Tag Archives: lukeminen

Mikä ero on tablet-laitteen ja lukulaitteen välillä jos luen sillä vain e-kirjoja?

2017-05-26

Tablet-laitteet ja e-kirjojen lukulaitteet on suunniteltu erilaisiin käyttötarkoituksiin. Eroista huolimatta niissä on yksi ominaisuus, joka kummallakin vimpaimella toimii hienosti: sähköisten kirjojen lukeminen. Jos kirjojen lukeminen on pääasiallinen tarve laitteelle, tässä muutama vinkki kumpi olisi sopiva valinta. Esimerkkinä tässä käytetään Amazon Kindle lukulaitetta ja Fire tabletia, mutta täsmälleen samat asiat koskevat kaikkia muitakin merkkejä.

amazon fire hd 8, 3 tablet colors

Amazonin tuotteita käytetään esimerkkinä, koska niissä tulevat esiin myös hinnoittelun erikoisuudet. Kesäkuussa 2017 Amazon päivittää kaksi suosituinta tablet-malliaan teknisesti ja hinnoiteltultaan. Fire 7 ja Fire HD 8 -tabletien hinnat Yhdysvalloissa ovat $49 (7 tuuman näytöllä) ja $79 (8 tuuman näytöllä). Koska molempia voi mainiosti käyttää kirjojen lukemiseen, herää väkisinkin kysymys: miksi ostaa kalliimpi lukulaite kirjoja varten?

Amazon KIndle Oasis
Unohdetaan kuitenkin hinnoittelu hetkeksi ja katsotaan mitkä ovat ne ratkaisevat erot tabletien ja lukulaitteiden välillä.

1. Näyttö.
Lukulaitteen näyttö on suunniteltu vastaamaan paperi-muste lukukokemusta. Tästä syystä näytöt ovat mustavalkoisia, eivätkä pysty toistamaan videota. Hämmästyttävä ominaisuus niissä on, että auringonvalossa lukulaitteen näytöltä on parempi lukea kuin paperilta. Vedenpitäviä malleja on saatavilla. Tekstin kokoa voi muuttaa mieleisekseen. Yleisin lukulaitteiden näytön koko on kuusi tuumaa. Tabletien näytöt puolestaan ovat värillisiä, osaavat toistaa kaikenlaisen mediasisällön, mutta auringonvalossa niistä ei oikein ole mihinkään. Yleisimmät näytön koot ovat 7, 8 ja 10 tuumaa.

2. Yhden tarkoituksen tuote vastaan monikäyttölaite.
Lukulaitteella voi vain lukea e-kirjoja (ja muita sähköisiä dokumentteja) ja useimmiten myös kuunnella äänikirjoja. Laitteen suorituskyky ja resurssit ovat sen mukaan mitoitettuja, eli varsin rajallisia. Tablet puolestaan on monikäyttöinen tietokone, jota voi käyttää melkein kuten kannettavaa tietokonetta. Tästä päästään yhteen ydinkysymykseen: jos tulet käyttämään laitetta vain kotona ja tiedät mihin sitä käytät, voit helposti valita oikein. Jos sen sijaan otat laitteen mukaan matkoille, täytyy pohtia laitteen käyttötarkoitus ja miten paljon tavaraa voi mukaan ottaa.

3. Akun kesto.
Tyypillisesti lukulaitteen akku kestää käyttöä viikkoja yhdellä latauksella. Tablet kuluttaa akun latauksen yleensä parissa päivässä. Akun kesto on luonnollisesti täysin riippuvainen siitä miten laitetta käytetään, mutta lukukäytössä energian kulutus on tuota luokkaa. Kummankin laitteen voi ladata kannettavasta tietokoneesta USB-kaapelilla, verkkolaitteella tai kannettavasta vara-akusta.

Sitten se hinta. Käytetään Amazonin tuotteita esimerkkinä:

Kindle-lukulaitteiden hinnoittelu lähtee 79 dollarista yltäen 300 dollariin. Kaikissa malleissa on kuuden tuuman mustavalkonäyttö.
Fire-tabletit on hinnoiteltu 49 dollarista reiluun 100 dollariin. Valinnanvaraa on seitsemän ja kahdeksan tuuman näytöistä.

Kotimaan kaupoissa löytyvät tablet-tuotteet tulevat yleensä samoilta valmistajilta kuin tietokoneet ja puhelimet, joten pääasiassa asiallisia laitteita on tarjolla. Muita lukulaitemerkkejä ovat esimerkiksi Kobo, Cybook ja Onyx.

Amazon Fire HD 8 tablet, 2017 model

Miten nopeasti annat periksi ja lopetat nihkeästi alkaneen kirjan lukemisen?

