{"id":386,"date":"2010-01-13T11:09:20","date_gmt":"2010-01-13T09:09:20","guid":{"rendered":"https:\/\/klaava.fi\/?p=386"},"modified":"2010-01-13T11:09:20","modified_gmt":"2010-01-13T09:09:20","slug":"jatkosodan-kirjasota","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/klaava.fi\/?p=386","title":{"rendered":"Jatkosodan kirjasota"},"content":{"rendered":"<p>Heikki Ylikangas: Romahtaako rintama. 2007. <\/p>\n<p>Teloitettu totuus (kuusi kirjoittajaa). 2008. <\/p>\n<p>Heikki Ylikangas: Yhden miehen jatkosota. 2009. <\/p>\n<p>Tieteellinen historiantutkimus perustuu l\u00e4hteiden arviointiin. L\u00e4hteen status m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n ja sen esitt\u00e4m\u00e4t tiedot tarvittaessa kyseenalaistetaan.<\/p>\n<p>On luonnollista, ett\u00e4 t\u00e4llainen ajattelu sopii huonosti armeijan mentaliteettiin, jossa uskotaan jokaisen l\u00e4hteen t\u00e4ytt\u00e4neen teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n koko totuuden.<\/p>\n<p>T\u00e4lt\u00e4 pohjalta historian emeritusprofessorin Heikki Ylikankaan 2007 ilmestynyt kirja oli virkist\u00e4v\u00e4 ajatustenher\u00e4tt\u00e4j\u00e4. Ylikangas kyseenalaisti sellaisten sotilaitten kuolleeksijulistamisprosesseja, jotka olivat karanneet riveist\u00e4, sittemmin kadonneet ja my\u00f6hemmin julistettu kuolleiksi. Ylikangas oletti, ett\u00e4 arviolta 15 % em. kolme kriteeri\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4neist\u00e4 henkil\u00f6ist\u00e4 olisi joutunut toisten suomalaisten sotilaitten ampumiksi ilman, ett\u00e4 asiasta olisi j\u00e4\u00e4nyt j\u00e4ljelle selvi\u00e4 kirjallisia l\u00e4hteit\u00e4. T\u00e4llaisen ajatuksen esitt\u00e4minen jossain seminaariesitelm\u00e4ss\u00e4 olisi ollut oikea ratkaisu.<\/p>\n<p>WSOY kuitenkin teki Ylikankaan kirjasta kansanpainoksen, jossa em. l\u00e4hdeproblematiikan lis\u00e4ksi oli runsaasti ep\u00e4olennaista johdantoa. Mik\u00e4 pahempaa, kirjassa oli runsaasti r\u00e4ikeit\u00e4 virheit\u00e4. Yhten\u00e4 esimerkkin\u00e4 voi mainita, ett\u00e4 Ylikangas erehtyy Mannerheimin l\u00e4himm\u00e4n miehen (YE:n p\u00e4\u00e4llikk\u00f6n) nimest\u00e4 vuonna 1944.<\/p>\n<p>Ylikankaan kirja synnytti seuraavana vuonna kuuden kirjoittajan laatiman vastakirjan, jossa Ylikankaan n\u00e4kemyksi\u00e4 aiheellisesti kritisoidaan.<\/p>\n<p>Ylikangas julkaisi syksyll\u00e4 2009 viel\u00e4 oman vastakirjan vastakirjansa.<\/p>\n<p>224-sivuisen kirjan ensimm\u00e4iset reilut sata sivua Ylikangas haukkuu kuusikoksi kutsumansa vastakirjan kirjoittajaryhm\u00e4n lyttyyn. Koska kertaus on opintojen \u00e4iti, my\u00f6s viimeiset parikymment\u00e4 sivua k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n pitk\u00e4lti samaan tarkoitukseen. Ratkaisun tyylitt\u00f6myyden ylitt\u00e4\u00e4 vain sen tarpeettomuus. Samat asiat Ylikangas on julkisesti sanonut moneen kertaan monenlaisissa julkisissa vastineissaan.<\/p>\n<p>Katsotaanpa sitten, mit\u00e4 Ylikankaan \u201cvastustajat\u201d ovat.<\/p>\n<p>Sotahistorian emeritusprofessori (Ylikangas pid\u00e4tt\u00e4ytyy k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 sanaa emeritus) Ohto Mannista on vaikea pit\u00e4\u00e4 ihan ep\u00e4p\u00e4tev\u00e4n\u00e4. Noin py\u00f6re\u00e4sti sanoen Ylikankaan mielest\u00e4 Mannisella lienee jotain hampaankolossa.<\/p>\n<p>Kahden tohtorin, Jukka Lindstedtin ja Jukka Kulomaan v\u00e4it\u00f6skirjan aiheita Ylikangas pit\u00e4\u00e4 irrelevantteina ko. aiheen kannalta. Kun Kulomaa on tutkinut karkuruutta ja Lindstedt teloituksia viime sodissa, k\u00e4sityst\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 erikoisena. Ylikangas on muuten itse tehnyt v\u00e4it\u00f6skirjansa vuoden 1734 ns. yleisen lain naimisen kaaren laatimiseen liittyv\u00e4st\u00e4 aiheesta.<\/p>\n<p>Historian maisteri Tapio Nurminen on Ylikankaan mielest\u00e4 amat\u00f6\u00f6ri. Koska olen itsekin historian maisteri, olen tietysti huono sanomaan mit\u00e4\u00e4n siit\u00e4, kuinka kurjasti professorit minut ovat kouluttaneet.<\/p>\n<p>Huomattakoon kuitenkin, ett\u00e4 \u201camat\u00f6\u00f6rimaisterien\u201d k\u00e4siss\u00e4 on Suomen kouluopetus, hallinto, tutkimuksen alalta museo-, arkisto- ja kirjastolaitos ja pelkk\u00e4 loppututkinto on KKO:n presidentill\u00e4kin. Tilaushistorian toimisto pit\u00e4\u00e4 historian maisteria p\u00e4tev\u00e4n\u00e4 historiankirjoittajana.