Tag Archives: media

Kuukausimaksullinen palvelu houkuttelee hinnalla digitaalisen median pariin

2016-10-14

Meille on itsestään selvää kuunnella musiikkia radiosta, katsoa urheilua televisiosta, lukea lehtiä sormet musteessa ja hakea kirjoja kirjakaupasta. Digitaalisen median myötä nämäkin sisällöt tulevat tai ovat jo saatavissa verkossa.

Usein myös verkkopalvelut noudattelevat vanhoja käytäntöjä: e-kirjoja ostetaan kirjakaupasta, musiikkia kuunnellaan Spotify-palvelusta ja elokuvia katsotaaan Netflixista. Mitä jos kaikki nämä niputetaan yhdeksi palveluksi ja tarjotaan verkossa edullisella kuukausihinnalla?
cstream, screen shot
Ranskassa Cstream-niminen palvelu on paketoinut e-kirjat, lehdet, musiikin ja elokuvat yhdeksi kuukausimaksulliseksi tuotteeksi. 9,99 eurolla kuukaudessa saa koko palvelun kirja-, musiikki- ja elokuvavalikoiman käyttöönsä. Sisältöjä voi lukea, katsella ja kuunnella niin paljon kuin haluaa – vielä ainakaan rajoituksia ei ole.

Aivan äskettäin avatun Cstreamin valikoimissa on 50 000 kirjaa, 30 lehteä, miljoonia musiikkikappaleita, 300 elokuvaa and 1000 lastenohjelmaa.

Toinen vastaava palvelu, Yhdysvalloista käsin maailman valloitusta yrittävä Playster on hinnoitellut palvelunsa 25,95 euroon (hinta vaihtelee hieman maittain) per kuukausi. Tarjolla on musiikkia, elokuvia, kirjoja ja pelejä. Tähän nähden Cstreamin hinnoittelu on erittäin aggressiivista.

Jos Cstreamin hinnoittelua vertaa palveluihin, jotka tarjoavat kirjoja kiinteää kuukausimaksua vastaan on Cstream niihinkin verrattuna aggressiivisesti hinnoiteltu. Kirjapalvelut, kuten 24 Symbols, Bookmate tai Scribd ovat hinnoitelleet kuukauden kirjat noin 10 euroon. Suomessa vastaavat palvelut maksavat reilusti enemmän. Pelkkiä kirjoja sisältävissä palveluissa tuotevalikoima on tosin monta kertaa laajempi kuin Cstreamissa. Suuret englanninkieliset palvelut pystyvät tarjoamaan satojatuhansia, jopa yli miljoonaa kirjaa luettavaksi.

Median kuluttajille sisältöjen hintojen laskeminen yhä alemmas on mieluisa suuntaus. Sisältöjen tekijöiden kannalta suuntaus ei ole yksinomaan mieluisa – vaikka laajaa yleisöä toivotaan teoksille, tekijöiden saama korvaus teosten käytöstä voi jäädä pieneksi.

Ruotsissa on jo jupistu erittäin hyvin menestyneen ääni- ja e-kirjoihin erikoistuneen Storytel-palvelun maksamista pienistä korvauksista tekijöille. Ilmiö vaikuttaa samanlaiselta kuin muutama vuosi sitten Spotify-musiikkipalvelun kasvattaessa suosiotaan. Monet artistit olivat melkoisen käärmeissään Spotifyn maksamista mitättömän pienistä korvauksista. Kun aikaa on kulunut, ja Spotify saanut liiketoimintansa vakaalle pohjalle, se on pystynyt kasvattamaan artistien korvausten määrää. Jupinaa on ainakin vähemmän kuin pari vuotta sitten.

Vielä ei voi ennustaa mille tasolle kuukausimaksullisten mediapalvelujen hinnat asettuvat, sillä tässä otetaan aivan ensiaskelia uuden tuotekonseptin kanssa. Kuinka paljon yleisö on valmis maksamaan, ja minkä suuruisiin korvauksiin tekijät ovat tyytyväisiä?
cstream, laitteet

Lukeminen kannattaa aina

2016-07-12

Jörn Donnerin kuuluisat sanat ovat ajankohtaisempia nyt jos koskaan. Kirjojen myyntiluvut ovat laskeneet jo lähes kymmenen vuoden ajan, mutta viime vuonna kirjamyynti kasvoi ensimmäisen kerran sitten vuoden 2008, kertoo Mikko Aarne Rivien Välistä-blogissaan.

mies kirjapino edessään
Ihmisten ajankäyttöä hallitsevat tietokoneet ja mobiililaitteet, joiden kautta varsinkin sosiaalinen media on noussut ykköseksi monien ihmisten ajankäytön suhteen, mutta lukeminen pitää kuitenkin pintansa suosittuna harrastuksena.vYhtenä syynä voidaan pitää e-kirjoja ja -lukulaitteita, jotka pitävät huolen siitä, että kustannusala on mukana kehittyvän teknologian aallonharjalla. Lukukeskus.fi on julkaissut “10+1 faktaa lukemisesta” -tiedotteen, joka kertoo joka kolmannen (36%) suomalaisen lukevan kirjoja. Tiedotteen mukaan naiset (43%) lukevat miehiä (29%) enemmän.

