{"id":785,"date":"2011-01-21T16:43:08","date_gmt":"2011-01-21T14:43:08","guid":{"rendered":"https:\/\/klaava.fi\/?p=785"},"modified":"2011-01-21T16:43:08","modified_gmt":"2011-01-21T14:43:08","slug":"cian-historia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/klaava.fi\/?p=785","title":{"rendered":"CIA:n historia"},"content":{"rendered":"<p>Arvosteltavan  kirjan tiedot:  http:\/\/www.otava.fi\/medialle\/tiedotteet\/kustannustoiminta\/2007\/fi_FI\/tim_weiner\/  <\/p>\n<p>Otsikon kirjainyhdistelm\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kaikenlaisia mielikuvia. Yksill\u00e4 tulee mieleen James Bond -elokuvat ja toisilla Tiedonantajan tapaiset hengentuotteet, joissa t\u00e4m\u00e4n talven ankaruuskin voidaan laittaa CIA:n syyksi.<\/p>\n<p>Tim Weiner on varustanut kirjansa 50 sivun mittaisella nootituksella, jotka tosin sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t paljon lis\u00e4yksi\u00e4 leip\u00e4tekstiin.  Se on kuitenkin selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kirja perustuu l\u00e4hteisiin eik\u00e4 luuloihin ja kirjan esitt\u00e4m\u00e4t tiedot ovat yht\u00e4pit\u00e4vi\u00e4 sen kanssa, mit\u00e4 aiheesta muuten tiedet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Kun CIA 1947 perustettiin, se m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n tietoa ulkomailta suoraan USA:n presidentin alaisuudessa. My\u00f6hemmin per\u00e4ti hankalaksi osoittautui lis\u00e4ys, jossa CIA valtuutettiin my\u00f6s kumoukselliseen (subversive) toimintaan ulkomailla. Kotimaassa CIA ei saanut toimia mill\u00e4\u00e4n tavalla.<\/p>\n<p>CIA sai alkuper\u00e4isen henkil\u00f6st\u00f6ns\u00e4 vuosina 1942 &#8211; 1945 toimineesta OSS:sta (joka 1945 &#8211; 1947 toimi parin muun nimen alla). OSS oli keskittynyt l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 laskuvarjoin Saksan ja Japanin valloittamille alueille. Toiminta oli ollut ainakin jossain mitassa menestyksek\u00e4st\u00e4, koska se tapahtui valloitetuilla alueilla ja toiminta oli alkanut englantilaisten toimesta heti valloituksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p>Vuodesta 1947 l\u00e4htien CIA l\u00e4hetti laskuvarjoin tuhansia emigrantteja it\u00e4blokin alueelle ml. Kiina ja Pohjois-Korea. T\u00e4t\u00e4 Tim Weiner kuvaa synkin v\u00e4rein. Toiminta ep\u00e4onnistui t\u00e4ydellisesti seuraavista syist\u00e4:<br \/>\n&#8211; CIA:n viholliset olivat enn\u00e4tt\u00e4neet etabloitua hyvin alueille, joilla CIA:n vastustajien kannatuskin lienee ollut jollain tasolla.<br \/>\n&#8211; CIA aliarvioi vastustajansa ilmavalvonnan<br \/>\n&#8211; CIA:n vastustajat olivat soluttaneet emigranttij\u00e4rjest\u00f6t<\/p>\n<p>Sen lis\u00e4ksi CIA pyrki pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kolmatta maailmaa hallinnassa hyvin ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isin keinoin. Kolmannen maailman johtaja p\u00e4\u00e4si CIA:n viholliseksi pelk\u00e4ll\u00e4 p\u00e4rst\u00e4kertoimella. Syrj\u00e4ytt\u00e4miskeinot olivat h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 CIA:n valitsemat seuraajat (esim. Suharto, Marcos ja Mobutu Sese Seko) oikein t\u00e4ytt\u00e4neet niit\u00e4 vapauden ja tasa-arvon periaatteita, joita USA v\u00e4itti ajavansa.