{"id":3089,"date":"2016-09-05T10:58:04","date_gmt":"2016-09-05T07:58:04","guid":{"rendered":"http:\/\/klaava.fi\/?p=3089"},"modified":"2016-09-05T10:58:04","modified_gmt":"2016-09-05T07:58:04","slug":"kirjailija-kertoo-mita-radiolla-natolla-musketeilla-ja-moltkella-on-tekemista-toistensa-kanssa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/klaava.fi\/?p=3089","title":{"rendered":"Kirjailija kertoo mit\u00e4 radiolla, NATOlla, musketeilla ja Moltkella on tekemist\u00e4 toistensa kanssa"},"content":{"rendered":"

Historiasta ja taloudesta usein kirjoittanut tietokirjailija Juha Vahe l\u00e4hestyy uudessa kirjassaan sotahistoriaa eritt\u00e4in mielenkiintoisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta: miten taitavia johtajia kuuluisat sotap\u00e4\u00e4llik\u00f6t todella olivat? Yhteiskunnan ja kunkin aikakauden uuden teknologian kehityksen hy\u00f6dynt\u00e4minen n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olleen avainasioita, mutta monta muutakin vaikuttavaa tekij\u00e4\u00e4 on mukana. Seuraavassa kirjailija itse kertoo kirjansa Sotataidon mestareita<\/a><\/b> taustoista.
\n\"juha<\/a>
\nKuka mielest\u00e4si lopulta on se sotataidon mestari jos vain yhden saat nimet\u00e4?<\/b><\/p>\n

Preussilainen yleisesikuntaupseerikoulutus loi periaatteita, joihin sopisi tutustua vaikkapa suomalaisissa yrityksiss\u00e4. Teht\u00e4v\u00e4n annossa annettiin vain tavoite, ja sen saavuttaminen j\u00e4tettiin alaisten ratkaistavaksi. Aloitteellisuuden puutteesta voitiin rangaista, muttei siit\u00e4, ett\u00e4 aloitteellisuus johti v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 my\u00f6s virheisiin. Jos t\u00e4m\u00e4n ajattelun is\u00e4ksi saa nimet\u00e4 vain yhden henkil\u00f6n, h\u00e4n on Moltke vanhempi (kirjan kannessa vasemmalla alhaalla).<\/p>\n

Mik\u00e4 on ollut t\u00e4rkein teknologinen kehitysaskel sodank\u00e4ynniss\u00e4 viimeisen 300 vuoden aikana?<\/b><\/p>\n

Radio. Kun britit l\u00e4hettiv\u00e4t laivasto-osaston Falklandin saarille 1980-luvun alussa, laivasto-osastoa komennettiin 13 000 kilometrin p\u00e4\u00e4st\u00e4 Lontoosta. Laivasto-osaston mukana ei ollut edes kaikkien voimien yleiskomentajaa.<\/p>\n

Kaikilta osiltaan tekninen kehitys ei kuitenkaan ole ollut kovin merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4. Samaisessa Falklandin sodassa brittijalkav\u00e4ki marssi kuten sotilaat ovat tehneet tuhansia vuosia.<\/p>\n

Historian kulusta ei aina ole yht\u00e4 ja samaa k\u00e4sityst\u00e4 kaikilla tutkijoilla, mutta varsin pitk\u00e4\u00e4n esimerkiksi musketeista on julkaistu virheellist\u00e4 tietoa. Mik\u00e4 t\u00e4h\u00e4n on syyn\u00e4?<\/b><\/p>\n

Suomi on niit\u00e4 harvoja maita, jossa upseerit aloittavat alokkaina ja etenev\u00e4t siit\u00e4 aliupseerikoulutuksen kautta korkeampiin teht\u00e4viin. Kovin monessa maassa upseerit koulutetaan miehist\u00f6st\u00e4 erill\u00e4\u00e4n ja t\u00e4m\u00e4 on selv\u00e4 s\u00e4\u00e4ty-yhteiskunnan j\u00e4\u00e4nne. Vasta toisessa maailmansodassa USA:n armeijassa alettiin pohtia, ampuvatko sotilaat taistelussa todella kohti vihollista ja tuloksena oli, ett\u00e4 n\u00e4in tekee vain selv\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6. T\u00e4t\u00e4 havaintoa on alettu soveltaa historiantutkimukseen vasta viime vuosikymmenin\u00e4.<\/p>\n

