Tag Archives: sota

Kirjailija kertoo mitä radiolla, NATOlla, musketeilla ja Moltkella on tekemistä toistensa kanssa

2016-09-05

Historiasta ja taloudesta usein kirjoittanut tietokirjailija Juha Vahe lähestyy uudessa kirjassaan sotahistoriaa erittäin mielenkiintoisesta näkökulmasta: miten taitavia johtajia kuuluisat sotapäälliköt todella olivat? Yhteiskunnan ja kunkin aikakauden uuden teknologian kehityksen hyödyntäminen näyttävät olleen avainasioita, mutta monta muutakin vaikuttavaa tekijää on mukana. Seuraavassa kirjailija itse kertoo kirjansa Sotataidon mestareita taustoista.
juha vahe, tietokirjailja
Kuka mielestäsi lopulta on se sotataidon mestari jos vain yhden saat nimetä?

Preussilainen yleisesikuntaupseerikoulutus loi periaatteita, joihin sopisi tutustua vaikkapa suomalaisissa yrityksissä. Tehtävän annossa annettiin vain tavoite, ja sen saavuttaminen jätettiin alaisten ratkaistavaksi. Aloitteellisuuden puutteesta voitiin rangaista, muttei siitä, että aloitteellisuus johti väistämättä myös virheisiin. Jos tämän ajattelun isäksi saa nimetä vain yhden henkilön, hän on Moltke vanhempi (kirjan kannessa vasemmalla alhaalla).

Mikä on ollut tärkein teknologinen kehitysaskel sodankäynnissä viimeisen 300 vuoden aikana?

Radio. Kun britit lähettivät laivasto-osaston Falklandin saarille 1980-luvun alussa, laivasto-osastoa komennettiin 13 000 kilometrin päästä Lontoosta. Laivasto-osaston mukana ei ollut edes kaikkien voimien yleiskomentajaa.

Kaikilta osiltaan tekninen kehitys ei kuitenkaan ole ollut kovin merkittävää. Samaisessa Falklandin sodassa brittijalkaväki marssi kuten sotilaat ovat tehneet tuhansia vuosia.

Historian kulusta ei aina ole yhtä ja samaa käsitystä kaikilla tutkijoilla, mutta varsin pitkään esimerkiksi musketeista on julkaistu virheellistä tietoa. Mikä tähän on syynä?

Suomi on niitä harvoja maita, jossa upseerit aloittavat alokkaina ja etenevät siitä aliupseerikoulutuksen kautta korkeampiin tehtäviin. Kovin monessa maassa upseerit koulutetaan miehistöstä erillään ja tämä on selvä sääty-yhteiskunnan jäänne. Vasta toisessa maailmansodassa USA:n armeijassa alettiin pohtia, ampuvatko sotilaat taistelussa todella kohti vihollista ja tuloksena oli, että näin tekee vain selvä vähemmistö. Tätä havaintoa on alettu soveltaa historiantutkimukseen vasta viime vuosikymmeninä.

Miksi kirjasi aihe on rajattu juuri 1700-luvulta nykyaikaan?

Kirjan sisällön ajallinen rajaus on taannut sen, että itse aiheesta tiedetään aika paljon aika luotettavasti. Ero on kovin suuri esimerkiksi siihen, kun antiikin historioitsija Herodotos väitti persialaisia sotilaita olleen yli 2000 vuotta sitten 2,5 miljoonaa. Sellaista joukkoa ei olisi ikimaailmassa pystytty huoltamaan – ei edes kymmenesosaa tuosta luvusta.

Länsimainen sotahistoria 1700-luvulta nykypäiviin tunnetaan suhteellisen luotettavasti. Asiaa on auttanut se, että jo 1700-luvun lopulta lähtien tavalliset rivimiehetkin kirjoittivat kirjeitä lähimmäisilleen. Ihmisten vaikuttimet on myös helpompi ymmärtää mitä lähempänä nykyaikaa ollaan. Antiikin aikana sotatoimet voitiin keskeyttää, koska uhrieläinten sisälmyksiä tutkineet papit ilmoittivat jumalten suuttuneen. Tällaisia perusteluita ei ole länsimaissa esitetty viimeisinä vuosisatoina!

