Tag Archives: rakennus

10 Euroopan kaupunkia, joissa mielenkiintoisimmat ristiretkien aikaiset rakennukset

2016-11-04

Moni lomalainen ja maailmaa kiertävä reissaaja käy katselemassa Euroopan suuria ja joskus pieniäkin kaupunkeja ihastellen niiden vanhaa arkkitehtuuria, mahtavia linnoituksia ja palatseja. Jollei matkaaja ole historiaan erityisesti perehtynyt henkilö, saattaa erikoisia ja kiinnostavia käyntikohteita mennä huomaamatta ohi. Tietokirjailija, arkkitehti Jari Hyvärinen poimi kirjastaan Ristiretkien rakennukset kymmenen mielenkiintoisinta ristiretkiaikaista käyntikohdetta Euroopan kaupungeissa.

Ristiretket ei ole käsitteenä mikään yksiselitteinen termi, sillä kaikenlaisia tutkimus-, sota-, ryöstö-, pyhiinvaellus- ja muita retkiä tehtiin niin Palestiinaan kuin muillekin alueille suunnilleen tuhat vuotta sitten. Kirjassa Ristiretkien rakennukset keskitytään 1000-luvun lopun ja 1300-luvun lopun välisen ajan tapahtumiin. Retket kaukaisiin maihin olivat tietoisesti ja tiedostamatta myös kulttuurivaihtoa ja opintomatkoja, sillä vaikutteita tarttui aina mukaan. Nerokas rakennusratkaisu saattoi retkien mukana matkata Pohjois-Euroopasta etelään ja päinvastoin.

Ristiretkien rakennuksilla tarkoitetaan kirjassa niitä pääasiassa Pohjoismaissa säilyneitä rakennusten osia, rakennuksia tai rakennuskokonaisuuksia, joilla on suora yhteys johonkin ristiretkeen sen rakennuttajan, rakentajan tai käyttäjän kautta. Suomen kohteissa nämä ovat usein tuntemattomia, mutta siitä huolimatta silloisen Ruotsin itärajalta mukaan on poimittu joitakin tapauksia Lounais-Suomesta Hämeeseen, Karjalaan ja Neva-joelle asti.

Kaikilla Palestiinasta ja Euroopasta valituilla esimerkeillä on kosketuspinta pohjoismaisiin retkeläisiin.

Ristiretkikohteiden havainnekuvat ovat osa kirjailijan laatimaa kirjan kuvitusta. Tässä top 10 ristiretkien aikaista rakennusta Euroopan kaupungeissa.

1. Sintra, Portugali.
Pohjoismaiset joukot valtasivat Sintran muslimilinnan 1100-luvun alussa. Linna on korkealla mäellä juuri ja juuri näköetäisyyden päässä Lissabonista.
Sintra, Portugali

2. Bergen, Norja.
Bergen oli Trondheimin ja Tønsbergin ohella Norjasta Palestiinaan lähteneiden retkikuntien kolmas suuri lähtösatama.
BERGEN, norja

3. Akko, Israel.
Ristiretkeläisten Akkon parhaiten säilyneitä osia 1100-1300-luvuilta on nähtävänä Israelissa.
Akkon talo, Israel

4. Arkona, Saksa.
Arkonan vendikaupunki Itämeren etelärannalla lähellä nykyistä Stralsundin keskiaikaista kaupunkia vallattiin pakanoilta 1100-luvun puolivälissä.
Arkona, Saksa

5. Chamonix, Ranska.
Suuren Pyhän Bernhardin solan majatalo lähellä Chamonix`n talviurheilukaupunkia turvasi ristiretkeläisten matkaa.
St Bernhard, Chamonix

6. Chinon, Ranska.
Richard Leijonamielen Chinonin linna Ranskassa on entisöitynä Poitiers`n ja Tours`in kaupunkien puolivälissä.
Chinon linna, Ranska

7. Rodos, Kreikka.
Rodoksen linnassa oli johanniittojen suurmestarin palatsi 1300-luvulla. Linnan vanhimmat osat ovat jo Bysantin aikaisia.
Rhodos, linna

8. Alanya, Turkki.
Johanniitat korjasivat 1200-luvulla käyttöönsä Alanyan kaupungin itäpuolella olevan vanhan bysanttilaisen Seleucian linnan.
Alanya, Turkki

9. Kyrenia, Kypros.
Kyproksen Kyrenia oli Palestiinan ristiretkeläisten etappisatama. Sataman linnaa kohensivat sekä Richard Leijonamielen että Jerusalemin entisen kuninkaan Guy de Lusignanin joukot 1100-1200-luvuilla.
Kyrenia, Kypros

10. Venetsia, Italia.
Ristiretkilaivastot kokoontuivat 1200-luvun alussa Venetsiaan, jossa on säilynyt myös suuri telakka, Arsenale Vecchio.
Venetsia Italia

Lisää tietoa kirjasta Ristiretkien rakennukset ja teosta myyvät kirjakaupat löytyvät tältä sivulta. Kirjailijan haastattelu on luettavissa tästä.