2016-05-26

Suuret e-kirjakauppiaat, kuten Amazon, Apple ja Google, jotka ovat rakentaneet kattavan järjestelmän sähköisten kirjojen etsimiseen, ostamiseen ja lukemiseen ovat samalla saaneet mahdollisuuden kerätä tietoa, jota aiemmin ei ollut saatavilla. Kaupat voivat seurata mitä heidän asiakkaansa lukevat, kuinka kauan he lukevat, mitä osia he jättävät lukematta, ja mitä he lukevat yhä uudelleen. Yhtiöt kuitenkin pitävät lukijoista kerätyn tiedon itsellään, eivätkä jaa sitä esimerkiksi kirjailijoiden tai kustantajien kanssa.
jellybooks, kirjan lukukäyttäytyminenNäin testiryhmä luki hyvin menestynyttä romaania. Lähde: Jellybooks

Jellybooks on yritys, joka tarjoaa tietoa lukijoiden käyttäytymisestä, mutta koska sillä ei ole pääsyä kauppojen keräämiin tietoihin, se järjestää vapaaehtoisryhmille digitaalista luettavaa ja seuraa ohjelmallisesti miten he lukevat kirjoja. Jellybooks esitteli tuloksia näistä testeistä Digital Book World -konferenssissa New Yorkissa maaliskuussa 2016. Tässä joitakin avainlukuja:

– Enemmistö lukijoista luki vähemmän kuin 50% kirjoista loppuun asti.
– 5% kirjoista oli niin hyviä, että 75% lukjoista luki ne kokonaan.
– Jos kirjaa ei lueta loppuun asti, se lopetetaan ensimmäisten lukujen aikana.
– Naiset antavat kirjalle mahdollisuuden, ja lukevat keskimäärin 50-100 sivua ennen kuin päättävät jatkavatko loppuun asti vai jättävätkö kesken.
– Miehet antavat periksi nopeammin kuin naiset, ja lopettavat 30-50 sivun jälkeen jos kirja ei kiinnosta.

jellybooks, reading statistic
Vähemmän hyvin menestynyt romaani menettää lukijoita kunnes määrätty määrä lukee sen loppuun asti. Lähde: Jellybooks.

Automaattisen tiedonkeruun etu vanhaan tapaan, jossa lukijoilta kysytään heidän käyttäytymisestään, on se, että tiedonkeruuohjelma tallentaa todellisia tapahtumia – ei sitä mitä ihminen haluaa muistaa. Kirjailijoille ja kustantajille tieto siitä, mikä kohta kirjassa on kiinnostava, minkä kohdan yli lukijat hyppäävät, mikä saa heidät lopettamaan tai jatkamaan lukemista olisi erinomaisen hyödyllistä tietoa.

Suuret kustantajat, jotka ovat Jellybooksilta tilanneet tällaisia lukijatestejä ovatkin tehneet päätöksiä niiden perusteella. New York Times kertoi esimerkiksi seuraavanlaisista tapauksista:

– Eräs eurooppalainen kustantaja vähensi radikaalisti kirjan markkinointia, jonka 90% lukijoista jätti kesken viiden ensimmäisen luvun jälkeen.
– Saksalainen kustantaja päätti lisätä esikoisrikoskirjan markkiointibudjettia testien osoitettua, että lähes 70% lukijoista luki sen loppuun asti.

Joitakin tietokirjoja saatetaan lukea hyppimällä riippuen siitä mikä asia milloinkin lukijaa kiinnostaa. Suoraviivainen tapa mitata alusta loppuun etenevää lukemista ei niiden kohdalla välttämättä siis toimi, mutta arvokasta tieto silti olisi.

jellybooks, reading statistic
Tämä romaani menetti 90% lukijoistaan jo alkusivuilla. Kustantaja lopetti kirjan markkinointikampanjan.Lähde: Jellybooks.

Pasila, Porilaisten marssi! Suomi on juuri voittanut lukemisen kulttuurin maailmanmestaruuden

2016-03-11

Yhdysvalloissa Central Connecticut State Universityn tutkija John W. Miller on analysoinut jo noin 40 vuotta syitä ja seurauksia lukutaidon ja lukutaidottomuuden kehittymiseen yhteiskunnan tarjoamien mahdollisuuksien kannalta. Kun hän ryhtyi tutkimaan asiaa maailmanlaajuisesti, ja laati tuloksista top 10 listan, paras maa oli Suomi.

Lukemisen kulttuurin maailman 10 kärjessä maat ovat:

1. Suomi
2. Norja
3. Islanti
4. Tanska
5. Ruotsi
6. Sveitsi
7. Yhdysvallat
8. Saksa
9. Latvia
10. Alankomaat

bebook e-kirjojen lukulaite ja kirjoja auringossa
Tutkimuksessa ei siis mitattu prosenttilukua kuinka moni kansalainen kussakin maassa osaa lukea, vaan kansalaisten lukukäyttäytymistä ja sitä tukevia resursseja. Kriteerit, joilla tutkija maita mittasi olivat:

– kirjastojen saatavuus ja kirjavalikoima
– sanomalehtien levikki ja saatavuus internetissä
– koulutusjärjestelmän saamat resurssit
– koulutusjärjestelmän tulokset erityisesti kirjallisten taitojen suhteen
– tietokoneiden lukumäärä kodeissa ja niiden käyttömahdollisuus.