Kirjan lukija saa itse muodostaa mielipiteensä Suomesta ja NATOsta, mutta miten itse näet Suomen aseman NATOn suhteen?

Suomen historian kirjoitusta on vuosikymmeniä rasittanut merkillinen ajatus siitä, että talvisota olisi jotenkin ollut Suomen syytä. Samalla tavalla pelätään, että NATOon liittyminen ärsyttäisi Venäjää. Kuitenkin NATO on vain Suomen oma päätös, johon naapurit saavat sopeutua. Toisaalta NATOssa minua vaivaa sama asia kuin EU:ssa: isot maat päättävät ja pienet maat enintään vikisevät!

Mitä aiot kirjoittaa seuraavaksi?

Olen jo tähän mennessä saanut kiitettävästi tilaisuuksia esittää kantani moniin talouden ja historian asioihin. Wikipediassa on lista aiemmasta tuotannosta. Juuri nyt ei ole mitään isompaa kirjoittamisen tarvetta.

Sotataidon historia kirjan kansikuva
Lisää tietoa kirjasta Sotataidon mestareita – Teollistuvan yhteiskunnan sotahistoriaa 1700-luvulta nykypäiviin

Näytesivuja kirjan sisällöstä:

sotataidon mestareita, sisältönäyte

sotataidon mestareita, näyte kirjan sisällöstä

Kirjailijan talousaiheinen blogi löytyy Piksu.net-palvelusta.

Kirja Sotataidon mestareita tarkastelee sotapäälliköiden taitoja yhteiskunnan kehitystä vasten

2016-08-27

Tietokirjailija Juha Vahe on kirjoittanut jo 10 kirjaa historiallisista aiheista, mutta hänen yhdestoista kirjansa yhdistää jännittävällä tavalla sotahistorian, armeijan johtamisessa vaadittavat taidot ja yhteiskunnan kehityksen sotateknologian kautta 1700-luvulta lähtien. Sotataidon mestareita on paitsi kiintoisa katsaus monen kuuluisan sotapäällikön todellisiin johtamistaitoihin niin myös melkoinen länsimäisen sivilisaation viimeisen 300 vuoden kehityksen tarina.
Sotataidon historia kirjan kansikuva

Lisää tietoa kirjasta, hinnat ja saatavuus.

Näin kirjailija kertoo Johdanto-luvussa teoksesta:

”Yleensä sotilaitten korkein motiivi on toimia sotilasyhteisön jäsenenä. Jäsenyyden korkein aste on oletus siitä, että taistelutoverit ovat valmiita riskeeraamaan ja jopa tietoisesti uhraamaan oman henkensä tovereittensa puolesta ja on itse valmis samaan.

Sotalaitoksiin liittyvät ylevät periaatteet eivät kuitenkaan saa ummistaa silmää siltä, että suuret uhraukset ovat usein turhia. Vaikka monet sotilaat palvelivat uhrautuvasti brittien asevoimissa molemmissa maailmansodissa, niitten jälkeen maa menetti siirtomaa-asemansa. Samoin kävi Neuvostoliitolle, joka voitti toisen maailmansodan valtavin tappioin, mutta tuhoutui valtiona lopulta kokonaan. Toisen maailmansodan hävinneet Saksa ja Japani ovat puolestaan sodan jälkeen menestyneet erinomaisesti. Ne ovat rauhan oloissa voittaneet sen minkä sodassa hävisivät ilman, että yhdenkään sotilaan on tarvinnut kaatua taistelussa.

Tässä kirjassa keskitytään ns. länsimaiseen sotataitoon (millä tarkoitetaan Euroopassa syntynyttä sotataitoa) 1700-luvulta nykyaikaan. Ratkaisuun on selvä syy. Juuri tämä lännen käyttämä sotataito otettiin käyttöön vähitellen koko maailmassa.”