Tänä päivänä listaykkönen Sintran linnoitus Portugalissa näyttää alhaalta hienosta Sintran vanhasta kaupungista kuvattuna tältä (aivan sillä huipulla oleva muuri ja tornit).
sintra, linna mäen huipulla

Ristiretkien mukana kulkivat uudet rakentamisen vaikutteet ja tekniikat – myös Suomeen

2016-06-09

Jari Hyvärinen on kirjoittanut ja kuvittanut kattavan teoksen ristiretkien aikaisesta arkkitehtuurista ja rakennustavoista. Kirja Ristiretkien rakennukset kertoo sanoin ja kuvin missä ja minkälaisia linnoituksia, asutuskeskuksia ja esimerkiksi luostareita ristiretkien aikaan oli. Mukana ovat paitsi Keski- ja Etelä-Euroopan hyvin tunnetut kohteet myös Pohjoismaat, mukaan lukien Ruotsin silloinen itäinen maakunta, eli nykyinen Suomi. Kysyimme kirjailijalta miten näin laaja historiallinen tietokirja syntyi.
jari hyvärinen, kirjailija, RIstiretkien rakennukset
Oliko urasi arkkitehtina innoittajana tutkimusmatkallasi ristiretkien rakennuksiin, vai mistä kiinnostus historialliseen arkkitehtuuriin lähti?

Kiinnostus pohjoismaisiin rakennuksiin, jotka ovat arkkitehtien ammattikuntaa vanhempia on peräisin jo opiskeluaikani alusta 1980-luvun alkupuolelta. Se kumpusi ehkä siitä romantiikan nälästä, jonka teknispainotteinen opiskelu vaati vastapainokseen. Eräänä merkkipaaluna saattoi olla ystävältä saamani Bernard Rudofskyn kirja Architecture without architects, joka avasi silmiäni näihin aikakausiin.

Kirjan suurena teemana on ristiretkien aikaiset rakennukset. Rajasitko aihetta lisäksi maantieteellisesti tai määrättyyn ristiretkien ajanjaksoon?

Euroopan ja Lähi-Idän rakennuksia kosketteleva käsittelytapa on seurausta ristiretkien vaikutuksesta lähes koko silloin tunnettuun maailmaan. Mahdollisimman selkeän kokonaiskuvan saamiseksi rajasin käsittelyjakson väljästi ensimmäisen ja viimeisen todelliseksi ristiretkeksi tulkitun sotaretken välille. Halusin rajata näkökulman pohjoismaiseksi, ja tarkastella aihetta erityisesti suomalaisen suurennuslasin läpi. Tanskan ja Norjan kuninkaiden järjestämistä retkistä on onneksi säilynyt jonkin verran kirjallisiakin tietoja. Se helpotti rajaamista ja toi retket myös lähemmäksi meitä suomalaisia.

Pohjoismaiset kauppayhteydet liittivät varsinkin länsi- ja lounaissuomalaiset suoraan skandinaavisiin ristiretkiin. Kaksi Palestiinan retkeä sivusi ehkä rannikkoammekin, sillä ne tehtiin Idäntien kautta. Sisällytin kirjaan myös Itämeren alueen ristiretkiin liittyvää rakentamista maantieteellisin perustein, vaikka niiden retkien ristiretkiluonnetta on myös epäilty.

Käsittelet myös merenkulkua ja laivoja. Mitä laivojen hylyt kertovat ristiretkistä?

Kauppiaita ja heidän kauppalaivojaan näkyi ristiretkiarmeijoiden ja -laivastojen oleellisina osina aivan Palestiinan ensimmäisistä ristiretkistä lukien. Pohjoiseurooppalaiset alukset ehkä jalostuivatkin juuri ristiretkien ansiosta sellaisiksi, jollaisina me olemme oppineet keskiaikaiset kauppalaivat tuntemaan. Tätä kehitystä on kiinnostavaa seurata Itämeren altaan hyvin säilyneen hylkykannan avulla. Suurista kuljetusaluksista saadut viimeaikaiset viitteet avaavat jännittäviä näkökulmia pohjoismaisten ristiretki- ja pyhiinvaellusretkikuntien kokoihin.
Ristiretkien rakennukset: Raasepori
Lähes jokaisesta kohteesta on kirjassa myös kuva. Miten nämä upeat maalaukset syntyivät?

