{"id":4660,"date":"2019-06-10T15:58:18","date_gmt":"2019-06-10T12:58:18","guid":{"rendered":"https:\/\/klaava.fi\/?p=4660"},"modified":"2019-06-10T15:58:18","modified_gmt":"2019-06-10T12:58:18","slug":"kuolleiden-kirjat-kertovat-kulttuureista-ympari-maailmaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/klaava.fi\/?p=4660","title":{"rendered":"Kuolleiden kirjat kertovat kulttuureista ymp\u00e4ri maailmaa"},"content":{"rendered":"<p>Kuolema pelottaa ja kiehtoo ihmismielt\u00e4. Sille onkin aikojen saatossa omistettu valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 kirjallisuutta ja taidetta. Useissa kulttuureissa on olemassa tietyt siirtymisriitit eri el\u00e4m\u00e4nvaiheisiin, ja sama p\u00e4tee my\u00f6s kuolemaan. Vaikka kuolema l\u00e4nsimaisessa nyky-yhteiskunnassa usein koetaankin pelottavana ja ahdistavana, on alkuper\u00e4iskansoilla ollut kuolemaan ja ik\u00e4\u00e4ntymiseen luonnollinen ja kunnioittava suhtautuminen.<\/p>\n<p>Kirjallisuudessa on jo vuosisatojen ajan k\u00e4sitelty kuolemattomuutta. Monenlaiset jumaluudet edustavat kuolemattomia idoleita, jotka ovat olemassa ja noudattavat omia s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4\u00e4n metafyysisell\u00e4 tasolla, jota pidet\u00e4\u00e4n tavoittamattomana tavalliselle pulliaiselle. Esimerkiksi kreikkalaisessa, roomalaisessa ja egyptil\u00e4isess\u00e4 mytologiassa on paljon jumaltaruja, joiden my\u00f6t\u00e4 kansalle on pyritty opettamaan muun muassa moraalis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Tutkimme t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa suomalaista, egyptil\u00e4ist\u00e4 ja tiibetil\u00e4ist\u00e4 kuolemaan liittyv\u00e4\u00e4 tarustoa ja vanhaa kirjallisuutta.<br \/>\n<a href=\"https:\/\/klaava.fi\/media\/2019\/06\/paakallo-ahmed-ahly.png\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/klaava.fi\/media\/2019\/06\/paakallo-ahmed-ahly.png\" alt=\"p\u00e4\u00e4kallo, kuva Ahmed Ahly.\" width=\"380\" class=\"aligncenter size-full wp-image-4664\"><\/a><i>Kuva: Ahmed Ahly.<\/i><\/p>\n<h2>Tuonela on suomalaisten vainajien valtakunta<\/h2>\n<p>Suomalaisessa kansantarustossa tunnetuin kokoelma tarinoita on Kalevala, johon kuuluu my\u00f6s omat kuolemaan liittyv\u00e4t myyttins\u00e4 ja maailmansa. Kalevalassa kuoleman j\u00e4lkeinen el\u00e4m\u00e4 tapahtuu <a href=\"https:\/\/yle.fi\/aihe\/artikkeli\/2016\/01\/15\/elaimet-saattavat-kuoleman-maahan\">Tuonelassa<\/a>, vainajien valtakunnassa. Tuonelassa ei tehd\u00e4 eroa sille, miten el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 on el\u00e4nyt, vaan niin sanotut hyv\u00e4t ja pahat ihmiset p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t kuoleman j\u00e4lkeen samaan paikkaan.<\/p>\n<p>Muinaiset suomalaiset uskoivat kuolemanj\u00e4lkeiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, josta osoituksena ovat hautapaikoilta l\u00f6ydetyt j\u00e4\u00e4nteet uhrilahjoista. Vainajille saatettiin uhrata my\u00f6s heid\u00e4n kuolemansa j\u00e4lkeen, eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hautajaisseremonian yhteydess\u00e4. Sielun vaellus kohti Tuonelaa alkoi jossain vaiheessa varsinaisen fyysisen kuoleman j\u00e4lkeen ja saattoi kest\u00e4\u00e4 pitki\u00e4 aikoja, jopa vuosia.<\/p>\n<p>Suomalaisessa kansanperinteess\u00e4 samaanit ovat voineet vierailla Tuonelassa lankeamalla loveen. Sill\u00e4 tarkoitetaan er\u00e4\u00e4nlaista transsitilaa, jonka aikana samaani irtautuu ruumistaan sielullisella, metafyysisell\u00e4 tai energeettisell\u00e4 tasolla ja matkaa manan majoille hakemaan salattua tietoa. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 el\u00e4\u00e4 edelleen ihmisten parissa, jotka uskovat tai v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t omaavansa samanistisia kykyj\u00e4.