Tag Archives: tutkimus

Pasila, Porilaisten marssi! Suomi on juuri voittanut lukemisen kulttuurin maailmanmestaruuden

2016-03-11

Yhdysvalloissa Central Connecticut State Universityn tutkija John W. Miller on analysoinut jo noin 40 vuotta syitä ja seurauksia lukutaidon ja lukutaidottomuuden kehittymiseen yhteiskunnan tarjoamien mahdollisuuksien kannalta. Kun hän ryhtyi tutkimaan asiaa maailmanlaajuisesti, ja laati tuloksista top 10 listan, paras maa oli Suomi.

Lukemisen kulttuurin maailman 10 kärjessä maat ovat:

1. Suomi
2. Norja
3. Islanti
4. Tanska
5. Ruotsi
6. Sveitsi
7. Yhdysvallat
8. Saksa
9. Latvia
10. Alankomaat

bebook e-kirjojen lukulaite ja kirjoja auringossa
Tutkimuksessa ei siis mitattu prosenttilukua kuinka moni kansalainen kussakin maassa osaa lukea, vaan kansalaisten lukukäyttäytymistä ja sitä tukevia resursseja. Kriteerit, joilla tutkija maita mittasi olivat:

– kirjastojen saatavuus ja kirjavalikoima
– sanomalehtien levikki ja saatavuus internetissä
– koulutusjärjestelmän saamat resurssit
– koulutusjärjestelmän tulokset erityisesti kirjallisten taitojen suhteen
– tietokoneiden lukumäärä kodeissa ja niiden käyttömahdollisuus.

Kaiken kaikkiaan Millerin tarkoituksena oli analysoida 200 maan tiedot, mutta sai lopulta käsiinsä luotettavaa dataa 61 maasta. “Tarkastelemamme tekijät osoittavat monitahoisen, mutta hienojakoisen kuvan kansakunnan kulttuurisesta elinvoimasta. Tämä paremmuusjärjestys ja lukutaito eri puolilla maailmaa ovat vahvaa näyttöä siitä, että lukutaitoon liittyvä kulttuuri on kriittinen menestystekijä yksilöiden ja kansakuntien kilpaillessa tulevaisuutemme määrittävissä tietotyöhön perustuvissa talouksissa”, Miller summaa lukemisen kulttuurin merkittävyyden.

Euroopan, EU-maiden ja erityisesti Pohjois-Euroopan menestys tässä maailmanmestaruuskilpailussa on vaikuttava suoritus.

Connecticut State Universityn tekemän World’s Most Literate Nations -tutkimuksen löydät täältä.

Takepart uutisoi aiheesta.

E-kirjojen lukijamäärä voimakkaassa kasvussa myös Suomessa

2015-11-11

Suomessa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan lukijoiden kiinnostus sähköisiin kirjoihin on nyt johtamassa myös toimintaan. E-kirjakauppojen asiakasmäärä on kasvanut vuoden 2015 aikana 50 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin ryntäys on kohdistunut kotimaisiin digitaalisten kirjojen kauppoihin.

Myös kirjastot raportoivat reippaista kasvulukuja e-kirjojen lainaamisessa: Helsingin kaupunginkirjaston sähköisten kirjojen lainausmäärä vuonna 2015 on matkalla 60 prosentin kasvuun edelliseen vuoteen verrattuna.

Lähes joka kymmenes suomalainen (9.4% tarkkaan ottaen tutkimuksen mukaan) ostaa vähintään yhden e-kirjan vuoden aikana.
e-kirjakauppa tabletilla
Tutkimuksen teki Elisan toimeksiannosta Prior Konsultointi verkkokyselynä, johon vastasi 1200 täysi-ikäistä suomalaista.