Kirjan ensimmäiset kuvat valmistuivat jo 1990-luvun alkupuolella, jolloin kiersin autolla maastossa tutustumassa maamme muinaislinnoihin. Ammattiin valmistuminen mahdollisti harrastuksen jatkamisen myös naapurimaissa ja niitäkin kauempana. Jokaiselta ulkomaanmatkalta oli tuomisina ristiretkiajan rakennusta tai rakennuskokonaisuutta koskevaa materiaalia.

Pääosa kirjan kuvista on syntynyt rauniosta otetun taustavalokuvan avulla maalattuna rekonstruktioina. Olen hyödyntänyt myös paikallisten ammattilaisten tekemiä johtopäätöksiä ja ennallistuksia, sillä heille kohteet ovat tulleet jo pitkän ajan kuluessa tutummiksi kuin päivän tai pari paikalla viettävälle matkailijalle. Paikallisiin museoihin rakennetut havainnollistavat pienoismallit ovat myös olleet arvokas apu kuvia laatiessani.

Puhtaasti teknisenä prosessina kuvien synty oli monivaiheinen tapahtuma. Käytin ensin valokuvaa maaston ja raunion piirtämisessä piirustusmuoville sellaisena kuin se tällä hetkellä on. Sen jälkeen täydensin ohuella tussilla viivapiirustuksena sortuneet osat parhaan saatavilla olevan tiedon mukaan. Sitten siirsin kuvan akvarellipaperille ja käsittelin sen vesiväreillä halutun kaltaiseksi. Tähän työvaiheeseen liittyi usein myös maankohoamisen havainnollistamista tuomalla vedenpinta ristiretkiaikaiseen tilanteeseen. Skannasin valmiin värillisen kuvan tietokoneelle ja käsittelin sen lopulliseen asuunsa tekstittämällä ja osoittamalla kohtia, joihin haluan lukijan kiinnittävän huomiota.

Miten kattavasti tietoa muinaisten linnoitusten tai talojen rakennustavasta tai arkkitehtuurista oli saatavilla, jotta sait luotua toimivan kokonaisuuden esimerkiksi linnoituksesta?
Ristiretkien rakennukset, Jari Hyvärinen
Ristiretkiaikaista rakentamista koskevaa tietoa on julkaistu kansainvälisellä tasolla erittäin paljon, koska aihepiiri vetoaa suuren yleisöön ja herättää voimakkaita ja ristiriitaisiakin tunteita. Esimerkiksi laajoja linnoittamista koskevia tutkimuksia ovat julkaisseet T.E. Lawrence, Steven Runciman, Adrian Boas ja Dennys Pringle. Heidän materiaalistaan puuttuu kuitenkin kokonaan Itämeren näkökulma. Tältä osin olen tukeutunut lukuisiin yksittäiskohteita käsitteleviin saksalaisiin, ruotsalaisiin, tanskalaisiin, puolalaisiin ja venäläisiin tutkimuksiin. Viime vuosikymmenten virolaiset ja kotimaiset tutkimustulokset ovat täydentäneet syntynyttä kokonaiskuvaa.

Ristiretkien vaikutus ulottui laajalle Euroopassa. Miten ne vaikuttivat Suomeen ja lähialueillemme?

Kalparitarien, Saksalaisen ritarikunnan ja ruotsalaisjohanniittojen retkeily jätti jälkensä rannikkojemme lisäksi sisämaahan Hämeen alueella. Muutamat ruotsalaiset tutkijat ovat arvelleet Ruotsin, Ahvenanmaan ja lounaisen Suomen rannikkopuolustusketjun syntyneen temppeliherrojen johdolla. Muurattujen rakennusten piirteet saapuivatkin ritarikuntien välityksellä jopa Palestiinasta asti mutta myös puurakentamisessa oli nähtävissä ristiretkien vaikutusta. Se näkyi maassamme puukirkkojen ohella dominikaani- ja fransiskaaniveljeskuntien puisissa konventtirakennuksissa sekä rannikon kauppapaikkojen kauppiastaloissa.

Rakennusarkeologia ja vuosilustoajoitus ovat paljastaneet yllättäviäkin yhteyksiä muihin Itämeren maihin ja Eurooppaan. Vaikutteita on niin paljon ja niin monelta rakentamisen osa-alueelta, että joitakin suomalaisiakin on mahdollisesti ollut mukana ristiretkillä.

Lisää tietoa kirjasta Ristiretkien rakennukset.

Kirjan kuvitusta:
Ristiretkien rakennukset: Uppsala
Ristiretkien rakennukset: Aleppo
Ristiretkien rakennukset: Hämeen linna