<\/p>\n<p>Everstiluutnantti Jarmo Niemisell\u00e4 on nykymitoissa lisensiaattitutkintoon verrattava ye-upseerin arvo silloisesta Sotakorkeakoulussa. Kuten Ylikangas itsekin kirjassaan sanoo, musiikin ja matematiikan historiaa kirjoittavat yleens\u00e4 sen alan asiantuntijat. Eik\u00f6 ye-upseeri ymm\u00e4rr\u00e4 mit\u00e4\u00e4n teollisen ajan sodank\u00e4ynnist\u00e4?<\/p>\n<p>Kuusikon viimeisen\u00e4 j\u00e4senen\u00e4 olevan toimittaja Pasi Jaakkosen p\u00e4tevyytt\u00e4 voisi muuten pohtia minunkin mielest\u00e4ni, mutta h\u00e4n on kirjoittanut kiistatta ansiokkaan kirjan Huhtiniemest\u00e4.<\/p>\n<p>Kaiken lis\u00e4ksi voi kysy\u00e4, eik\u00f6 Ylikankaalta itselt\u00e4\u00e4n pit\u00e4isi vaatia titteleitten lis\u00e4ksi my\u00f6s aiheen hallitsemista ja sit\u00e4, ettei h\u00e4n levit\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tietoa. Uusikin kirja nimitt\u00e4in vilisee virheit\u00e4. Suomalaisessa divisioonassa ei ollut it-prikaatia vaan komppania, jonka vahvuus on muutama prosentti prikaatista. Kapteenit eiv\u00e4t johda joukkueita ja saman komppanian numero vaihtuu sivun mukana tai on mahdoton (s. 124-127, 134, 159 &#8211; 160).<\/p>\n<p>Kun Ylikangas sadan sivun j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4see asiaan, on todettava, ett\u00e4 useisiin historian professorin virkoihin valittu Ylikangas osaa asiansa: l\u00e4hteiden kyseenalaistamisen ja paljon muutakin. Ylikankaan suurin ansio on siin\u00e4, ett\u00e4 koko uransa ajan h\u00e4n on tarttunut historian kiistanalaisiin kohtiin (nuijasota, puukkojunkkarit ja kansalaissota 1918) ja joka kerta l\u00f6yt\u00e4nyt uuden olennaisen ja l\u00e4hteiden tukeman n\u00e4k\u00f6kulman.<\/p>\n<p>Nyt Ylikangas esitt\u00e4\u00e4 kymmenkunta esimerkki\u00e4, siit\u00e4 ett\u00e4 suomalaisten sotilaitten ampumistapauksia on l\u00e4hteiss\u00e4 v\u00e4h\u00e4telty ja siten peitelty kaikin keinoin.<\/p>\n<p>Ylikangas sanoo ter\u00e4v\u00e4sti, ett\u00e4 jos edes oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6kset otettaisiin sellaisinaan historian l\u00e4hteiksi, 1600-luvulta l\u00f6ytyisi noitia, vuodelta 1918 runsaasti kuolemanrangaistuksen ansainneita eik\u00e4 lapuanliikkeen rikoksista olisi juuri tietoakaan.<\/p>\n<p>Jatkosodan teloituksista on kaikki olematonkin sanottu jo niin moneen kertaan, ett\u00e4 yrit\u00e4n havainnollistaa kiistan ydint\u00e4 t\u00e4ysin omalla esimerkill\u00e4ni.<\/p>\n<p>Oletetaan, ett\u00e4 aletaan tutkia, montako pedofiili\u00e4 on katolisen kirkon palveluksessa. Kuusi kardinaalia kirjoittaa kirjan, jossa todetaan kirkkolain kielt\u00e4v\u00e4n pedofilian, siihen syyllistyneiden saaneen rangaistuksen ja muita pappeja vahtivat piispat, kardinaalit ja itse paavi silm\u00e4 kovana.<\/p>\n<p>Katoliseen kirkkoon kuulumaton henkil\u00f6 saattaa muistaa amerikkalaisen katolisesta papinvirasta eronneen miehen argumentin: selibaatista pit\u00e4isi luopua, jotta katolisten pappien joukossa olisi heterojakin!<\/p>\n<p>Jonkun organisaation \u201cvirallinen\u201d asiakirja ei ole tyhjent\u00e4v\u00e4 todiste ja totuus ei ole kenenk\u00e4\u00e4n yksityisomaisuutta. Ainakaan Ylikangas ei ole sellaista v\u00e4itt\u00e4nytk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Heikki Ylikangas: Romahtaako rintama. 2007. <\/p>\n<p>Teloitettu totuus (kuusi kirjoittajaa). 2008. <\/p>\n<p>Heikki Ylikangas: Yhden miehen jatkosota. 2009. <\/p>\n<p>Tieteellinen historiantutkimus perustuu l\u00e4hteiden arviointiin. L\u00e4hteen status m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n ja sen esitt\u00e4m\u00e4t tiedot tarvittaessa kyseenalaistetaan.<\/p>\n<p>On luonnollista, ett\u00e4 t\u00e4llainen ajattelu sopii huonosti armeijan mentaliteettiin, jossa uskotaan jokaisen l\u00e4hteen t\u00e4ytt\u00e4neen teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n koko totuuden.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-386","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/386","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=386"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/386\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=386"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=386"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=386"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}