{"id":531,"date":"2010-06-11T20:56:29","date_gmt":"2010-06-11T17:56:29","guid":{"rendered":"https:\/\/klaava.fi\/?p=531"},"modified":"2010-06-11T20:56:29","modified_gmt":"2010-06-11T17:56:29","slug":"vietnamin-sotaan-on-monta-nakokulmaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/klaava.fi\/?p=531","title":{"rendered":"Vietnamin sotaan on monta n\u00e4k\u00f6kulmaa"},"content":{"rendered":"<p>Professori Andrew Wiest on toimittanut 2006 englanniksi ilmestyneen kirjan, jonka Gummerus \/ Ajatus julkaisi suomeksi viime vuonna.<\/p>\n<p>Teoksessa on 16 kirjoittajaa, joista enemmist\u00f6 on historian professoreita. Sotilasn\u00e4k\u00f6kulmaa edustaa yksi etel\u00e4vietnamilainen ja yksi l\u00e4nteen loikannut pohjoisvietnamilainen sek\u00e4 kaksi amerikkalaista ammattisotilasta. Joukkoa t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 muutama tiedotusalan edustaja, sill\u00e4 Vietnamissa k\u00e4ytiin historian ensimm\u00e4ist\u00e4 TV-sotaa.<\/p>\n<p>Kirjan tarkoituksena on korostaa sit\u00e4, ett\u00e4 Indokiinan sota oli paljon muutakin kuin amerikkalaisten taistelua Vietnamissa. Vuodesta 1946 vuoteen 1954 sotaa k\u00e4vi Ranska ja kun USA 1960-luvulla asteittain yhtyi sotaan, sill\u00e4 oli liittolaisinaan mm. Etel\u00e4-Vietnam, Australia ja Uusi Seelanti. Lis\u00e4ksi sotaa k\u00e4ytiin Laosissa ja Kambodzassa.<\/p>\n<p>Koska kirjoittajat ovat eri maista ja taustaltaan kovin erilaisia, lopputuloksena ei ole mik\u00e4\u00e4n kovin yhten\u00e4inen teos. Etel\u00e4vietnamilainen kenraaliluutnantti korostaa sit\u00e4, miten kehnosti aseistettuja h\u00e4nen joukkonsa aika ajoin olivat. Toisissa artikkeleissa todetaan, ettei etel\u00e4vietnamilaisiin ollut paljon luottamista. Melko olennainen kysymys t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 olisi, kuinka lujasti etel\u00e4vietnamilaiset kansana olivat tai edes saattoivat olla sodan takana. <\/p>\n<p>Edelleenkin kirjassa halutaan hiukan v\u00e4kisinkin tuputtaa k\u00e4sityst\u00e4, ettei ainakaan Valkoinen talo ollut syyp\u00e4\u00e4 micromanagementiin Vietnamissa. Toisaalla kirjassa tuodaan esiin todisteita amerikkalaisesta n\u00e4pertelyst\u00e4, josta USA:n presidentti kaikissa oloissa kantoi viime k\u00e4dess\u00e4 vastuun. <\/p>\n<p>Edelleenkin kuvaus australialaisten ja uusseelantilaisten osallistumisesta Vietnamin sotaan on aivan turhan yksityiskohtainen samoin kuin professori Dunnaventin kirjoitus partioveneiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 Mekong-joen suistossa. <\/p>\n<p>Kun toisaalla mainitaan uusseelantilainen joukkue ja amerikkalaisen partioveneen 4 hengen miehist\u00f6 aseistuksineen; toisaalla yli puolen miljoonan amerikkalaisen sotilaan, lukuisten divisioonien, lentotukialusten sek\u00e4 ilmavoimien yhtymien toiminta j\u00e4\u00e4 satunnaisiksi maininnoiksi. <\/p>\n<p>Satunnaisia mainintoja on esim. 130 helikopterikomppaniasta vuonna 1968 (s. 263) ja 64 kentt\u00e4tykist\u00f6patteristosta ilman tarkempaa ajoitusta (s. 260). Miss\u00e4\u00e4n ei kuitenkaan ole lueteltu Vietnamissa palvelleita divisioonia tai niitten jalkav\u00e4kipataljoonien yhteislukua. Kuitenkin kirjassa korostetaan sodan olleen kiv\u00e4\u00e4riyksik\u00f6iden sotaa ja taistelukosketuksen syntyneen usein vain kymmenien metrien et\u00e4isyydell\u00e4. <\/p>\n<p>Vaikka kirjassa on pyritty monikansalliseen n\u00e4k\u00f6kulmaan, joissain kohdin amerikkalainen vaikutus on kohtuutonta. Ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 laajasti ja lavealti kuvataan amerikkalaisen sodan raskautta, jonka huippuna on se, ett\u00e4 West Virginian osavaltio k\u00e4rsi kaikista osavaltioista suurimmat tappiot, 84 kaatunutta 100.000 ihmist\u00e4 kohti, mik\u00e4 tekee vajaan promillen. Vietnamin miljoonatappioita ei pahemmin mainita.<\/p>\n<p>Osa kirjan hajanaisuudesta selittyy sill\u00e4, ett\u00e4 koko sota oli per\u00e4ti hajanaista. <\/p>\n<p>Kuten kirjassa ter\u00e4v\u00e4sti huomautetaan, maasto ei suinkaan ollut mit\u00e4\u00e4n yksiselitteist\u00e4 \u201cviidakkoa\u201d vaan monenlaista maastoa ja jopa vuoristoa (s. 256).<\/p>\n<p>Edelleenkin vihollinen muutti taktiikka monellakin tavalla, joista keskeisin kehitystrendi oli vastustajan muuttuminen keveist\u00e4 ja ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisist\u00e4 sissijoukoista yh\u00e4 raskaammin aseistetuksi s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaiseksi armeijaksi, joka Saigoniin loppujen lopuksi tunkeutui panssarikolonnien voimin. <\/p>\n<p>Edelleenkin kirjassa on erinomainen analyysi siit\u00e4, miten eri tavalla amerikkalaiskenraalit Westmoreland ja Abrams sotaa k\u00e4viv\u00e4t.<\/p>\n<p>Simo Liikanen on k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt kirjan hyvin ja lis\u00e4nnyt loppuun erinomaisen katsauksen aihetta k\u00e4sittelev\u00e4st\u00e4 suomenkielisist\u00e4 kirjoista ja artikkeleista.<\/p>\n<p>Kaikkiaan ko. teos on paras suomeksi aiheesta ilmestynyt kirja. Englanninkielinen kirjallisuus on taasen niin runsasta, ett\u00e4 siin\u00e4 on vaara eksy\u00e4 detaljien &#8211; viidakkoon.<\/p>\n<p>Kirjan tiedot:  http:\/\/www.cisionwire.fi\/gummerus\/vietnamin-sota-oli-globaali-konflikti   <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Professori Andrew Wiest on toimittanut 2006 englanniksi ilmestyneen kirjan, jonka Gummerus \/ Ajatus julkaisi suomeksi viime vuonna.<\/p>\n<p>Teoksessa on 16 kirjoittajaa, joista enemmist\u00f6 on historian professoreita. Sotilasn\u00e4k\u00f6kulmaa edustaa yksi etel\u00e4vietnamilainen ja yksi l\u00e4nteen loikannut pohjoisvietnamilainen sek\u00e4 kaksi amerikkalaista ammattisotilasta. Joukkoa t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 muutama tiedotusalan edustaja, sill\u00e4 Vietnamissa k\u00e4ytiin historian ensimm\u00e4ist\u00e4 TV-sotaa.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-531","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/531","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=531"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/531\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=531"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=531"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=531"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}