{"id":3237,"date":"2016-12-09T10:41:31","date_gmt":"2016-12-09T07:41:31","guid":{"rendered":"http:\/\/klaava.fi\/?p=3237"},"modified":"2016-12-09T10:41:31","modified_gmt":"2016-12-09T07:41:31","slug":"historia-opettaa-milloin-kaskyja-ei-pida-totella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/klaava.fi\/?p=3237","title":{"rendered":"Historia opettaa: milloin k\u00e4skyj\u00e4 ei pid\u00e4 totella"},"content":{"rendered":"

Jokainen varmaan on joskus ollut tekemisiss\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6n kanssa, jossa toimenkuvat ovat enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n joustavia. Pekalla, Villell\u00e4, Kallella ja Jussilla on kevyesti t\u00f6it\u00e4, mutta mukavasti palkkaa.<\/p>\n

Kuinka ollakaan, Johtaja Timon tiimiin kuuluva Kalle on h\u00e4nelle sukua, Ville opiskelukaveri, Jussi urheilukaveri ja Pekka osaa tuoda itse\u00e4\u00e4n sopivasti esille. Julkisella sektorilla sopiva j\u00e4senkirja on my\u00f6s vahva p\u00e4tevyyden osoitus.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n kuviteltuun ja k\u00e4rjistettyyn esimerkkiin verrattuna armeijan organisaatio on toisenlainen. Aika harva on kai kuullut, ett\u00e4 ensimm\u00e4inen komppania olisi yksin\u00e4\u00e4n k\u00e4ynyt taistelua koska toisen komppanian p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 on komentajalle sukua ja kolmas kurssikaveri. Sodan pakko luo oman logiikkansa.
\nIhmiskunnan ensimm\u00e4isi\u00e4 organisaatioita oli nimenomaan armeija.<\/p>\n

Organisaatiosta kiinalaisella Sun Tzulla oli jo yli 2000 vuotta sitten k\u00e4sityksi\u00e4, jotka olivat tuntemattomia viel\u00e4 1700-luvun alun Euroopassa. Sun Tzu kirjoitti: \u201cYleens\u00e4 monien johtaminen on sama kuin harvojen johtaminen. On kyse organisaatiosta\u2026 On kyse ryhmityksest\u00e4 ja viestityksest\u00e4.\u201d 1000-luvulla jKr. el\u00e4nyt Chan Yu t\u00e4smensi: \u201cSotajoukon johtamiseksi on ensin jaettava vastuualueet komentajille ja heid\u00e4n apulaisilleen ja m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4v\u00e4 yksikk\u00f6jen vahvuudet [luettelee yksikk\u00f6jen vahvuuksia].\u201c<\/p>\n

Yritysmaailmasta julkiseen hallintoon ja oppilaitoksiin levinnyt ajatus tavoitejohtamisesta ei ole aivan uusi oppi. Tavoitejohtaminen oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jo 1800-luvulla Preussissa nimell\u00e4 Auftragstaktik.<\/p>\n

Preussilaisuuteen liitet\u00e4\u00e4n aiheettomasti kovaa karjumista ja kantap\u00e4itten kopsahtelua. Sellaisia ominaisuuksia ilmenee kaikissa maailman armeijoissa, mutta juuri preussilaisuuteen liittyi huomattava \u00e4lyn korostaminen. T\u00e4m\u00e4 ilmeni jo Fredrik Suuren johtamistavassa 1700-luvun lopussa. H\u00e4n ei tosin osannut siirt\u00e4\u00e4 oppejaan riitt\u00e4v\u00e4sti eteenp\u00e4in.<\/p>\n

Napoleonin sotien aikoihin preussilainen sotamarsalkka Gneisenau loi periaatteen, jonka mukaan komentajan ja esikuntap\u00e4\u00e4llik\u00f6n oli oltava yksimielisi\u00e4 tehdyist\u00e4 ratkaisuista. Jos yksimielisyytt\u00e4 ei l\u00f6ytynyt, esikuntap\u00e4\u00e4llik\u00f6ll\u00e4 oli oikeus siirt\u00e4\u00e4 asia astetta ylemm\u00e4n komentoportaan p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4ksi.
\n\"Moltke,<\/a>
\nPopulaareissa yhteyksiss\u00e4 Preussin ja my\u00f6hemmin Saksan upseeristoa on pidetty j\u00e4ykk\u00e4n\u00e4 ja fanaattisen kurinalaisena organisaationa. Todellisuus on kuitenkin jotain aivan muuta. Preussin armeijan merkitt\u00e4v\u00e4 kehitt\u00e4j\u00e4 Moltke vanhempi (kuvassa) oli monipuolisesti sivistynyt mies.<\/p>\n

