{"id":3917,"date":"2018-04-24T12:38:42","date_gmt":"2018-04-24T09:38:42","guid":{"rendered":"http:\/\/klaava.fi\/?p=3917"},"modified":"2018-04-24T12:38:42","modified_gmt":"2018-04-24T09:38:42","slug":"muinaisia-sivilisaatioita-kasittelevaa-kirjallisuutta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/klaava.fi\/?p=3917","title":{"rendered":"Muinaisia sivilisaatioita k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 kirjallisuutta"},"content":{"rendered":"

Yksi runsaasti kirjailijoita inspiroineista aiheista ovat muinaiset kulttuurit ja sivilisaatiot. Kirjallisuudesta l\u00f6ytyy valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 teoksia, jotka k\u00e4sittelev\u00e4t niin muinaista Egypti\u00e4, Rooman valtakuntaa, Mesopotamiaa, Kiinan dynastioita, viikinkej\u00e4, Japanin samuraita sek\u00e4 V\u00e4li- ja Etel\u00e4-Amerikassa aikanaan vaikuttaneita inkojen, atsteekkien ja mayojen sivilisaatioita. Muinaiset sivilisaatiot ovat salaper\u00e4isi\u00e4, sill\u00e4 tied\u00e4mme niist\u00e4 loppujen lopuksi varsin v\u00e4h\u00e4n. Miksi mayat yht\u00e4kki\u00e4 katosivat<\/a>, emmek\u00e4 viel\u00e4k\u00e4\u00e4n tied\u00e4, mit\u00e4 heille todella tapahtui? Millaista oli tavallisen viikingin el\u00e4m\u00e4 ja mit\u00e4 h\u00e4n oikeasti ajatteli maailmasta? <\/p>\n

Koska n\u00e4m\u00e4 kysymykset laittavat mielikuvituksemme laukkaamaan, voimme vain kuvitella, mit\u00e4 kaikkea n\u00e4iss\u00e4 muinaisissa sivilisaatioissa on sattunut ja tapahtunut. Kirjallisuuden avulla luodaan mielikuvia siit\u00e4, mit\u00e4 viikinki, roomalainen, kiinalainen tai vaikkapa inkasoturi on saattanut aikanaan ajatella ja tuntea. <\/p>\n

\"Maya<\/a>Kuva: Unsplash, Jezael Melgoza.<\/i><\/p>\n

Seuraavaksi esitell\u00e4\u00e4n muutamia mielenkiintoisia teoksia, joissa poraudutaan muinaisten sivilisaatioiden ja kulttuureiden maailmoihin eri tavoin.<\/p>\n

Mika Waltari: Sinuhe egyptil\u00e4inen<\/h2>\n

Jos muinainen Egypti kiinnostaa, eik\u00e4 Mika Waltarin klassikkoteos Sinuhe egyptil\u00e4inen ole viel\u00e4 luettujen kirjojen listalla, kannattaa t\u00e4h\u00e4n teokseen ehdottomasti tarttua. Kirja sijoittuu muinaiseen Egyptiin Ekhnaton-nimisen faaraon aikakaudelle. Se kertoo l\u00f6yt\u00f6lapsena l\u00e4\u00e4k\u00e4rin perheess\u00e4 varttuneesta Sinuhesta. Lopulta faaraon aivokirurgiksi p\u00e4\u00e4tyv\u00e4n Sinuhen el\u00e4m\u00e4 on t\u00e4ynn\u00e4 erilaisia seikkailuja, ilonaiheita, pettymyksi\u00e4 ja kaikkea silt\u00e4 v\u00e4lilt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 historiallinen romaani on kirjoitettu jo vuonna 1945, mutta se on kest\u00e4nyt aikaa uskomattoman hyvin ja tarjoaa yh\u00e4 lukemisesta innostuneille mahdollisuuden kurkistaa muinaiseen aikakauteen ja sen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. <\/p>\n

Yksi suurimmista oivalluksista on se, etteiv\u00e4t ihmisen ajatukset ja perustarpeet muutu, vaan olemme loppujen lopuksi pysyneet varsin samankaltaisina vuosituhannesta toiseen. Kun Sinuhe egyptil\u00e4isen on lukenut, ei muinaiseen Egyptiin tutustumista kannata j\u00e4tt\u00e4\u00e4 siihen, vaan tarjolla on lukemattomia muitakin kirjoja ja my\u00f6s elokuvia, jotka viev\u00e4t aiheesta kiinnostuneet syv\u00e4lle muinaisen Egyptin maailmaan. <\/p>\n

Frans G. Bengtsson: Orm Punainen<\/h2>\n

Viikingit ovat pohjaton inspiraation aihe kirjallisuudessa, eik\u00e4 ihme sill\u00e4 heid\u00e4n seikkailuistaan riitt\u00e4\u00e4 kerrottavaa. Orm Punainen on niin ik\u00e4\u00e4n historiallinen romaani, jonka tapahtumat sijoittuvat 900-luvulle, jolloin viikinkien aikakausi oli vahvimmillaan. Kirja kertoo Orm-nimisest\u00e4 ruotsalaisesta soturista, joka l\u00e4htee ik\u00e4\u00e4n kuin vahingossa viikinkien matkaan kohti l\u00e4ntist\u00e4 Eurooppaa. Retken aikana Orm tutustuu sek\u00e4 Espanjaan ett\u00e4 Englantiin. Matkan varrella vastaan tulee niin miellytt\u00e4vi\u00e4 kuin ik\u00e4vi\u00e4kin kohtaamisia. <\/p>\n