Kaiken kaikkiaan Millerin tarkoituksena oli analysoida 200 maan tiedot, mutta sai lopulta käsiinsä luotettavaa dataa 61 maasta. “Tarkastelemamme tekijät osoittavat monitahoisen, mutta hienojakoisen kuvan kansakunnan kulttuurisesta elinvoimasta. Tämä paremmuusjärjestys ja lukutaito eri puolilla maailmaa ovat vahvaa näyttöä siitä, että lukutaitoon liittyvä kulttuuri on kriittinen menestystekijä yksilöiden ja kansakuntien kilpaillessa tulevaisuutemme määrittävissä tietotyöhön perustuvissa talouksissa”, Miller summaa lukemisen kulttuurin merkittävyyden.

Euroopan, EU-maiden ja erityisesti Pohjois-Euroopan menestys tässä maailmanmestaruuskilpailussa on vaikuttava suoritus.

Connecticut State Universityn tekemän World’s Most Literate Nations -tutkimuksen löydät täältä.

Takepart uutisoi aiheesta.

Kirjan vuosi tuo lukijat julkisille paikoille Minäkin luen! –kampanjalla 8.9.2015

2015-09-08

Kirjan vuosi 2015 on pitkin vuotta järjestänyt lukemista, kirjoittamista ja kirjallisuutta koskevia tapahtumia, mutta 8.9.2015 järjestettävä Minäkin luen! saattaa olla se suurelle yleisölle näkyvin tapahtuma.

kobo aura h2o e-kirjojen lukulaite

Minäkin luen –tapahtuman ovat luvanneet järjestää Alahärmä, Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kauhava, Kouvola, Kuopio, Mikkeli, Oulu, Pieksämäki, Pori, Rovaniemi, Sastamala, Savonlinna, Sipoo, Taivalkoski, Tampere , Turku, Vaasa ja Ylihärmä. Paikkakuntakohtaiset tapahtumatiedot löydät Kirjan vuosi –sivuilta. Kuka tahansa voi tulla paikalle ja osallistua lukukampanjaan.

Esimerkiksi Oulussa kokoonnutaan klo 15.45 Rotuaarin aukiolle, jossa osallistujat muodostavat jonon, jossa he lukevat mukanaan tuomaansa teosta ilman äänitehosteita noin 10 minuutin ajan. Hyvinkäällä on sama ohjelma: hiljainen lukuhetki kirjastoaukiolla klo 15.45 alkaen.

Sosiaalisessa mediassa voi osallistua lukutapahtumaan. Näin Kirjan vuosi ohjeistaa:
1. Ota itsestäsi valokuva, jossa olet kirjan kanssa tai luet kirjaa.
2. Lataa kuva Instagram-tilillesi. Jaettuihin kuviin tulee lisätä tägi #minakinluen ja tunniste @kirjanvuosi.
3. #minäkinluen kuvat näkyvät kuvagalleriana Kirjan vuoden nettisivuilla www.kirjanvuosi.fi/minäkinluen ja Kirjan vuoden facebook-sivuilla. Kuvia voidaan jakaa sosiaalisessa mediassa.

Myös Twitter-palvelussa on kuhinaa: #minäkinluen -tunnisteella on runsaasti innokkaita lukijoita mukana tukemassa kampanjaa.

Kirjayhteisön jäsenet lukevat kesällä mieluiten sängyssä, ja erityisesti e-kirjoja ja pokkareita

2015-07-26

Toistaiseksi kesän 2015 säät Suomessa ovat olleet sellaisia, että on ollut varsin hyvä syy olla sisällä ja viettää laatuaikaa kirjojen parissa. Kansainvälinen kirjayhteisö Goodreads teki kesän lukemistavoista kyselyn jäsenilleen, ja sai suomalaisiakin ulkoilman ja kirjojen ystäviä lohduttavan vastauksen siihen, missä mieluiten kesällä kirjoja luetaan. Ylivoimaisesti eniten (63%) ilmoitti kesälläkin lukevansa sängyssä.

Seuraavassa muutama poiminta Goodreads-palvelun kyselyn tuloksista. Kyselyyn vastasi yli 95 000 kirjojen ystävää.

Mitä kirjaformaattia luet lomalla?
– 41% luki mieluiten e-kirjoja lomalla.
– 48% luki pokkareita.
– 9% luki kovakantisia kirjoja.
– 2% kuunteli äänikirjoja.

Missä luet mieluiten kesällä?
– 63% luki sängyssä.
– 21% ulkona.
– 6% rannalla.
– 5% uima-altaalla.
– 3% autossa.
– 2% lentokoneessa.

Eniten luettu genre lomalla on kaunokirjallisuus. 59% vastaajista kertoi nauttivansa kirjoista jotka vievät ajatukset toiseen maailmaan.

Goodreads-palvelun infografiikka kyselyn tuloksista.

goodreads: summer reads infographic