{"id":6079,"date":"2021-11-11T14:15:48","date_gmt":"2021-11-11T14:15:48","guid":{"rendered":"https:\/\/klaava.fi\/?p=6079"},"modified":"2021-11-11T14:15:48","modified_gmt":"2021-11-11T14:15:48","slug":"e-kirjojen-historiaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/klaava.fi\/?p=6079","title":{"rendered":"E-kirjojen historiaa"},"content":{"rendered":"\n

E-kirjat eiv\u00e4t ole olleet maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 aivan ajanlaskun alusta l\u00e4htien, vaan monet tapahtumat ja keksinn\u00f6t ovat tuoneet ne osaksi meid\u00e4n arkeamme. Matka on ollut pitk\u00e4, joskus mutkikaskin, mutta valotamme t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa hieman t\u00e4t\u00e4 erikoista kehityst\u00e4<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

\"kobo<\/a>
Kuva: Perfecto Capucine.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Mist\u00e4 e-kirjoissa on kyse?<\/h2>\n\n\n\n

E-kirjat ovat kirjoja digitaalisessa muodossa, jotka on suunniteltu luettavaksi jollakin laitteella<\/a>, kuten lukulaitteella, matkapuhelimella, tabletilla tai vaikkapa kannettavalla tietokoneella. T\u00e4m\u00e4 on tehnyt lukemisesta mahdollisen yh\u00e4 useammalle ihmiselle. E-kirjoja on helppo ja kevyt kantaa mukana minne vain ja saatavilla olevien teosten valikoima on huomattavasti suurempi kuin perinteisten kirjojen, aivan kuten monien muidenkin nykyajan palveluiden kanssa. <\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen mekaaninen lukulaite<\/h2>\n\n\n\n

Maailman ensimm\u00e4isen lukulaitteen keksi Angela Ruiz Robles -niminen nainen Espanjassa jo vuonna 1949. T\u00e4m\u00e4 innovatiivinen idea sai alkunsa, kun h\u00e4n huomasi lasten joutuvan raahaamaan oppikirjoja edestakaisin joka p\u00e4iv\u00e4. Kaiken lis\u00e4ksi kirjat saattoivat yhdess\u00e4 painaa useamman kilon. Niinp\u00e4 h\u00e4n mietti, miten t\u00e4m\u00e4n ongelman voisi ratkaista, tai mit\u00e4 sen sijalle voisi keksi\u00e4, jotta oppilaiden taakka kirjaimellisesti helpottaisi. Kun h\u00e4n sitten keksi lukijan, oli h\u00e4nelle t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 laite olisi helpompi ja kevyempi kantaa kuin kirjat yhteens\u00e4. Angela teki ensimm\u00e4isen prototyyppi<\/a>ns\u00e4 vuonna 1949. Vaikkei laite ollutkaan s\u00e4hk\u00f6inen, nostetaan se silti yh\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 esille puhuttaessa lukulaitteista ja niiden historiasta. Valitettavasti Angelan projektia ei koskaan rydytty valmistamaan teollisesti. H\u00e4nest\u00e4 on kuitenkin olemassa valokuva vuodelta 1949, jossa h\u00e4n pitelee keksim\u00e4\u00e4ns\u00e4 laitetta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kuva: Aaron Burden.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Kun internet keksittiin<\/a>, se loi uuden mahdollisuuden tiedon jakelulle. <\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen e-kirja<\/h2>\n\n\n\n

Vuonna 1971 Illinoisissa yliopisto-opiskelija Michael Hart sai onnekkaasti tietokoneaikaa valtavalla keskustietokoneella. H\u00e4n sai tietokoneen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4nen veljens\u00e4 paras yst\u00e4v\u00e4 oli yksi sen k\u00e4ytt\u00e4jist\u00e4. Vuonna 1971 Michael Hart osasikin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tilaisuutensa hienosti hy\u00f6dykseen. Nimitt\u00e4in t\u00e4llaisen lahjan arvo tuohon aikaan py\u00f6ri noin 100 000 eurossa.<\/p>\n\n\n\n

