Tag Archives: vaara

Kirjat ovat tuhonneet sivilisaation usean kertaan mikäli muinaisia viisaita miehiä on uskominen

2018-03-23

Toisten virheille nauraminen on parasta hupia myös silloin kun on kyse kirjoista. BBC on koonnut laajan infografiikan ennusteista ja visioista, jotka ovat menneet pahasti metsään. Tässä ovat parhaat kohdat nimenomaan kirjallisuutta ja kommunikointia koskevista ennusteista.

vanha viisas mies, papyrus. nuori moderni mies, tietokone
Suunnilleen 370 B.C.
Sokrates ennusti kirjoitusten tuhoavan ihmisten muistin. Hän uskoi ihmisten lopettavan asioiden muistamisen koska oli mahdollista hakea tarvittava tieto kirjoituksista. Maailma kuitenkin muistaa Sokrateksen lausunnon nimenomaan siksi, että Platon kirjoitti sen talteen.

1492
Munkki Johannes Trithemius ei ollut tyytyväinen uuteen keksintöön – painokoneeseen. Gutenbergin kehittämä laite huolestutti munkkia, sillä se osasi monistaa kirjoja. Monet munkit elättivät itsensä käsikirjoituksia (käsin) monistamalla, joten heidän ansaintalogiikkansa olikin pohdittava uudelleen.

1545
Sveitsiläinen oppinut Conrad Gesner varoitti kirjapaljouden olevan vaaraksi maailmalle: hän käytti ilmaisua ‘sekava ja vahingollinen kirjojen runsaus’.

1685
Reilu sata vuotta myöhemmin, jonka aikana varmasti oli painettu kohtuullinen määrä kirjoja, oli ranskalaisen oppineen Adrien Bailletin vuoro varoittaa kirjallisuuden haitoista. Hän oli tullut johtopäätöksen, jonka mukaan oli syytä pelätä kirjarunsauden ajavan ihmiskunnan barbaarien tasolle.

1879
Uusi viestintäväline puhelin saapui Englantiin, mutta postilaitoksen pääjohtaja piti sitä tarpeettomana välineenä. Viestien välittäminen juoksupoikien avulla oli hänen mukaansa oikea tapa kommunikoida.

1883
Aivan kuten jotkut valtaapitävät kokivat lukutaidon ja kirjat satoja vuosia aiemmin uhkana, koska tavalliset ihmiset saattoivat oppia jotakin, yleinen koululaitos nähtiin uhkana vielä 1800-luvun lopulla. New York Medical Journal varoitti koulutuksen tyhjentävän lasten aivot ja hermojärjestelmän.

1929
Puhelin jatkoi vääjämätöntä etenemistään jokaiseen maailmankolkkaan, mutta jotkut pitivät sitä haitallisena kulttuurille. San Franciscon katolinen aikuiskoulutuskomitea (Catholic Adult Education Committee) oli huolestunut: särkeekö puhelin kotielämän ja vanhat tavat vierailla ystävien luona?

1936
Toinen uusi keksintö radio oli liikaa musiikkilehti Gramophonelle. Lehti oli havainnut lasten kärsivän, koska heillä oli tapana jakaa huomionsa koulutehtävien ja kaiuttimesta kuuluvan musiikin välillä.

1959
Tähän aikaan maailmassa ei ollut montaa tietokonetta, mutta matemaatikko I.J.Good oli aikamoinen visionääri, sillä hän uskoi jo silloin tekoälyn saapumiseen. Ajankohta ei vain osunut kohdalleen, sillä hän ennusti koneiden hoitavan kaiken työn 10-30 vuoden kuluessa.

1964
Yksi kaikkien aikojen suosituimmista science-fiction kirjailijoista Arthur C. Clarke ennusti etätyön ja digitaalinen nomadi -elämäntavan melko tarkkaan. Hän arveli ihmisten voivan tehdä etätöitä Balilla, joka onkin osoittautunut yhdeksi suosituksi digitaalisten nomadien kohteeksi. Clarke arveli etätyön olevan mahdollista 50 vuodessa.

1975
Termi paperiton toimisto lanseerattiin BusinessWeek-lehden artikkelissa. Vieläkin siitä puhutaan, vaikka paperia edelleen kuljetetaan paikasta toiseen. Vasta internetiin ja mobiililaitteisiin kasvanut sukupolvi taitaa olla taitoskohta paperista luopumiselle. Samainen lehti ennusti kaiken toimistossa tarvittavan informaation olevan digitaalista vuoteen 1990 mennessä. Paperin käyttö alkoi laskea toimistoissa Yhdysvalloissa vuonna 2001.

1995
Yksi internetin teknologian pioneereista Robert Metcalfe havahtui liikennemäärän kovaan kasvuun, jonka vuoksi arveli verkon romahtavan vuonna 1996. Hän joutui syömään sanansa 1997 konferenssiyleisön katsellessa kun hän sekoitti kolumninsa veteen ja joi sotkun.

Kovin moni muinainen huoli muistuttaa kovasti huolia, joita nykyäänkin joihinkin uusiin asioihin liitetään. Muinaiset kirjojen runsauden vaarat muistuttavat informaation runsauden vaaroja, jotka väijyvät meitä verkossa. Huoli lasten musiikin kuuntelusta vaikuttaa samankaltaiselta huolelta kuin television katselu, pelaaminen tai puhelimen näprääminen.

Tässä yhteydessä olisi tietysti sopivaa ennustaa jotakin. Katsotaan miten käy. Äänikirjat ovat kovassa kasvussa, samoin kuin laitteiden ohjaaminen äänellä. Tietokoneiden tuottama lukuääni on jo niin miellyttävä, että koneen voi pyytää lukemaan jonkin kirjan ääneen. Ennustus: viimeistään vuonna 2019 joku todistaa, että kirjan kuuntelu ei edistä oppimista eikä kokemista, vaan ainoa oikea tapa on lukea.