Elisan Kirjan liiketoimintajohtaja Essi Manner on iloinen nähdessään vuosien investoinnin e-kirjoihin alkavan tuottaa tulosta: “Viime vuonna kirjamyyntimme lähes tuplaantui. Myös tänä vuonna e-kirjojen myynti jatkaa vahvaa kasvuaan. E-kirja on osa digitaalista elämäntapaa. Kun niihin on kerran tutustunut, huomaa jatkossakin lukevansa sähköisiä kirjoja.”

Paperikirja on yksi suosituimpia lahjaesineitä, mutta myös e-kirjoja voi ostaa lahjaksi. E-kirjakaupoissa, kuten Elisa Kirja, Elibris ja Ellibs on mahdollista ostaa määrähintainen lahjakortti. Annat lahjakortin haluamallesi henkilölle, joka naputtelee lahjakortilla olevan koodin verkkokaupan kassalla kirjan maksamisen sijaan ja saa näin ladattua lahjakirjan itselleen kaupasta.

Elisan tiedote aiheesta.

Maailmanlaajuisten kirjamarkkinoiden odotetaan kasvavan lähivuosina vakaasti

2015-06-22

Siinä missä Suomessa murehditaan vuosikausien ajan vakaasti laskenutta kirjamyyntiä ja instituutioiksi muodostuneiden hienojen kirjakauppojen omistuksen siirtymistä ulkomaille, maailmanlaajuisesti kirjabisnes on kasvuala. Konsulttiyhtiö PWC arvioi koko kirja-alan keskimääräisen vuosittaisen kasvun olevan 1,3 prosenttia vuoteen 2019 asti. Kasvu on yksinomaan e-kirjojen myynnin voimakkaan lisääntymisen ansiota, sillä painettujen kirjojen myynti laskee.

PWC on yksi suurista maailmanlaajuisesti toimivista konsulttiyhtiöistä. Yhtiö on julkaissut Global Entertainment and Media Outlook 2015-2019 raportin, missä arvioidaan globaalin viihde- ja mediamarkkinan kehittymistä vuoteen 2019 asti. Koko raportin voi ostaa PWC:n sivulta, mutta tässä muutama poiminta sen kirjamarkkinoita koskevasta osuudesta.

pwc: media outlook 2019, maailmanlaajuinen liikevaihto kaikki kirjat

Koko maailmanlaajuisen kirjamarkkinan (kuluttaja-, ammatti-, oppi- ja tiedekirjat) odotetaan kasvavan 128 miljardin dollarin liiketoiminnaksi vuoteen 2019 mennessä. Vuonna 2014 kirjamarkkinat olivat $120 miljardin kokoluokkaa, josta saadaan keskimääräiseksi vuosittaiseksi kasvuksi 1,3% (CAGR). Satoja vuosia vanhalle liiketoiminnalle, joka elää suurinta murroskauttaan sitten painokoneen keksimisen, tällainen kasvuprosentti on loistava saavutus – mikäli se toteutuu. Suomen kirja-alan kokonaistilanteesta kerrotaan tarkemmin tässä jutussa.

Kuluttajille suunnattujen kirjojen menekin vuosittaisen kasvun arvioidaan olevan 0,8 prosenttia vuoteen 2019 asti. Tarkastelujakson loppua kohti sähköisten kirjojen myynnin kasvun odotetaan kiihtyvän ja nostavan koko markkinaa. Oppikirjojen myynti nousee nopeammin kuin kuluttajille tarkoitettujen kirjojen myynti, josta syystä koko markkinan kasvu on suurempi kuin kuluttajakirjojen myynnin kehitys.

pwc: media outlook 2019, kuluttajakirjat

Oppikirjojen myynnin PWC odottaa kasvavan keskimäärin 2,0% vuosittain maailmanlaajuisesti. Ammattikirjallisuuden myynti lisääntyy vuosittain 1,6% vauhtia. Oppikirjojen hyvän kasvun lähtökohta on sähköisen oppimateriaalin yleistyminen, ja samaan aikaan painettujen oppikirjojen myynnin odotetaan laskevan vain marginaalisesti.

