{"id":3881,"date":"2018-04-13T10:23:21","date_gmt":"2018-04-13T07:23:21","guid":{"rendered":"http:\/\/klaava.fi\/?p=3881"},"modified":"2018-04-13T10:23:21","modified_gmt":"2018-04-13T07:23:21","slug":"koska-toinen-maailmansota-alkoi-ja-kuinka-moni-siina-kuoli","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/klaava.fi\/?p=3881","title":{"rendered":"Koska toinen maailmansota alkoi ja kuinka moni siin\u00e4 kuoli?"},"content":{"rendered":"

Artikkelin kirjoittaja Juha Vahe on julkaissut useita sotahistoriaa k\u00e4sittelevi\u00e4 kirjoja, joista uusin on Sotataidon mestareita<\/a><\/i>.<\/p>\n

\"Korean<\/p>\n

Sodan alku<\/h2>\n

Sodan sanotaan alkaneen 1.9.1939, jolloin Saksa hy\u00f6kk\u00e4si Puolaan. T\u00e4t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 voi kritisoida siin\u00e4kin mieless\u00e4, ett\u00e4 Puolan valtaus kesti vain parisen viikkoa ja sen j\u00e4lkeen suurvallat Euroopassa pid\u00e4tt\u00e4ytyiv\u00e4t merkitt\u00e4vist\u00e4 sotatoimista aina kev\u00e4\u00e4seen 1940 asti. Ranskakin vallattiin nopeasti ja varsinaiset suurtaistelut alkoivat vasta kes\u00e4kuussa 1941 Saksan hy\u00f6k\u00e4tty\u00e4 Neuvostoliittoon. <\/p>\n

USA:ssa sanotaan sodan alkaneen joulukuussa 1941 sill\u00e4 varauksella, ett\u00e4 Euroopassa sota oli alkanut jo aikaisemmin. T\u00e4m\u00e4 ilmaisu on per\u00e4ti kyseenalainen, koska USA oli aseistanut Englantia jo 1940 l\u00e4htien. Kaikkein suurin ongelma on kuitenkin siin\u00e4, ett\u00e4 Japani oli vallannut Mant\u0161urian 1931, Espanjan sis\u00e4llissota oli k\u00e4yty 1936 – 1939 ja Japanin ja kansallisen Kiinan eli Kuomingtangin v\u00e4lill\u00e4 oli k\u00e4yty suursotaa 1937 l\u00e4htien. Viime mainitussa sodassa Japanilla oli aseissa yksi ja Kiinalla kaksi miljoonaa miest\u00e4. Wikipedia laskee maailmansodan tappiot alkaen vuodesta 1937, jota t\u00e4ytyy mielest\u00e4ni pit\u00e4\u00e4 oikeana alkuajankohtana.<\/p>\n

Tappiot<\/h2>\n

1960-luvun alussa Otavan Iso tietosanakirja ilmoitti sodan tappioiksi 50 miljoonaa henkil\u00f6\u00e4. Kuitenkin jo t\u00e4h\u00e4n ilmoitukseen on lis\u00e4tty alaviitteen\u00e4, ett\u00e4 NL:n tappiot voisivat yksin\u00e4\u00e4n olla jopa 40 miljoonaa. Siihen n\u00e4hden on erikoista, ett\u00e4 viel\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin tappioitten minimin\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n usein vain 60 miljoonaa. Oman k\u00e4sitykseni mukaan tappiot ovat n. 100 miljoonaa ja perustelen sit\u00e4 seuraavasti.<\/p>\n

1) NL ilmoitti tuhonneensa \u201dfasisteja\u201d sellaisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n, ett\u00e4 Saksalla liittolaisineen ei sellaista m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 asevoimissa edes koskaan ollut. Kyseess\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ollut NL:n liioittelu, sill\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Saksan asevoimissa palveli noin miljoona neuvostoliittolaista. T\u00e4m\u00e4n v\u00e4en kohtalo oli armoton, koska jo pelk\u00e4t sotavangitkin NL siirsi sodan j\u00e4lkeen Saksasta omille vankileireilleen. <\/p>\n

Varsinaisten vihollisen riveiss\u00e4 palvelleitten henkil\u00f6itten lis\u00e4ksi oli runsaasti ihmisi\u00e4, jotka katsoivat yhteiskunnan toimivuuden kannalta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi pysy\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4\u00e4n esim. hallinnossa tai tuotannossa ja siten jonkun mielest\u00e4 v\u00e4lillisesti hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 vihollista. Lopuksi oli henkil\u00f6it\u00e4, joita vain ep\u00e4iltiin yhteisty\u00f6st\u00e4. N\u00e4m\u00e4 kysymykset liittyv\u00e4t tietysti kaikkiin miehitettyihin maihin.<\/p>\n

2) Japania pakeni kodeistaan noin 100 miljoonaa kiinalaista. T\u00e4t\u00e4 lukua t\u00e4ytyy pit\u00e4\u00e4 viitekehyksen\u00e4 arvioitaessa kiinalaisten tappioita, jotka nousevat siis kymmeniin miljooniin kuolleisiin. Kiinalaisten lukuja ei kukaan ole halunnut tutkia. Japani on kiist\u00e4nyt sotarikoksensa melko tarkkaan ja Kuomingtangin harjoittama vastaterrori Japanin \u201dkannattajia\u201d (siis esim. pakkoty\u00f6ss\u00e4 olleitten perheenj\u00e4seni\u00e4) vastaan katsotaan Kiinassa heid\u00e4n omaksi asiakseen, jota ulkomaalaisten ei sovi tutkia. <\/p>\n

