Tag Archives: Eurooppa

Top 10 ristiretkien aikaista linnaa Euroopassa

2016-12-16

Matkoilla käydään usein tutustumassa monenlaisiin linnoihin tarkemmin pohtimatta mihin tarkoitukseen rakennus on alun perin suunniteltu. On ylhäisön linnoja edustus- ja asuinkäyttöön, kirkkoja suojaamaan tehtyjä rakennuksia, ja puolustustarkoitukseen rakennettuja linnoituksia. Ristiretkien aikoihin moni linna tehtiin suojaksi. Ristiretkien aikaisista rakennuksista laajan teoksen kirjoittanut Jari Hyvärinen kokosi meille top 10 –listan aikakaudelta Euroopassa ja Israelissa säilyneistä linnoista, jotka ovat myös mainioita matkakohteita.
Akko, Israel. Linna.
1. Akko, Israel.
Akkon johanniittakorttelin kastellilinnan säilyneet 1100-1200-lukujen osat on merkitty tummalla värillä ja linnan oletettu alkuperäinen laajuus vaaleammalla värillä Israel Antiquities Authorityn karttapiirrosta ja linnasta rakennettua metallimallia soveltaen (www.akko.org.il). Linnassa toimi johanniittaritarikunnan päämaja ja suurmestarin palatsi Akkon kuningaskunnan aikana 1200-luvun alussa.
Ystad, Ruotsi, KUngsbacken linna
2. Ystad, Ruotsi.
Skånen Ystadissa oleva Kungsbackenin kastellilinna 1100-luvun lopulta on ilmeisesti tuntemattomaksi jääneen tanskalaisen ristiritarin rakennuttama.
Kööpenhamina, Tanska. Absalon linna
3. Kööpenhamina, Tanska.
Piispa Absalonin Kööpenhaminan linna toimi 1100-luvun vendiristiretkien aikana ristiretkipäällikön kotilinnana. Yhtymäkohdat Fredrik Barbarossan saksalaislinnoihin ovat silmiinpistäviä.
Aitlit, Israel linna
4. Aitlit, Israel.
Pyhiinvaeltajien linna (Chateau Pelerin) Israelin Atlitissa 1200-luvun lopussa. Temppeliherrojen satamakastelli oli viimeisiä muslimeille joutuneita ristiretkeläislinnoja Palestiinassa 1290-luvulla.
Aranäs, Ruotsi linna
5. Aranäs, Ruotsi.
Jaarli Birger Magnussonin eli Birger-jaarlin Aranäsin linna 1200-luvun loppupuoliskolta on säilynyt osittain Götanmaalla. Linna muistutti normanniritarien hallintolinnoja
Eskilstuna, Ruotsi, linna
6. Eskilstuna, Ruotsi.
Eskilstunan johanniittaluostaria on kutsuttu myös komtuuriksi eli linnoitetuksi tukikohdaksi. Kuvaluonnos 1300-luvun asusta.

Monzon, Espanja linna
7. Monzon, Espanja.
Temppeliherrojen Monzonin linna Espanjassa 1200-luvulla. Linna suojasi pyhiinvaellusreittiä Välimereltä Santiago de Compostelaan aikana, jolloin Gibraltarin salmi oli vielä muslimien hallussa.

Viljandi, Eesti, linna
8. Viljandi, Eesti.
Virolainen Viljandin linna palveli 1200-luvun alkupuolella kalparitarien päämajana, ennen kuin siitä tuli piispanlinna. Kuva linnasta viimeisen rakennusvaiheensa jälkeen.

Kyrenia, Kypros linna
9. Kyrenia, Kypros.
Kyrenian kastellilinna Kyproksella oli kolmannen ristiretken aikana Richard Leijonamielen hallussa. Retken jälkeen se siirtyi Lucignanien ristiretkisuvulle.

