Oula Silvennoisen v\u00e4it\u00f6skirja Salaiset aseveljet (Otava 2008) on poikkeuksellinen v\u00e4it\u00f6skirja. Se taustoittaa tapahtumia normaalia v\u00e4it\u00f6skirjaa enemm\u00e4n ja on sujuvasti kirjoitettu. Olennaisinta kuitenkin on se, ett\u00e4 viimeist\u00e4\u00e4n Oula Silvennoinen mullistaa k\u00e4sityksemme Suomen jatkosodasta tavalla, josta ei ole en\u00e4\u00e4 mitenk\u00e4\u00e4n paluuta vanhoihin v\u00e4\u00e4riin tulkintoihin.<\/p>\n
Kun Saksa hy\u00f6kk\u00e4si NL:oon, jokaista noin miljoonan miehen armeijaryhm\u00e4\u00e4 seurasi noin pataljoonan vahvuinen SD\/SS:n yksikk\u00f6 nimelt\u00e4\u00e4n Einsatzgruppe. Ko. yksikk\u00f6jen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli Saksan valloittamilta alueilta tappaa kommunistit, NL:n hallinnon j\u00e4senet ja juutalaiset. T\u00e4m\u00e4 kaikki on tiedetty ja aiheesta oli aivan hiljattain tv-sarja nimelt\u00e4\u00e4n Kuoleman prikaatit.<\/p>\n
Oula Silvennoisen l\u00f6yt\u00f6 on se, ett\u00e4 em. yksikk\u00f6j\u00e4 pienempi yksikk\u00f6 Einsatzkommando toimi Suomen Lapissa 1941 – 1942. Valpo tiesi asiasta ja Silvennoisen n\u00e4kemyksen mukaan my\u00f6s Suomen johdon ainakin olisi pit\u00e4nyt tiet\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Sen lis\u00e4ksi Valpo asetti toistakymment\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4ns\u00e4 Einsatzkommandon kanssa yhteisty\u00f6h\u00f6n. Ty\u00f6ntekij\u00f6itten teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli tukea saksalaisia valikoinnissa, ketk\u00e4 neuvostokansalaiset (ehk\u00e4 500) teloitetaan. Sen lis\u00e4ksi Silvennoinen esitt\u00e4\u00e4 n\u00e4kemyksen\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Suomen Lapissa Valpo toiminnassaan sivuutti monelta osalta Suomen lain.<\/p>\n
Kaiken huippu on se, ett\u00e4 muutama suomalainen poliisi toimi kielitaitonsa takia my\u00f6s Norjan puolella saksalaisten apuna. Sek\u00e4 runsas norjalainen ett\u00e4 jopa saksalainen l\u00e4hdeaineisto toteavat (saksalaiset kiitt\u00e4en), ett\u00e4 suomalaiset olivat saksalaisia innokkaampia kiduttajia. <\/p>\n
Sen lis\u00e4ksi Silvennoinen osoittaa my\u00f6s, ett\u00e4 Valpon ja saksalaisten \u201cturvallisuuselinten\u201d yhteisty\u00f6 alkoi jo monta vuotta ennen talvisotaa.<\/p>\n
Ainoa asia, mink\u00e4 itse olen tiennyt (mutta mik\u00e4 ei ole kai ollut yleisess\u00e4 tiedossa) oli Valpon juutalaisvastaisuus. Etsint\u00e4kuulutuksissa voitiin antaa tuntomerkeiksi \u201cjuutalaiset piirteet\u201d, mik\u00e4 on erikoinen ratkaisu maassa, jossa alle promille ihmisist\u00e4 oli juutalaisia. Minulle uutta oli Urho Kekkosenkin juutalaisvastaisuus. <\/p>\n
Silvennoisen kirjan j\u00e4lkeen puheet Suomen erillissodasta kannattaa haudat kuuden sylen syvyyteen. Suomi oli Saksan liittolainen siin\u00e4 miss\u00e4 muutkin Saksan liittolaiset. Eih\u00e4n Suomessa ole ollut mit\u00e4\u00e4n vaikeuksia pit\u00e4\u00e4 esim. Romaniaa Saksan liittolaisena.<\/p>\n
Lapissa er\u00e4\u00e4t suomalaiset syyllistyiv\u00e4t jatkosodassa sotarikoksiin saamatta rangaistuksia. Puhtaasti henkil\u00f6kohtaisena kommenttina sanon, ett\u00e4 koska is\u00e4ni osallistui kirjassakin mainittuihin Kiestingin poikkeuksellisen verisiin taisteluihin etulinjassa, sen lukeminen, mit\u00e4 selustassa touhuttiin, ei ollut minulle miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4n totuuden torjuminen ei vain ole oikea ratkaisu.<\/p>\n
Kun Silvennoisen kirjaa vertaa er\u00e4isiin muihin kirjoihin, ero on suuri. Elina Sanan kirjoista en paljon perusta ja Mauno Jokipiin tutkimuksesta voi sanoa, ett\u00e4 Airiston kokoisella nuotalla saatiin nelikollinen silakoita. Ohto Mannisen kirjasta \u201cSuur-Suomen \u00e4\u00e4riviivat\u201d voi sanoa, ett\u00e4 maltillisena pidetty Ryti osasi todellisuudessa piirrell\u00e4 Suur-Suomen \u00e4\u00e4riviivoja siin\u00e4 kuin IKL:n kannattajatkin. Ne olivat kuitenkin vain viivoja Suomalaisten yhteisty\u00f6 saksalaisen Einsatzkommando Finnlandin kanssa oli teko.<\/p>\n
Varmimmaksi vakuudeksi Silvennoinen muistaa, ett\u00e4 Suur-Suomi-haaveiden kariuduttua 1944 Suomen oli kuitenkin viel\u00e4 puolustettava omaakin maataan. Varsinainen k\u00e4sittelyosa p\u00e4\u00e4ttyy Friedrich Nietzschen lausumaan: \u201cJoka taistelee hirmuja, vastaan, katsokoon, ettei h\u00e4n itse muutu siin\u00e4 hirmuksi.\u201d <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Oula Silvennoisen v\u00e4it\u00f6skirja Salaiset aseveljet (Otava 2008) on poikkeuksellinen v\u00e4it\u00f6skirja. Se taustoittaa tapahtumia normaalia v\u00e4it\u00f6skirjaa enemm\u00e4n ja on sujuvasti kirjoitettu. Olennaisinta kuitenkin on se, ett\u00e4 viimeist\u00e4\u00e4n Oula Silvennoinen mullistaa k\u00e4sityksemme Suomen jatkosodasta tavalla, josta ei ole en\u00e4\u00e4 mitenk\u00e4\u00e4n paluuta vanhoihin v\u00e4\u00e4riin tulkintoihin.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-394","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/394","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=394"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/394\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=394"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=394"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=394"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}