{"id":3844,"date":"2018-03-23T10:51:57","date_gmt":"2018-03-23T07:51:57","guid":{"rendered":"http:\/\/klaava.fi\/?p=3844"},"modified":"2018-03-23T10:51:57","modified_gmt":"2018-03-23T07:51:57","slug":"kirjat-ovat-tuhonneet-sivilisaation-usean-kertaan-mikali-muinaisia-viisaita-miehia-on-uskominen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/klaava.fi\/?p=3844","title":{"rendered":"Kirjat ovat tuhonneet sivilisaation usean kertaan mik\u00e4li muinaisia viisaita miehi\u00e4 on uskominen"},"content":{"rendered":"

Toisten virheille nauraminen on parasta hupia my\u00f6s silloin kun on kyse kirjoista. BBC on koonnut laajan infografiikan<\/a> ennusteista ja visioista, jotka ovat menneet pahasti mets\u00e4\u00e4n. T\u00e4ss\u00e4 ovat parhaat kohdat nimenomaan kirjallisuutta ja kommunikointia koskevista ennusteista.<\/p>\n

\"vanha<\/a>
\nSuunnilleen 370 B.C.<\/strong>
\nSokrates ennusti kirjoitusten tuhoavan ihmisten muistin. H\u00e4n uskoi ihmisten lopettavan asioiden muistamisen koska oli mahdollista hakea tarvittava tieto kirjoituksista. Maailma kuitenkin muistaa Sokrateksen lausunnon nimenomaan siksi, ett\u00e4 Platon kirjoitti sen talteen.<\/p>\n

1492<\/strong>
\nMunkki Johannes Trithemius ei ollut tyytyv\u00e4inen uuteen keksint\u00f6\u00f6n – painokoneeseen. Gutenbergin kehitt\u00e4m\u00e4 laite huolestutti munkkia, sill\u00e4 se osasi monistaa kirjoja. Monet munkit el\u00e4ttiv\u00e4t itsens\u00e4 k\u00e4sikirjoituksia (k\u00e4sin) monistamalla, joten heid\u00e4n ansaintalogiikkansa olikin pohdittava uudelleen.<\/p>\n

1545<\/strong>
\nSveitsil\u00e4inen oppinut Conrad Gesner varoitti kirjapaljouden olevan vaaraksi maailmalle: h\u00e4n k\u00e4ytti ilmaisua ’sekava ja vahingollinen kirjojen runsaus’.<\/p>\n

1685<\/strong>
\nReilu sata vuotta my\u00f6hemmin, jonka aikana varmasti oli painettu kohtuullinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kirjoja, oli ranskalaisen oppineen Adrien Bailletin vuoro varoittaa kirjallisuuden haitoista. H\u00e4n oli tullut johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, jonka mukaan oli syyt\u00e4 pel\u00e4t\u00e4 kirjarunsauden ajavan ihmiskunnan barbaarien tasolle. <\/p>\n

1879<\/strong>
\nUusi viestint\u00e4v\u00e4line puhelin saapui Englantiin, mutta postilaitoksen p\u00e4\u00e4johtaja piti sit\u00e4 tarpeettomana v\u00e4lineen\u00e4. Viestien v\u00e4litt\u00e4minen juoksupoikien avulla oli h\u00e4nen mukaansa oikea tapa kommunikoida.<\/p>\n

1883<\/strong>
\nAivan kuten jotkut valtaapit\u00e4v\u00e4t kokivat lukutaidon ja kirjat satoja vuosia aiemmin uhkana, koska tavalliset ihmiset saattoivat oppia jotakin, yleinen koululaitos n\u00e4htiin uhkana viel\u00e4 1800-luvun lopulla. New York Medical Journal varoitti koulutuksen tyhjent\u00e4v\u00e4n lasten aivot ja hermoj\u00e4rjestelm\u00e4n.<\/p>\n

1929<\/strong>
\nPuhelin jatkoi v\u00e4\u00e4j\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 etenemist\u00e4\u00e4n jokaiseen maailmankolkkaan, mutta jotkut pitiv\u00e4t sit\u00e4 haitallisena kulttuurille. San Franciscon katolinen aikuiskoulutuskomitea (Catholic Adult Education Committee) oli huolestunut: s\u00e4rkeek\u00f6 puhelin kotiel\u00e4m\u00e4n ja vanhat tavat vierailla yst\u00e4vien luona?<\/p>\n