Yhdysvaltojen itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Hart oli ruokakaupassa, kun h\u00e4nelle ojennettiin Yhdysvaltojen itsen\u00e4isyysjulistus, josta h\u00e4n sai idean. H\u00e4n kirjoitti tietokoneella viestin, jonka kautta voisi ladata koko itsen\u00e4isyysjulistuksen. Keskustietokoneella pystyi kirjoittamaan vain isoin kirjaimin, joten h\u00e4n n\u00e4pp\u00e4ili itsen\u00e4isyysjulistuksen isoin kirjaimin koneen muistiin. Kuusi ihmist\u00e4 p\u00e4\u00e4tyi lataamaan tekstin ja n\u00e4in voidaan sanoa, ett\u00e4 maailman ensimm\u00e4inen e-kirja oli syntynyt. T\u00e4m\u00e4n onnistumisen j\u00e4lkeen h\u00e4n ryhtyi kirjoittamaan lis\u00e4\u00e4 tekstej\u00e4, koska h\u00e4n halusi saataville yh\u00e4 enemm\u00e4n materiaalia s\u00e4hk\u00f6isesti. H\u00e4n kirjoitti tietokoneelle muun muassa Oikeuksien julistuksen eli Bill of Rightsin, Yhdysvaltain perustuslain ja kristillisen raamatun. Joku saattaa mietti\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 erikoista t\u00e4ss\u00e4 nyt on? Erikoista on juuri se, ett\u00e4 h\u00e4n halusi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tietokoneita tiedon ja kirjallisuuden jakamiseen, joka on hyvin ominaista t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n e-kirjoille.<\/p>\n\n\n\n

Seuraava kehitysaskel kesti aikansa<\/h2>\n\n\n\n

Seuraava kehitysaskel e-kirjoille oli vuonna 1987 kun tietokonepelien kehitt\u00e4j\u00e4 East Gate Systems julkaisi Michael Joycen kirjoittaman hypertekstifiktioksi kutsutun teoksen nimelt\u00e4\u00e4n Afternoon, a Story. Teos oli saatavilla disketill\u00e4, joka oli er\u00e4\u00e4nlainen USB-muistitikun edelt\u00e4j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Seuraava askel oli vuonna 1993 kun BiblioBytes-niminen yritys avasi verkkosivun, jossa pystyi myym\u00e4\u00e4n e-kirjoja. Vuonna 1999 amerikkalaiskustantaja Simon & Schuster alkoi julkaista kirjoja samanaikaisesti sek\u00e4 e-kirjoina ett\u00e4 perinteisin\u00e4 kirjoina. Samoihin aikoihin ennustettiin, ett\u00e4 e-kirjoista tulisi lukemisen tulevaisuus ja povattiin, ett\u00e4 2018-vuoden loppuun menness\u00e4 myydyist\u00e4 kirjoista 90 prosenttia olisi e-kirjoja. T\u00e4t\u00e4 ennustettaessa ei kuitenkaan huomioitu muutamia asioita. Esimerkiksi sit\u00e4, ett\u00e4 monet ostavat kirjoja lahjoiksi – reseptikirjoja, yst\u00e4v\u00e4ni-kirjoja, kuvakirjoja, kalentereita ja muita sen sellaisia, joita ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 haluta lahjoittaa digitaalisena. Lahjatuotteina klassisissa kirjoissa on omanlaisensa vieh\u00e4tys, jota ei voi tuosta vain korvata.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

E-kirjat eiv\u00e4t ole olleet maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 aivan ajanlaskun alusta l\u00e4htien, vaan monet tapahtumat ja keksinn\u00f6t ovat tuoneet ne osaksi meid\u00e4n arkeamme. Matka on ollut pitk\u00e4, joskus mutkikaskin, mutta valotamme t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa hieman t\u00e4t\u00e4 erikoista kehityst\u00e4.… More<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[20],"tags":[74],"class_list":["post-6079","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-digitaalinen-media","tag-historia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6079","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6079"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6079\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6079"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6079"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6079"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}