Toompea, Tallinna, Viro linna
10. Tallinna, Eesti.
Tallinnan Toompean mäellä oleva Saksalaisen ritarikunnan linna edusti 1200-luvulla niin kutsuttua ritarikuntalinnojen toista sukupolvea. Linnan nykyinen laajuus on merkitty katkoviivalla.


Ristiretkien rakennukset, Jari Hyvärinen
Kaikki kuvat ovat Jari Hyvärisen maalaamia. Samalla tekniikalla laadittuja kuvia on runsaasti hänen kirjassaan.

Lisää tietoa ristiretkien aikaisista linnoista, linnoituksista, kaupungeista, kylistä ja ihmisistä kirjassa Ristiretkien rakennukset. Mukana on runsaasti aineistoa myös Suomesta.

10 Euroopan kaupunkia, joissa mielenkiintoisimmat ristiretkien aikaiset rakennukset

2016-11-04

Moni lomalainen ja maailmaa kiertävä reissaaja käy katselemassa Euroopan suuria ja joskus pieniäkin kaupunkeja ihastellen niiden vanhaa arkkitehtuuria, mahtavia linnoituksia ja palatseja. Jollei matkaaja ole historiaan erityisesti perehtynyt henkilö, saattaa erikoisia ja kiinnostavia käyntikohteita mennä huomaamatta ohi. Tietokirjailija, arkkitehti Jari Hyvärinen poimi kirjastaan Ristiretkien rakennukset kymmenen mielenkiintoisinta ristiretkiaikaista käyntikohdetta Euroopan kaupungeissa.

Ristiretket ei ole käsitteenä mikään yksiselitteinen termi, sillä kaikenlaisia tutkimus-, sota-, ryöstö-, pyhiinvaellus- ja muita retkiä tehtiin niin Palestiinaan kuin muillekin alueille suunnilleen tuhat vuotta sitten. Kirjassa Ristiretkien rakennukset keskitytään 1000-luvun lopun ja 1300-luvun lopun välisen ajan tapahtumiin. Retket kaukaisiin maihin olivat tietoisesti ja tiedostamatta myös kulttuurivaihtoa ja opintomatkoja, sillä vaikutteita tarttui aina mukaan. Nerokas rakennusratkaisu saattoi retkien mukana matkata Pohjois-Euroopasta etelään ja päinvastoin.

Ristiretkien rakennuksilla tarkoitetaan kirjassa niitä pääasiassa Pohjoismaissa säilyneitä rakennusten osia, rakennuksia tai rakennuskokonaisuuksia, joilla on suora yhteys johonkin ristiretkeen sen rakennuttajan, rakentajan tai käyttäjän kautta. Suomen kohteissa nämä ovat usein tuntemattomia, mutta siitä huolimatta silloisen Ruotsin itärajalta mukaan on poimittu joitakin tapauksia Lounais-Suomesta Hämeeseen, Karjalaan ja Neva-joelle asti.

Kaikilla Palestiinasta ja Euroopasta valituilla esimerkeillä on kosketuspinta pohjoismaisiin retkeläisiin.

Ristiretkikohteiden havainnekuvat ovat osa kirjailijan laatimaa kirjan kuvitusta. Tässä top 10 ristiretkien aikaista rakennusta Euroopan kaupungeissa.

1. Sintra, Portugali.
Pohjoismaiset joukot valtasivat Sintran muslimilinnan 1100-luvun alussa. Linna on korkealla mäellä juuri ja juuri näköetäisyyden päässä Lissabonista.
Sintra, Portugali

2. Bergen, Norja.
Bergen oli Trondheimin ja Tønsbergin ohella Norjasta Palestiinaan lähteneiden retkikuntien kolmas suuri lähtösatama.
BERGEN, norja

3. Akko, Israel.
Ristiretkeläisten Akkon parhaiten säilyneitä osia 1100-1300-luvuilta on nähtävänä Israelissa.
Akkon talo, Israel

4. Arkona, Saksa.
Arkonan vendikaupunki Itämeren etelärannalla lähellä nykyistä Stralsundin keskiaikaista kaupunkia vallattiin pakanoilta 1100-luvun puolivälissä.
Arkona, Saksa

