![\"Kielikello,](\"https:\/\/klaava.fi\/media\/2014-kuvat\/kielikello-arkisto.png\")
\nKielikellon arkisto<\/a>.<\/p>\n
Kielikellon verkkoarkistosta l\u00f6ytyv\u00e4t lehden numerot vuodesta 1968 l\u00e4htien. Yll\u00e4 olevan osoitteen kautta avautuu suurin osa lehdiss\u00e4 julkaistuista kirjoituksista. <\/p>\n
Vanhatkin Kielikellon artikkelit ovat tekij\u00e4noikeuksilla suojattuja, josta syyst\u00e4 arkiston k\u00e4ytt\u00f6ehdoissa todetaan: ”Aineistoa (artikkeleita ja niiden osia) ei saa levitt\u00e4\u00e4, julkaista, kopioida, saattaa yleis\u00f6n saataville eik\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kaupallisesti ilman tekij\u00e4n, oikeudenhaltijan ja Kotimaisten kielten keskuksen lupaa. Jos aineiston k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n on saatu lupa, tekij\u00e4n tai oikeudenhaltijan nimi on mainittava.” Ei-kaupalliseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n arkiston aineistoa voi siis hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Vanhan tiedon on parasta ennen \u2013p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on luonnollisesti saattanut menn\u00e4 umpeen monen alati muuttuvan ja kehittyv\u00e4n kieliasian suhteen. Katselin arkistosta vuoden 1983 Kielikelloa, jossa ohjeistettiin puhumaan juovakoodista tai tavarakoodista viivakoodin sijaan. Suosituksista huolimatta viivakoodi on j\u00e4\u00e4nyt el\u00e4m\u00e4\u00e4n, jolloin parasta lienee vain hyv\u00e4ksy\u00e4 tapahtunut.<\/p>\n
Suomen kielen ajankohtaisia kukkasia ja kapuloita neuvoo v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s Kapulakielen kymmenen k\u00e4rjess\u00e4 \u2013kirja<\/b><\/a>, joka on saatavilla sek\u00e4 e-kirjana ett\u00e4 paperikirjana.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kielikello on suomen kielen tiedotuslehti, jossa tiedotetaan kieleen liittyvist\u00e4 asioista ja ohjeistetaan kielen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1968, joten vanhoihin numeroihin on hautautunut paljon tietoa. Nyt Kielikello on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt avata arkistonsa verkossa ilmaiseksi kaikelle kansalle.<\/p>\n