Miksi kirjasi aihe on rajattu juuri 1700-luvulta nykyaikaan?<\/b><\/p>\n

Kirjan sis\u00e4ll\u00f6n ajallinen rajaus on taannut sen, ett\u00e4 itse aiheesta tiedet\u00e4\u00e4n aika paljon aika luotettavasti. Ero on kovin suuri esimerkiksi siihen, kun antiikin historioitsija Herodotos v\u00e4itti persialaisia sotilaita olleen yli 2000 vuotta sitten 2,5 miljoonaa. Sellaista joukkoa ei olisi ikimaailmassa pystytty huoltamaan \u2013 ei edes kymmenesosaa tuosta luvusta.<\/p>\n

L\u00e4nsimainen sotahistoria 1700-luvulta nykyp\u00e4iviin tunnetaan suhteellisen luotettavasti. Asiaa on auttanut se, ett\u00e4 jo 1700-luvun lopulta l\u00e4htien tavalliset rivimiehetkin kirjoittivat kirjeit\u00e4 l\u00e4himm\u00e4isilleen. Ihmisten vaikuttimet on my\u00f6s helpompi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 mit\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 nykyaikaa ollaan. Antiikin aikana sotatoimet voitiin keskeytt\u00e4\u00e4, koska uhriel\u00e4inten sis\u00e4lmyksi\u00e4 tutkineet papit ilmoittivat jumalten suuttuneen. T\u00e4llaisia perusteluita ei ole l\u00e4nsimaissa esitetty viimeisin\u00e4 vuosisatoina!<\/p>\n

Kirjan lukija saa itse muodostaa mielipiteens\u00e4 Suomesta ja NATOsta, mutta miten itse n\u00e4et Suomen aseman NATOn suhteen?<\/b><\/p>\n

Suomen historian kirjoitusta on vuosikymmeni\u00e4 rasittanut merkillinen ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 talvisota olisi jotenkin ollut Suomen syyt\u00e4. Samalla tavalla pel\u00e4t\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 NATOon liittyminen \u00e4rsytt\u00e4isi Ven\u00e4j\u00e4\u00e4. Kuitenkin NATO on vain Suomen oma p\u00e4\u00e4t\u00f6s, johon naapurit saavat sopeutua. Toisaalta NATOssa minua vaivaa sama asia kuin EU:ssa: isot maat p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t ja pienet maat enint\u00e4\u00e4n vikisev\u00e4t!<\/p>\n

Mit\u00e4 aiot kirjoittaa seuraavaksi?<\/b><\/p>\n

Olen jo t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 saanut kiitett\u00e4v\u00e4sti tilaisuuksia esitt\u00e4\u00e4 kantani moniin talouden ja historian asioihin. Wikipediassa on lista aiemmasta tuotannosta<\/a>. Juuri nyt ei ole mit\u00e4\u00e4n isompaa kirjoittamisen tarvetta. <\/p>\n

\"Sotataidon<\/a>
\nLis\u00e4\u00e4 tietoa kirjasta Sotataidon mestareita – Teollistuvan yhteiskunnan sotahistoriaa 1700-luvulta nykyp\u00e4iviin<\/b><\/a><\/p>\n

N\u00e4ytesivuja kirjan sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4:<\/p>\n

\"sotataidon<\/a><\/p>\n

\"sotataidon<\/a><\/p>\n

Kirjailijan talousaiheinen blogi<\/a> l\u00f6ytyy Piksu.net-palvelusta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Historiasta ja taloudesta usein kirjoittanut tietokirjailija Juha Vahe l\u00e4hestyy uudessa kirjassaan sotahistoriaa eritt\u00e4in mielenkiintoisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta: miten taitavia johtajia kuuluisat sotap\u00e4\u00e4llik\u00f6t todella olivat? Yhteiskunnan ja kunkin aikakauden uuden teknologian kehityksen hy\u00f6dynt\u00e4minen n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olleen avainasioita, mutta monta… More<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3091,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[21,4],"tags":[74,337,334,335,336],"class_list":["post-3089","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-e-kirjat","category-kirjat","tag-historia","tag-nato","tag-sota","tag-sotahistoria","tag-sotataito"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3089","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3089"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3089\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3089"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3089"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3089"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}