5. Chamonix, Ranska.
Suuren Pyhän Bernhardin solan majatalo lähellä Chamonix`n talviurheilukaupunkia turvasi ristiretkeläisten matkaa.
St Bernhard, Chamonix

6. Chinon, Ranska.
Richard Leijonamielen Chinonin linna Ranskassa on entisöitynä Poitiers`n ja Tours`in kaupunkien puolivälissä.
Chinon linna, Ranska

7. Rodos, Kreikka.
Rodoksen linnassa oli johanniittojen suurmestarin palatsi 1300-luvulla. Linnan vanhimmat osat ovat jo Bysantin aikaisia.
Rhodos, linna

8. Alanya, Turkki.
Johanniitat korjasivat 1200-luvulla käyttöönsä Alanyan kaupungin itäpuolella olevan vanhan bysanttilaisen Seleucian linnan.
Alanya, Turkki

9. Kyrenia, Kypros.
Kyproksen Kyrenia oli Palestiinan ristiretkeläisten etappisatama. Sataman linnaa kohensivat sekä Richard Leijonamielen että Jerusalemin entisen kuninkaan Guy de Lusignanin joukot 1100-1200-luvuilla.
Kyrenia, Kypros

10. Venetsia, Italia.
Ristiretkilaivastot kokoontuivat 1200-luvun alussa Venetsiaan, jossa on säilynyt myös suuri telakka, Arsenale Vecchio.
Venetsia Italia

Lisää tietoa kirjasta Ristiretkien rakennukset ja teosta myyvät kirjakaupat löytyvät tältä sivulta. Kirjailijan haastattelu on luettavissa tästä.

Tänä päivänä listaykkönen Sintran linnoitus Portugalissa näyttää alhaalta hienosta Sintran vanhasta kaupungista kuvattuna tältä (aivan sillä huipulla oleva muuri ja tornit).
sintra, linna mäen huipulla

Euroopan maissa julkaistaan enemmän kirjoja kuin Suomessa

2016-01-14

Suomessa ihmetellään usein miten näin pienellä kielialueella julkaistaan näin paljon uusia kirjoja vuosittain. Kaikille ei millään riitä lukijoita. Puhumattakaan apurahoista, joiden tukemana kirjoja kirjoitetaan ja käännetään, ja joille olisi enemmän lahjakkaita ottajia. Jos suhteutetaan julkaistujen nimikkeiden määrä muiden eurooppalaisten maiden julkaisumääriin, Suomessa julkaistujen kirjojen määrä ei näytäkään niin suurelta.

Kirjailija Jakub Marian on kerännyt kustantajayhdistysten ilmoittamista tilastoista luvut uusien nimikkeiden lukumääristä joita Euroopan maissa vuosittain julkaistaan. Tulokset ovat melkoisen mielenkiintoisia. Alla vuodessa julkaistujen kirjojen määrä asukaslukuun suhteutettuna (kirjaa/miljoona asukasta).
books published per capita, jakub marian
Kartta: Jakub Marian (overlay), Tindo – fotolia.com (blank map)

Britannia on Euroopan maista varsinainen kirjakustantamisen suurvalta. Viennillä on luultavasti asian kanssa tekemistä, sillä kirjoilla on valtavat vientimarkkinat ilman että niitä tarvitsee kääntää. Espanjan suurta julkaisumäärää saattaa selittää sama asia.

Luvuissa on huomattava se, että mukana ovat vain maiden kustannusyhdistysten ilmoittamat luvut. Esimerkiksi Suomessa se tarkoittaa sitä, että suuri määrä (kaikki pienkustantajien julkaisut) kirjoja jää pois julkaisumääristä.

Alla uusien kirjojen julkaisumäärät.
books published total,  jakub marian
Kartta: Jakub Marian (overlay), Tindo – fotolia.com (blank map)