pwc: media outlook 2015-2019, oppikirjat

PWC:n konsultit uskovat löytäneensä avaimen kirjamarkkinoiden kasvuun lähivuosina: tablet-laitteet. Niissä maissa, joissa on korkea – yli 50% – tabletien levinneisyys kotitalouksiin, on myös korkea e-kirjojen omaksumisaste. Yhdysvallat, Britannia, Kanada, Singapore ja Etelä-Korea ovat tästä esimerkkejä. Näissä maissa e-kirjojen osuus kuluttajakirjoista odotetaan tarkasteluajanjaksona nousevan 40 prosenttiin, joka puolestaan vetää koko kirjamyyntiä kasvuun.

pwc: media outlook 2019, tablets

Suomessa tabletien yleisyys kotitalouksissa oli helmikuussa 2015 Tilastokeskuksen mukaan noin 45%. Niin lähellä edelläkävijämaita Suomessa tabletien käytössä ollaan, että tabletit eivät täällä selitä sähköisen kirjallisuuden hidasta leviämistä, vaan muitakin syitä täytyy olla.

Suomalaiset kansainvälisen vertailun kärjessä verkkouutisten käytössä

2015-06-17

Suomalaiset ovat kansainvälisessä vertailussa siirtyneet muita maita nopeammin verkossa julkaistavien uutisten lukijoiksi. Uutisten seuraajan iällä on kuitenkin väliä, sillä tärkeimmän uutisvälineen – televisio vai verkko – ikäkeskiarvo kulkee suunnilleen 45 ikävuoden kohdalla. Suomalaiset ovat kaikesta huolimatta muita maita innokkaimpia edelleen maksamaan uutisista.

Tutkimustiedot on julkaissut Reuters Institute for the Study of Journalism. Digital News Report 2015 – Tracking the Future News on laaja, yli 20 000 vastaajaa 12 maassa käsittävä median käyttötutkimus. Erityisen mielenkiintoiseksi tutkimuksen tekee se, että Suomi on yksi mukaan otetuista maista. Reuters esittelee laajaa raporttia omalla sivustollaan.

Muutama mielenkiintoinen poiminta tutkimusraportista kertoo seuraavaa. Kun tutkimukseen osallistuneilta kysyttiin mikä monesta heidän käyttämästään uutislähteestä on se kaikkein tärkein, suomalaiset olivat muihin maihin verrattuna eniten verkkouutisten kannalla. Ranskalaiset seurasivat eniten televisiouutisia. Suomen lisäksi Australiassa, Tanskassa, Brasiliassa, Irlannissa ja USA:ssa pidettiin internetiä tärkeämpänä uutislähteenä kuin televisiota. Sanomalehtiä ei pidetty missään tärkeimpänä uutislähteenä.

Pääuutislähde verkko vai tv,  Reuters

Ikä vaikuttaa ratkaisevasti median käyttötapoihin. Nuoret seuraavat uutisia verkosta, ja yli 55-vuotiaat televisiosta. Sanomalehtiä ei mikään ikäryhmä nostanut tärkeimmäksi uutislähteeksi. Suunnilleen 45 vuoden ikä näyttää olevan vedenjakaja sille, onko verkko vai perinteinen media tärkein uutislähde. Nyt vuonna 2015 45 vuoden ikäiset olivat noin 15-vuotiaita kun PC-tietokoneet saapuivat Suomeen. He olivat noin 25-vuotiaita kun kännykät yleistyivät nopeasti ja 35-vuotiaita kun laajakaista lopulta tavoitti suomalaiset kodit.

Ikäryhmä tärkein uutislähde, Reuters

Ehkä hieman yllättävää, mutta muihin maihin verrattuna suomalaisia oli suhteellisesti eniten uutisista maksavien joukossa.

uutisista maksaminen, Reuters

Reutersin koko 112-sivuinen englanninkielinen tutkimusraportti löytyy täältä.

Quartz raportoi tutkimuksesta.