H\u00e4n korosti sit\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4skyjen tuli olla mahdollisimman lyhyit\u00e4, niiss\u00e4 piti v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 liikoja yksityiskohtia ja niiss\u00e4 tuli ilmet\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 vain toiminnan tavoite. Edelleenk\u00e4\u00e4n k\u00e4skyj\u00e4 ei ollut syyt\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 uusilla, sill\u00e4 tilanteet sodassa vaihtelivat jatkuvasti. Mik\u00e4li ylempi porras sy\u00f6tt\u00e4isi organisaatiota pitkin jatkuvasti uusia k\u00e4skyj\u00e4, k\u00e4skyt olisivat helposti ristiriitaisia kesken\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Miten tavoitteeseen p\u00e4\u00e4stiin, j\u00e4tettiin kent\u00e4ll\u00e4 tapahtumien keskipisteess\u00e4 toimineiden komentajien p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4ksi, sill\u00e4 he tunsivat tilanteen parhaiten, eik\u00e4 aikaa viestin vaihtoon aina ollut. Menettely\u00e4 kutsutaan siis termill\u00e4 Auftragstaktik. Sen periaatetta kuvaa hyvin tarina, jossa prinssi Fredrik Karl kritisoi majuria taktisesta virheest\u00e4. Puolustuksekseen majuri vetosi hallitsijalta saamaansa m\u00e4\u00e4r\u00e4ykseen. Prinssin vastauksen v\u00e4itet\u00e4\u00e4n kuuluneen \u201dH\u00e4nen majesteettinsa ylensi teid\u00e4t majuriksi, koska h\u00e4n uskoi teid\u00e4n pystyv\u00e4n arvioimaan milloin h\u00e4nen k\u00e4skyj\u00e4\u00e4n ei pid\u00e4 totella\u201d.<\/p>\n

Suomalaisia yrityksi\u00e4 on viel\u00e4 2000-luvullakin moitittu autorit\u00e4\u00e4risest\u00e4 johtamisesta (pelolla johtamisesta, eli management by perkele). Timo Vuori ja Quy Huy julkaisivat muutama vuosi sitten analyysin How Nokia Lost the Smartphone Battle [tiivistelm\u00e4<\/a> ja koko artikkeli<\/a>], jossa ylimm\u00e4n johdon johtamistapa oli suurennuslasin alla. On huomattava, ett\u00e4 anglosaksistenkin k\u00e4sitysten mukaan Preussin kuningaskunnan armeijaa johdettiin 1800-luvulla hyv\u00e4ll\u00e4 menestyksell\u00e4 monisyisemmin menetelmin kuin 2000-luvun suuria suomalaisia yrityksi\u00e4.<\/p>\n

Kun Preussissa alempia komentoportaita kannustettiin aloitteellisuuteen, v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6n seuraus tietysti oli, ett\u00e4 virheit\u00e4 tapahtui. Moltke painotti sit\u00e4, ettei upseereja pit\u00e4isi niink\u00e4\u00e4n rangaista tehdyist\u00e4 virheist\u00e4 kuin aloitekyvyn puutteesta. Oltiin siis hyvin kaukana esimerkiksi Stalinin ajan Neuvostoliitosta.<\/p>\n

Jotta alempi komentoporras olisi ymm\u00e4rt\u00e4nyt esimiestens\u00e4 ajatuksia, jokainen upseeri piti kouluttaa teht\u00e4viin, jotka huomattavasti ylittiv\u00e4t h\u00e4nen kulloisenkin asemansa. Siten pataljoonankomentajan piti tiet\u00e4\u00e4, miten prikaati toimi ja prikaatinkomentajan piti tiet\u00e4\u00e4 samat asiat armeijakunnasta. T\u00e4llainen j\u00e4rjestelm\u00e4 nosti tietenkin upseeriston tasoa ja loi suuren johtajareservin.<\/p>\n

Juha Vahe<\/b><\/i><\/p>\n

\n

<\/a>
\nTaustatietoa artikkelin aiheisiin l\u00f6ytyy kirjasta Sotataidon mestareita<\/a>, jossa analysoidaan niin Mannerheimin, Churchillin, Napoleonin kuin monen muunkin sotap\u00e4\u00e4llik\u00f6n todellisia johtamistaitoja 1700-luvulta alkaen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jokainen varmaan on joskus ollut tekemisiss\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6n kanssa, jossa toimenkuvat ovat enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n joustavia. Pekalla, Villell\u00e4, Kallella ja Jussilla on kevyesti t\u00f6it\u00e4, mutta mukavasti palkkaa. Kuinka ollakaan, Johtaja Timon tiimiin kuuluva Kalle on h\u00e4nelle… More<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3244,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[74,361,362,363,364,365],"class_list":["post-3237","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kirjat","tag-historia","tag-johtaja","tag-johtaminen","tag-moltke","tag-organisaatio","tag-preussi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3237","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3237"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3237\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3237"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3237"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3237"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}