Orm Punainen k\u00e4sittelee viikinkien matkoja, kulttuurien yhteent\u00f6rm\u00e4yst\u00e4 ja iloisia oivalluksia tavalla, joka tempaisee lukijan mukaansa nopeasti ja her\u00e4tt\u00e4\u00e4 lukemattomia ahaa-el\u00e4myksi\u00e4. <\/p>\n

Viikinkien historia on tavattoman mielenkiintoista ja meille suomalaisillekin varsin l\u00e4heinen teema, sill\u00e4 vaikkemme itse suoranaisesti polveudukaan viikingeist\u00e4, vieraili Suomen rannikoilla viikinkej\u00e4 alituiseen niin tutkimus- kuin ry\u00f6st\u00f6retkill\u00e4kin. Viikinkej\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 esimerkiksi popul\u00e4\u00e4rikulttuurissa ja viikingeist\u00e4 on tehty lukemattomia elokuvia, TV-sarjoja, leluja, pelej\u00e4 ja jopa kokonaisia viikinkiteemalla varustettuja viihdesivustoja<\/a>. <\/p>\n

Alberto Angela: Rooman valtakunta<\/h2>\n

Rooman muinainen valtakunta on yksi ihmisi\u00e4 eniten kiinnostavista muinaisista sivilisaatioista. Mik\u00e4li Rooman valtakunnasta haluaa tiet\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4, on siihen tarjolla samaa nime\u00e4 kantava tietokirja, jota ei kannata miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kirjahyllyyn. Rooman valtakunnan levinneisyys<\/a> parhaimpina aikoinaan oli niin laaja, ett\u00e4 sit\u00e4 voitiin sanoa kiistatta maailmanvallaksi – ulottuihan se aina Pohjois-Afrikan rannikolta pohjoiseen Skotlantiin saakka. <\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n kirjan aiheissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n muun muassa laajan valtakunnan keskeisimpi\u00e4 haasteita kuten sit\u00e4, kuinka valtakunnassa el\u00e4v\u00e4t erilaiset kansat kykeniv\u00e4t olemaan kesken\u00e4\u00e4n vuorovaikutuksessa valtaosin ilman konflikteja. Kirjassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n Rooman valtakunnan el\u00e4m\u00e4\u00e4, arkea, eroavaisuuksia sek\u00e4 kehittyneisyytt\u00e4 aina kaupank\u00e4ynnist\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteeseen ja kirjallisuudesta rakennustaitoon. Miten muinaisessa Roomassa selvittiin erilaisista haasteista kuten maahanmuutosta ja rikollisuudesta, joiden parissa t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kamppailemme?<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 kirja antaa lukijalleen todella paljon. Vaikka Rooman valtakunta olisi pintapuolisesti tuttu, sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 teos monia sellaisia yksityiskohtia, joiden my\u00f6t\u00e4 kirja soveltuu luettavaksi my\u00f6s enemm\u00e4n aiheesta tiet\u00e4ville.<\/p>\n

Jung Chang: Kiinan viimeinen keisarinna<\/h2>\n

Kiinan dynastioiden maailmaan voi paneutua syv\u00e4llisesti lukemalla kirjan Kiinan viimeinen keisarinna. Teos kertoo Cixin uskomattoman tarinan. Alunperin Cixi oli 16-vuotias keisarin jalkavaimo, mutta m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisuus ja viisaus nostivat h\u00e4net vallankaappauksen my\u00f6t\u00e4 lopulta keisarinnan asemaan ja parhaimmillaan Cixin hallinnan alaisuudessa oli per\u00e4ti kolmasosa koko maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4. <\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 kirja ei ole mik\u00e4\u00e4n kepe\u00e4 romaani, vaan perinpohjainen kuvaus ja el\u00e4m\u00e4nkerta Cixin el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja muinaisen Kiinan historiasta ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Lukija p\u00e4\u00e4see tutustumaan sen aikaiseen maailmankuvaan, vanhoihin kiinalaisiin perinteisiin sek\u00e4 uskomattomiin hovissa vallinneisiin tapoihin. Kirja keskittyy pieniin yksityiskohtiin, kuten keisarinnan vaatetukseen sen sijaan, ett\u00e4 se k\u00e4visi l\u00e4pi esimerkiksi poliittista tilannetta. T\u00e4m\u00e4 onkin oiva ja tavattoman syv\u00e4llinen aikalaiskuvaus Kiinan hovin muinaisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4.
\n\"kiinalaisia<\/a>
\nKuva: Pixabay, levifraser0<\/i>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yksi runsaasti kirjailijoita inspiroineista aiheista ovat muinaiset kulttuurit ja sivilisaatiot. Kirjallisuudesta l\u00f6ytyy valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 teoksia, jotka k\u00e4sittelev\u00e4t niin muinaista Egypti\u00e4, Rooman valtakuntaa, Mesopotamiaa, Kiinan dynastioita, viikinkej\u00e4, Japanin samuraita sek\u00e4 V\u00e4li- ja Etel\u00e4-Amerikassa aikanaan vaikuttaneita inkojen,… More<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3918,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[366],"tags":[556,557,558],"class_list":["post-3917","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-historia","tag-egypti","tag-kiina","tag-rooma"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3917","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3917"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3917\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3917"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3917"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3917"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}