![\"Matti](\"https:\/\/klaava.fi\/kirjailijat\/paavonsalomatti-kehys.jpg\")
<\/a><\/p>\nKirjasi Suomettumisen vaiettu historia julkaistiin ensin e-kirjana, ja sen j\u00e4lkeen painettuna kirjana. Media muuttuu, mutta onko tietokirjailijan teht\u00e4v\u00e4 yh\u00e4 sama kuin uraasi aloittaessasi?<\/strong><\/p>\n Edelleen pit\u00e4\u00e4 paikkansa, ett\u00e4 tietokirjailija voi n\u00e4hd\u00e4 teht\u00e4v\u00e4kseen tiedollisen maailman kuvaamisen haluamallaan tavalla faktoja kunnioittaen. Fiksu kyn\u00e4ilij\u00e4 osaa kohtuullisesti sopeutua siihen maailmaan, miss\u00e4 h\u00e4n kulloinkin el\u00e4\u00e4.<\/p>\n Lukijan kyky ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 asioita ei ole kehittynyt samassa suhteessa kuin julkaisutekniikka, valitettavasti. Paljon maailma on muuttunut minunkin yli 50 kirjallisen vuoteni aikana, mutta turvallisen paljon on my\u00f6s muuttumattomia asioita, mit\u00e4 nuoremmat eiv\u00e4t ota uskoakseen.<\/p>\n Analysoit uudessa kirjassasi poliitikkojen ja muiden vaikuttajien lis\u00e4ksi my\u00f6s suomettumisen aikaisen median toimintaa. Pystyik\u00f6 siihen aikaan yksik\u00e4\u00e4n tiedotusv\u00e4line toimimaan riippumattomasti ilman ulkopuolista painostusta?<\/strong><\/p>\n Suomettuminen tarkoitti usein juuri rajojen asettamista vapaalle tiedonv\u00e4litykselle. Monikin tiedotusv\u00e4line ja kirjoittaja yritti toimia riippumattomasti, ja se onnistui oman aikansa. Mit\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4mm\u00e4st\u00e4 asiasta puhuttiin, sit\u00e4 varmempaa oli hallitsevan eliitin puuttuminen siihen. T\u00e4st\u00e4 painostuksesta on karmeita esimerkkej\u00e4, joita yritet\u00e4\u00e4n painaa unohduksiin. Se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 onnistuneenkin.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n politiikan ja median tekeminen poikkeaa suomettumisen aikakaudesta monin tavoin. Mitk\u00e4 asiat ovat mielest\u00e4si kehittyneet parempaan, mitk\u00e4 huonompaan suuntaan<\/strong>?<\/p>\n S\u00e4hk\u00f6isen tiedonv\u00e4lityksen huima kehitys on vallankumouksellisen t\u00e4rke\u00e4 asia. Kielteiselt\u00e4 puolelta asioita tarkastellen meill\u00e4 on laaja yksimielisyys etenkin median muuttumisesta henkil\u00f6keskeisemm\u00e4ksi, mik\u00e4 on samalla tehnyt asioiden k\u00e4sittelyst\u00e4 pintapuolista. Kiire leimaa el\u00e4m\u00e4n tarkastelua.<\/p>\n Kirjankustannuksen alalla on Suomi j\u00e4lkij\u00e4tt\u00f6inen maa, jossa konservatiivisuus kukkii. Niin sanottu kulttuurin etujoukko on j\u00e4lleen takertunut itselleen mieluisaan ”edistyksellisyyteen”; tarkoitan tasa-arvon jauhamista, homo- ja huorakeskustelua, maahanmuuttoproblematiikan paisuttelua, irtiottoa vanhoista arvoista (varsinkin uskonnossa) ja joukkohenkisyytt\u00e4. Klassisen musiikin saralla Suomi on n\u00e4ytt\u00e4nyt, ett\u00e4 toisinkin asiat voisivat olla.<\/p>\n Mitk\u00e4 ovat viisi parasta lukemaasi tietokirjaa?