Sisältöjen tekijöiden kannalta suuntaus ei ole yksinomaan mieluisa – vaikka laajaa yleisöä toivotaan teoksille, tekijöiden saama korvaus teosten käytöstä voi jäädä pieneksi.

Ruotsissa on jo jupistu erittäin hyvin menestyneen ääni- ja e-kirjoihin erikoistuneen Storytel-palvelun maksamista pienistä korvauksista tekijöille. Ilmiö vaikuttaa samanlaiselta kuin muutama vuosi sitten Spotify-musiikkipalvelun kasvattaessa suosiotaan. Monet artistit olivat melkoisen käärmeissään Spotifyn maksamista mitättömän pienistä korvauksista. Kun aikaa on kulunut, ja Spotify saanut liiketoimintansa vakaalle pohjalle, se on pystynyt kasvattamaan artistien korvausten määrää. Jupinaa on ainakin vähemmän kuin pari vuotta sitten.

Vielä ei voi ennustaa mille tasolle kuukausimaksullisten mediapalvelujen hinnat asettuvat, sillä tässä otetaan aivan ensiaskelia uuden tuotekonseptin kanssa. Kuinka paljon yleisö on valmis maksamaan, ja minkä suuruisiin korvauksiin tekijät ovat tyytyväisiä?
cstream, laitteet

Verkkokauppa Amazonin tulo Suomeen varmistui

2016-08-11

Maailman suurin verkkokauppa yhdysvaltalainen Amazon on vahvistanut suunnitelmansa avata kauppa erityisesti Suomen markkinoille. Yhtiö rekrytoi parhaillaan pääkaupunkiseudulla ja Tampereella ohjelmisto- ja laiteasiantuntijoita, projektipäälliköitä sekä myynti- ja markkinointihenkilöitä.

Tämä tarkoittanee kahta asiaa: Amazon avaa suomenkielisen verkkokaupan ja tuotevalikoiman kärjessä tulevat olemaan digitaaliset tuotteet, kuten e-kirjat.
amazon.fi ohjautuu amazon.de-kauppaan
Amazonista on tähänkin asti voinut ostaa e-kirjoja, Kindle-laitteita ja hieman vaihtelevasti muita tuotteita myös Suomeen. Ostokset on tehtävä englanninkielisessä Amazon.com-kaupassa luottokortilla ja dollareilla. Siitä huolimatta, kaupassa on jo pitkään ollut tarjolla myös suomenkielisiä kirjoja.

Mikä siis todennäköisesti muuttuu? Tulevassa Amazon.fi-kaupassa asiakkaita palvellaan suomeksi (tukipyynnöt, kysymykset) ja itse kauppa on suomenkielinen. Kindle-laitteet ja ohjelmistot saavat uudeksi kielivaihtoehdoksi suomen. Suomessa tutut maksutavat, kuten suomalaisella pankkikortilla maksaminen onnistuu. Suomalaisten yritysten tuotteita tulee laajasti saataville Amazon.fi-kauppaan.

Odotettavissa on, että aluksi suurin vaikutus Amazonilla tulee olemaan Suomen digitaalisten mediatuotteiden markkinoihin. E-kirjojen ja mahdollisesti muiden sähköisten tuotteiden jälkeen Amazon on tavannut harkitusti laajentaa muihin tuotteisiin.

Otetaan esimerkiksi Hollanti, jonne Amazon on viimeksi avannut paikallisia markkinoita palvelevan kaupan Amazon.nl. Hollannin Amazonin valikoimassa on ainoastaan hollannin- ja englanninkielisiä e-kirjoja ja Kindle-laitteita.

Ruotsiin Amazon on tehnyt tuloa ja muutaman vuoden, mutta valmista ei ole tullut. Tiedetään yhtiön neuvotelleen painettujen kirjojen jakelusopimuksen ja suunnitelleen logistiikkakeskusta Ruotsiin. Voi olla, että Suomen Amazonin digitaaliset tuotteet ja mahdolliset fyysiset tuotteet toimitetaan yhtiön Saksan keskuksista. Saksan keskukset palvelevat jo muita lähialueen Amazon-maita.

Amazon.fi-kaupan avautuminen tulee aikanaan olemaan tapahtuma, jonka jokainen suomalainen huomaa, mutta ajankohta on vielä arvoitus.

Tivi uutisoi aiheesta löydettyään työpaikkailmoituksen Linkedin-palvelusta.

Suomalaiset kansainvälisen vertailun kärjessä verkkouutisten käytössä

2015-06-17

Suomalaiset ovat kansainvälisessä vertailussa siirtyneet muita maita nopeammin verkossa julkaistavien uutisten lukijoiksi. Uutisten seuraajan iällä on kuitenkin väliä, sillä tärkeimmän uutisvälineen – televisio vai verkko – ikäkeskiarvo kulkee suunnilleen 45 ikävuoden kohdalla. Suomalaiset ovat kaikesta huolimatta muita maita innokkaimpia edelleen maksamaan uutisista.

Tutkimustiedot on julkaissut Reuters Institute for the Study of Journalism. Digital News Report 2015 – Tracking the Future News on laaja, yli 20 000 vastaajaa 12 maassa käsittävä median käyttötutkimus. Erityisen mielenkiintoiseksi tutkimuksen tekee se, että Suomi on yksi mukaan otetuista maista. Reuters esittelee laajaa raporttia omalla sivustollaan.

Muutama mielenkiintoinen poiminta tutkimusraportista kertoo seuraavaa. Kun tutkimukseen osallistuneilta kysyttiin mikä monesta heidän käyttämästään uutislähteestä on se kaikkein tärkein, suomalaiset olivat muihin maihin verrattuna eniten verkkouutisten kannalla. Ranskalaiset seurasivat eniten televisiouutisia. Suomen lisäksi Australiassa, Tanskassa, Brasiliassa, Irlannissa ja USA:ssa pidettiin internetiä tärkeämpänä uutislähteenä kuin televisiota. Sanomalehtiä ei pidetty missään tärkeimpänä uutislähteenä.

Pääuutislähde verkko vai tv,  Reuters

Ikä vaikuttaa ratkaisevasti median käyttötapoihin. Nuoret seuraavat uutisia verkosta, ja yli 55-vuotiaat televisiosta. Sanomalehtiä ei mikään ikäryhmä nostanut tärkeimmäksi uutislähteeksi. Suunnilleen 45 vuoden ikä näyttää olevan vedenjakaja sille, onko verkko vai perinteinen media tärkein uutislähde. Nyt vuonna 2015 45 vuoden ikäiset olivat noin 15-vuotiaita kun PC-tietokoneet saapuivat Suomeen. He olivat noin 25-vuotiaita kun kännykät yleistyivät nopeasti ja 35-vuotiaita kun laajakaista lopulta tavoitti suomalaiset kodit.

Ikäryhmä tärkein uutislähde, Reuters

Ehkä hieman yllättävää, mutta muihin maihin verrattuna suomalaisia oli suhteellisesti eniten uutisista maksavien joukossa.

uutisista maksaminen, Reuters

Reutersin koko 112-sivuinen englanninkielinen tutkimusraportti löytyy täältä.

Quartz raportoi tutkimuksesta.