<\/p>\n<p>1950-luvun lopulle asti CIA:n toimet pysyiv\u00e4t salassa, mutta sen j\u00e4lkeen niit\u00e4 alkoi vuotaa julkisuuteen yh\u00e4 enemm\u00e4n ja yh\u00e4 kiusallisemmin. Kennedyn toimet olivat jo melkoisia, mutta huippu saavutettiin Nixonin aikana. <\/p>\n<p>CIA:n tuella Valkoisen talon johtamat miehet murtautuivat oppositiossa olevaan USA:n demokraattipuolueen toimistoon (Watergate-skandaali) ja Nixonin tukemat Kreikan sotilasjuntan miehet tarjoutuivat maksamaan murtomiehet hiljaisiksi. <\/p>\n<p>USA joutui moraaliseen alennustilaan, josta sen pelasti vasta Reagan, joka alkoi kiinnitt\u00e4\u00e4 julkisuuden huomiota siihen, mit\u00e4 kaikkea NL puuhasi omalla suunnallaan.<\/p>\n<p>Tim Weinerin kirjassaan esitt\u00e4m\u00e4 tavattoman suuri paradoksi on siin\u00e4, ett\u00e4 miss\u00e4\u00e4n vaiheessa CIA ei ole ollut mik\u00e4\u00e4n varsinainen tiedustelupalvelu, vaan nimenomaan kumouksellista toimintaa harjoittava organisaatio. Vuosikymmeni\u00e4 CIA:lta puuttui ven\u00e4j\u00e4n taitoista v\u00e4ke\u00e4 ja kun niit\u00e4 viimein Reaganin aikana alkoi saada, NL luhistui. Sen j\u00e4lkeen olisikin tarvittu arabian, farsin ja pastun taitoista v\u00e4ke\u00e4, jota sielt\u00e4 puuttuu t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n<p>J\u00e4lkimm\u00e4isen Bushin presidenttikaudella CIA koki kovimman iskunsa. Se ei en\u00e4\u00e4 toimi suoraan presidentin alaisuudessa vaan 16 muun USA:n tiedustelupalvelun kanssa se muodostaa USA:n \u201ctiedusteluyhteis\u00f6n\u201d kansallisen tiedustelujohtajan alaisuudessa.<\/p>\n<p>Tim Weinerin kirjoittama ja Mika Tiirisen suomentama  748-sivuinen kirja on oiva k\u00e4sikirja USA:n ulkopolitiikkaan toisen maailmansodan j\u00e4lkeisen\u00e4 aikana. Suomennos on onnistunutta yht\u00e4 paljon toistettua termi\u00e4 lukuun ottamatta. Kirjassa puhutaan nimitt\u00e4in jatkuvasti \u201csalaisesta palvelusta\u201d, joka kuitenkin tarkoittaa USA:n presidentti\u00e4 suojelevaa ja rahanv\u00e4\u00e4rent\u00e4ji\u00e4 jahtaavaa Secret Service\u00e4. CIA:ssa kumouksellista toimintaa harjoitti mm. tietyn aikaa osasto nimelt\u00e4\u00e4n operaatioiden direktoraatti.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Arvosteltavan  kirjan tiedot:  http:\/\/www.otava.fi\/medialle\/tiedotteet\/kustannustoiminta\/2007\/fi_FI\/tim_weiner\/  <\/p>\n<p>Otsikon kirjainyhdistelm\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kaikenlaisia mielikuvia. Yksill\u00e4 tulee mieleen James Bond -elokuvat ja toisilla Tiedonantajan tapaiset hengentuotteet, joissa t\u00e4m\u00e4n talven ankaruuskin voidaan laittaa CIA:n syyksi.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-785","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/785","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=785"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/785\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=785"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=785"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=785"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}