<\/p>\n<h2>Kuolleiden kirja on muinainen egyptil\u00e4inen opas vainajille<\/h2>\n<p>Kuolema ja siihen liittyv\u00e4t myytit ovat inspiroineet ihmisi\u00e4 vuosituhansien ajan. Viihdeteollisuus ammentaakin aiheita edelleen vanhoista, vuosituhansien takaisista viisauksista. Kirjojen, elokuvien ja musiikin lis\u00e4ksi my\u00f6s pelimaailmassa mytologiaan ja kuolemaan viittaavat aiheet ovat suosittuja. Egyptil\u00e4inen <a href=\"https:\/\/www.is.fi\/tiede\/art-2000000497154.html\">Kuolleiden kirja<\/a> on mainio esimerkki kuolemiseen liittyvist\u00e4 riiteist\u00e4, jotka ovat pysyneet ihmisten mieless\u00e4 aikojen ja tapojen muuttuessa.<\/p>\n<p>Egyptil\u00e4inen Kuolleiden kirja ei kuitenkaan ole yksitt\u00e4inen teos, kuten ehk\u00e4 yleisesti luullaan, vaan Kuolleiden kirja koottiin yksil\u00f6llisesti jokaiselle vainajalle. Kuolleiden kirja on siis kokoelma loitsuja, joiden on tarkoitus suojella ja palvella vainajaa t\u00e4m\u00e4n matkatessa egyptil\u00e4isen taruston manalaan, jota hallitsi hedelm\u00e4llisyyden jumala Osiris. T\u00e4m\u00e4 kertoo  my\u00f6s siit\u00e4, miten kuolema on n\u00e4hty er\u00e4\u00e4nlaisena siirtymisen\u00e4, eik\u00e4 vain el\u00e4m\u00e4n loppumisena.<\/p>\n<p>Kuoleman j\u00e4lkeinen el\u00e4m\u00e4 on vahva teema monissa mytologioissa ymp\u00e4ri maailman. Kenties siksi Kuolleiden kirja on inspiroinut esimerkiksi kasinoita. Niin verkko- kuin kivijalkakasinoiden pelit ovat esimerkki siit\u00e4, miten ala hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 aihetta. Kasinoiden peleist\u00e4 l\u00f6ytyykin paljon mytologiaan perustuvia kolikkopelej\u00e4, jotka kiehtovat pelaajia mystisill\u00e4 aiheillaan. Moni <a href=\"https:\/\/www.leovegas.com\/fi-fi\/\">kasino<\/a> on huomioinut ihmisten kiinnostuksen mytologiaan pelivalikoimassaan, mink\u00e4 takia mytologiaan ja historiaan viittaavia pelej\u00e4 l\u00f6ytyy useimpien nettikasinoiden valikoimasta.<br \/>\n<a href=\"https:\/\/klaava.fi\/media\/2019\/06\/tiibet-munkki-kirja-kadessa-nishant-aneja.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/klaava.fi\/media\/2019\/06\/tiibet-munkki-kirja-kadessa-nishant-aneja-1024x815.jpg\" alt=\"Tiibet: munkki kirja k\u00e4dess\u00e4. KUva Nishant Aneja\" width=\"625\" height=\"497\" class=\"aligncenter size-large wp-image-4663\"><\/a><i>Kuva: Nishant Aneja.<\/i><\/p>\n<h2>Tiibettil\u00e4inen Kuolleiden kirja kuvailee el\u00e4m\u00e4\u00e4 kuoleman j\u00e4lkeen<\/h2>\n<p>Kuten monessa muussakin kulttuurissa, my\u00f6s Tiibetin buddhalaisessa kulttuurissa kuolemalle on omat riittins\u00e4. T\u00e4h\u00e4n liittyy tiibettil\u00e4inen Kuolleiden kirja, jota luetaan kuoleville tai vasta pois menneille vainajille, jotta he vapautuisivat t\u00e4st\u00e4 olemisen fyysisest\u00e4 tasosta.<\/p>\n<p>Tiibettil\u00e4isen filosofian mukaan ihmisen mieli harhailee kuoleman j\u00e4lkeen er\u00e4\u00e4nlaisessa v\u00e4litilassa, jota kutsutaan bardoksi. Buddhalaisen k\u00e4sityksen mukaan kuolemaa seuraa uudelleensyntyminen, joten bardo on kuoleman ja uudelleensyntymisen v\u00e4linen olotila. Kuolleiden kirjan tekstien tarkoitus onkin ohjata vainajan mieli kohti mahdollisimman suotuisaa uudelleensyntymist\u00e4, jonka tarkoitus on saattaa koko maailma tasapainoisempaan tilaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kuolema pelottaa ja kiehtoo ihmismielt\u00e4. Sille onkin aikojen saatossa omistettu valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 kirjallisuutta ja taidetta. Useissa kulttuureissa on olemassa tietyt siirtymisriitit eri el\u00e4m\u00e4nvaiheisiin, ja sama p\u00e4tee my\u00f6s kuolemaan. Vaikka kuolema l\u00e4nsimaisessa nyky-yhteiskunnassa usein koetaankin pelottavana&hellip; <a href=\"https:\/\/klaava.fi\/?p=4660\">More<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":4663,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[556,774,775,776],"class_list":["post-4660","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kirjat","tag-egypti","tag-kalevala","tag-shamaani","tag-tiibet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4660","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4660"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4660\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4660"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4660"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4660"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}