Japani piti Kiinassa hallussaan l\u00e4hinn\u00e4 vain kaupunkeja ja suoritti maaseudulle ry\u00f6st\u00f6retki\u00e4 ottaakseen haltuunsa tai tuhotakseen viljaa ja vangitakseen v\u00e4ke\u00e4 pakkoty\u00f6h\u00f6n ja naisia my\u00f6s seksiorjiksi, joista kaikista pidettiin sellaista huolta, ett\u00e4 loppuun k\u00e4ytettyin\u00e4 ihmiset kuolivat. Sama ilmi\u00f6 toistui muilla Japanin miehitt\u00e4mill\u00e4 v\u00e4kirikkailla alueilla, jotka eiv\u00e4t olleet edes itsen\u00e4isi\u00e4 valtioita, siis. esim. Ranskan Indokiina ja Hollannin siirtomaat eli mm. my\u00f6hempi Indonesia. N\u00e4itten alueitten tappioista on mahdoton saada tietoa, koska kunnollista hallintoa ei ollut olemassakaan. <\/p>\n

3) Jossain mitassa t\u00e4ytyy edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 aluetta hallitseva osapuoli my\u00f6s vastaa v\u00e4est\u00f6n hyvinvoinnista. Japani laiminl\u00f6i t\u00e4t\u00e4 eritt\u00e4in r\u00e4ike\u00e4sti ja takavarikoi jo valmiiksi n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4st\u00e4 k\u00e4rsivilt\u00e4 alueilta viljaa k\u00e4ytt\u00e4en sit\u00e4 paitsi elintarvikkeena, my\u00f6skin maa\u00f6ljyn puuttuessa biopolttoaineena. Esim. pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Jaavalla kuoli yli 2 miljoona ihmist\u00e4 n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4ss\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n 1944 – 45. Vertailun vuoksi todettakoon, ett\u00e4 Maon ep\u00e4p\u00e4tev\u00e4 hallinto oli ainakin v\u00e4lillisesti (mm. n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4t) vastuussa 40 – 70 miljoonan ihmisen kuolemasta ja Stalinin hallinto ehk\u00e4 vain hiukan pienemm\u00e4st\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Todettakoon my\u00f6s, ett\u00e4 ainakin joissain tapauksissa suomalaisissa sankarihaudoissa on my\u00f6s sellaisia sotilaita, jotka kuolivat asepalveluksessa saamaansa sairauteen, esim. tuberkuloosiin.<\/p>\n

Lopuksi<\/h2>\n

Edell\u00e4 oleva on esimerkki siit\u00e4, miten ep\u00e4varmoja monet tiedot ovat, miten yksipuolista on USA:n ja L\u00e4nsi-Euroopan osuuden korostaminen ja miten turhaa on monen besserwisserismi. Jos olisin alussa sanonut sodan syttyneen 2.9.1939, sit\u00e4 olisi pidetty pahana virheen\u00e4, vaikka kokonaisuuden kannalta sellainen detalji on jokseenkin merkitykset\u00f6n.<\/p>\n

Yksipuolisuudesta k\u00e4y esimerkiksi vaikkapa se, ett\u00e4 elokuvan \u201dPelastakaa sotamies Ryan\u201d yms. vaikuttamana Omaha Beachin tappiot taitavat olla monelle suomalaiselle tutumpia kuin ohessa oleva kuva, joka on kaiken lis\u00e4ksi t\u00e4ytt\u00e4 totta, eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n elokuvan fiktiota.<\/p>\n

En t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 pohdi sodan p\u00e4\u00e4ttymisen ajankohtaa, mutta on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sota synnytti valtatyhji\u00f6it\u00e4, joissa sota jatkui l\u00e4hes keskeytyksett\u00e4 esim. Kiinassa ja monissa siirtomaissa.<\/p>\n

\"Sotataidon<\/a>Juha Vahe: Sotataidon mestareita<\/i>.<\/p>\n

\"veteraanien<\/a>
\nKuvan l\u00e4hde: JV: Maskun historia II, 1991.<\/p>\n

L\u00e4hteit\u00e4:
\nEnWikipedia: II WW casualties<\/a> ja Total number of victims<\/a>.
\nGehlen, Reinhard: Muistelmat, 1971, s. 117 \u2013 138.
\nHastings, Max: Retribution: The Battle for Japan, 1944-45, 2008, passim.
\nMuller-Hillerbrandt, Burkhart: Das Heer, passim.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Artikkelin kirjoittaja Juha Vahe on julkaissut useita sotahistoriaa k\u00e4sittelevi\u00e4 kirjoja, joista uusin on Sotataidon mestareita. Sodan alku Sodan sanotaan alkaneen 1.9.1939, jolloin Saksa hy\u00f6kk\u00e4si Puolaan. T\u00e4t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 voi kritisoida siin\u00e4kin mieless\u00e4, ett\u00e4 Puolan valtaus kesti… More<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3884,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[366],"tags":[78,93,549,334,335],"class_list":["post-3881","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-historia","tag-e-kirja","tag-kirja","tag-maailmansota","tag-sota","tag-sotahistoria"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3881","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3881"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3881\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3881"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3881"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3881"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}