<\/strong><\/p>\n Ehdoton ykk\u00f6nen hyvist\u00e4 tietokirjoista on mielest\u00e4ni Erik Tawaststjernan viisiosainen Jean Sibelius \u2013el\u00e4m\u00e4nkerta<\/i>. Se on koskettava kuvaus hengen ja aineen – luovan nerouden ja taloudellisen ahdingon v\u00e4lisest\u00e4 kamppailusta – ja mestarillinen analyysi Sibeliuksen musiikista. L\u00e4heinen yhteydenpitoni kirjasarjaan liittyvien radioesitelmien kirjoittajaan antoi arvokkaan lis\u00e4n kirjanautinnolle.<\/p>\n Sodanaikaisen p\u00e4\u00e4ministerin Edwin Linkomiehen postuumisti julkaistut muistelmat<\/i> j\u00e4iv\u00e4t kirkkaina mieleen. Tapahtumien kuvaukset ja arviot monista ajan merkkihenkil\u00f6ist\u00e4 olivat rohkeita ja varmasti asianomaisia satuttavia. Omassa kirjassani yritin noudattaa kaiken uhalla samaa linjaa.<\/p>\n Yst\u00e4v\u00e4ni Erkki Palolammen talvisotakuvaus Kollaa kest\u00e4\u00e4<\/i> on julkaistu l\u00e4hes kahtenakymmenen\u00e4 painoksena, mik\u00e4 kertoo vahvan autenttisuuden todistusvoimasta.<\/p>\n Hannes Sihvo kirjoitti viimeisen\u00e4 ty\u00f6n\u00e4\u00e4n Aleksis Kiven el\u00e4m\u00e4\u00e4 monipuolisesti valottavan teoksen El\u00e4v\u00e4 Kivi<\/i>. Mainio kirja on n\u00e4ytt\u00f6 siit\u00e4, ett\u00e4 moni asia kannattaa kirjoittaa moneen kertaan.<\/p>\n Naiskirjoittajista on j\u00e4\u00e4nyt mieleen 18-vuotiaana lottana Jenny Lahden kirjoittama muistelmakirja \u00c4\u00e4nislinnan sotaradiosta<\/i>. Entinen Jennyn aseveli ja tiedotusupseeri Kim Borg oli sanonut arvionaan kirjasta, ett\u00e4 nuori nainen osaa siivil\u00f6id\u00e4 el\u00e4m\u00e4n arjesta seikat, jotka ovat t\u00e4rkeit\u00e4 teossa ja totuudessa. Olen paljolti samaa mielt\u00e4.<\/p>\n Mit\u00e4 voimme odottaa sinulta seuraavaksi?<\/strong><\/p>\n I\u00e4n karttuessa olen alkanut ihmetell\u00e4 omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ni. Molemmat vanhempani olivat syntyneet Aleksanteri III:n Suomessa, joten maamme historia on ollut aina hyvin l\u00e4hell\u00e4. Kolmekin kertaa on el\u00e4m\u00e4ni loppuminen ollut erilaisissa onnettomuuksissa hiuskarvan varassa. Mieleen on hiipinyt ajatus, ett\u00e4 jokin tarkoitus t\u00e4ll\u00e4 kaikella on. Siit\u00e4 pit\u00e4isi kirjoittaa, jos aikaa viel\u00e4 olisi.<\/p>\n Matti Paavonsalon (usein my\u00f6s nimimerkill\u00e4 M.o.t) ter\u00e4v\u00e4t suomalaisen politiikan analyysit Uudessa Suomessa, Helsingin Sanomissa ja Suomen Kuvalehdess\u00e4 eiv\u00e4t aikoinaan aina miellytt\u00e4neet valtaapit\u00e4vi\u00e4. Uuden kirjansa Suomettumisen vaiettu historia<\/i> my\u00f6t\u00e4 h\u00e4n tarkasteli uudelleen menneit\u00e4 vuosikymmeni\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset p\u00e4\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4 viel\u00e4k\u00e4\u00e4n helpolla. <\/p>\n<\/a>
\nMatti Paavonsalon kirja Suomettumisen vaiettu historia on nyt saatavilla sek\u00e4 e-kirjana ett\u00e4 painettuna kirjana. Lis\u00e4\u00e4 tietoa kirjasta t\u00e4ll\u00e4 tietosivulla<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"