1936<\/strong>
\nToinen uusi keksint\u00f6 radio oli liikaa musiikkilehti Gramophonelle. Lehti oli havainnut lasten k\u00e4rsiv\u00e4n, koska heill\u00e4 oli tapana jakaa huomionsa kouluteht\u00e4vien ja kaiuttimesta kuuluvan musiikin v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

1959<\/strong>
\nT\u00e4h\u00e4n aikaan maailmassa ei ollut montaa tietokonetta, mutta matemaatikko I.J.Good oli aikamoinen vision\u00e4\u00e4ri, sill\u00e4 h\u00e4n uskoi jo silloin teko\u00e4lyn saapumiseen. Ajankohta ei vain osunut kohdalleen, sill\u00e4 h\u00e4n ennusti koneiden hoitavan kaiken ty\u00f6n 10-30 vuoden kuluessa.<\/p>\n

1964<\/strong>
\nYksi kaikkien aikojen suosituimmista science-fiction kirjailijoista Arthur C. Clarke ennusti et\u00e4ty\u00f6n ja digitaalinen nomadi -el\u00e4m\u00e4ntavan melko tarkkaan. H\u00e4n arveli ihmisten voivan tehd\u00e4 et\u00e4t\u00f6it\u00e4 Balilla, joka onkin osoittautunut yhdeksi suosituksi digitaalisten nomadien kohteeksi. Clarke arveli et\u00e4ty\u00f6n olevan mahdollista 50 vuodessa.<\/p>\n

1975<\/strong>
\nTermi paperiton toimisto lanseerattiin BusinessWeek-lehden artikkelissa. Viel\u00e4kin siit\u00e4 puhutaan, vaikka paperia edelleen kuljetetaan paikasta toiseen. Vasta internetiin ja mobiililaitteisiin kasvanut sukupolvi taitaa olla taitoskohta paperista luopumiselle. Samainen lehti ennusti kaiken toimistossa tarvittavan informaation olevan digitaalista vuoteen 1990 menness\u00e4. Paperin k\u00e4ytt\u00f6 alkoi laskea toimistoissa Yhdysvalloissa vuonna 2001.<\/p>\n

1995<\/strong>
\nYksi internetin teknologian pioneereista Robert Metcalfe havahtui liikennem\u00e4\u00e4r\u00e4n kovaan kasvuun, jonka vuoksi arveli verkon romahtavan vuonna 1996. H\u00e4n joutui sy\u00f6m\u00e4\u00e4n sanansa 1997 konferenssiyleis\u00f6n katsellessa kun h\u00e4n sekoitti kolumninsa veteen ja joi sotkun.<\/p>\n

Kovin moni muinainen huoli muistuttaa kovasti huolia, joita nyky\u00e4\u00e4nkin joihinkin uusiin asioihin liitet\u00e4\u00e4n. Muinaiset kirjojen runsauden vaarat muistuttavat informaation runsauden vaaroja, jotka v\u00e4ijyv\u00e4t meit\u00e4 verkossa. Huoli lasten musiikin kuuntelusta vaikuttaa samankaltaiselta huolelta kuin television katselu, pelaaminen tai puhelimen n\u00e4pr\u00e4\u00e4minen.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 olisi tietysti sopivaa ennustaa jotakin. Katsotaan miten k\u00e4y. \u00c4\u00e4nikirjat ovat kovassa kasvussa, samoin kuin laitteiden ohjaaminen \u00e4\u00e4nell\u00e4. Tietokoneiden tuottama luku\u00e4\u00e4ni on jo niin miellytt\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 koneen voi pyyt\u00e4\u00e4 lukemaan jonkin kirjan \u00e4\u00e4neen. Ennustus: viimeist\u00e4\u00e4n vuonna 2019 joku todistaa, ett\u00e4 kirjan kuuntelu ei edist\u00e4 oppimista eik\u00e4 kokemista, vaan ainoa oikea tapa on lukea.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Toisten virheille nauraminen on parasta hupia my\u00f6s silloin kun on kyse kirjoista. BBC on koonnut laajan infografiikan ennusteista ja visioista, jotka ovat menneet pahasti mets\u00e4\u00e4n. T\u00e4ss\u00e4 ovat parhaat kohdat nimenomaan kirjallisuutta ja kommunikointia koskevista ennusteista.… More<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3845,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[112,539,74,540,541,542],"class_list":["post-3844","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kirjat","tag-e-kirjat","tag-ennustus","tag-historia","tag-huoli","tag-vaara","tag-visio"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3844","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3844"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3844\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3844"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3844"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3844"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}