Tilastokeskus on julkaissut tutkimuksen suomalaisten ajankäytöstä, josta käy ilmi tietokoneen käytön hurja kasvu. Vuonna 1999 pelaaminen ja muu tietokoneen käyttö vei aikaa alle 60 minuuttia 10-24-vuotiaiden miesten luokassa, hieman yli 10 minuuttia 25-44-vuotiailla miehillä, ja noin viisi minuuttia päivässä 45-64-vuotiailla miehillä. Naisilla luvut olivat murto-osia miesten tilastoiduista ajoista.

nainen pitelee kirjoja sylissään
Tutkimuksen mukaan kymmenen vuotta myöhemmin, syksyllä 2009, ajat olivat kasvaneet moninkertaisiksi. Nuoret 10-24-vuotiaat miehet käyttivät lähes 120 minuuttia päivässä koneen ääressä, ja vanhemmat ikäluokat ovat nostaneet ajankäyttöään yli viisinkertaiseksi. Naisten ajankäyttö tietokoneella on noussut samassa ajassa jopa enemmän.

Kun otamme huomioon sen, että tutkimus on jo seitsemän vuotta vanha ja esimerkiksi suosituin sosiaalinen media, Facebook, oli tuolloin Suomessa vasta nousemassa suosioon nuorison keskuudessa, puhumattakaan vanhemmista ikäluokista, on ajankäyttö tietokoneiden ja mobiililaitteiden parissa kasvanut hurjaa tahtia.

MTV julkaisi vuoden 2015 lopussa TNS Atlas –intermedia-tutkimuksen, josta käy ilmi, että 15-69 -vuotias suomalainen viettää keskimäärin noin 7,5 tuntia vuorokaudessa median (internet, televisio, netti-tv, mobiili-internet, radio, sanoma- ja muut lehdet) parissa. Printtimedia vei 44 minuuttia per vuorokausi, televisio keskimäärin 149 minuuttia päivästä, radio 90 minuuttia, ja internet eri välineillä käytettynä 160 minuuttia, eli reilun kolmanneksen. Internetin käyttö on kasvanut lähes 50 minuuttia vuodesta 2010.

Vaikka suomalaisten ajankäyttö onkin muuttunut viimeisten 20 vuoden aikana, ja etenkin viimeisen vuosikymmenen aikana todella huomattavasti, ei kirjojen suosio ole laskenut merkittävästi. Luvut näyttävät toki huolestuttavilta kustantamoiden ja kirjailijoiden näkökulmasta, sillä myynti sakkaa viime vuoden pienestä noususta huolimatta. Suomalaiset lukevat yhä enemmän haluamaansa sisältöä internetin kautta. Tämä tarkoittaa sekä uutisia, tietokirjallisuutta, että viihdekirjallisuutta. Onkin selvää, että kustantamot ja kirjailijat eivät voi levätä laakereillaan ja jatkaa kuten tähän asti, vaan on keksittävä uusia keinoja yleisön tavoittamiseksi. E-kirjat kasvattavat suosiotaan, mutta on käsittämätöntä, että niitä verotetaan rankemmin kuin paperikirjoja.

Olkoon media mikä tahansa, suomalaiset lukevat paljon eikä tähän ole näkyvissä muutosta. Moni on huolissaan suomen kielen kehityksestä, sillä netissä kieli muuttuu aiempaa nopeammin. Tämä näkyy sekä nuorten puheessa että kirjoituksessa. Kieli on kuitenkin muuttuva ja kehittyvä asia, ja näin on aina ollut. Muutos ei ole pahasta, ja suomen kieli kehittyy kansan tahdon mukaisesti. YLE kysyi vuonna 2014 lukuviikon kunniaksi muutamia lukemiseen liittyviä kysymyksiä kirjojen ja kirjoittamisen kanssa tekemisissä olevilta henkilöiltä ja esimerkiksi Harry Potter -sarjan kääntäjänä tunnetuksi tullut Jaana Kapari-Jatta uskoo lukemisen kulkevat aaltoina ja tulevat taas pian muotiin. Suomalaiset ovat lukukansaa.