Pohjalaisilla sukujuurilla ylpeilev\u00e4 Kemppinen enn\u00e4tti blogissaan mielest\u00e4ni turhan p\u00e4iten t\u00f6lvi\u00e4 Vesa M\u00e4\u00e4t\u00e4n v\u00e4it\u00f6skirjaa pohjalaisesta eversti Matti Laurilasta. Saattaahan niit\u00e4 olla kriittisempi\u00e4kin tutkimuksia, mutta kyll\u00e4 M\u00e4\u00e4tt\u00e4 on joutunut luovimaan vaikean aiheen parissa.<\/p>\n
Laurilan el\u00e4m\u00e4 kiertyy kolmen paikannimen ymp\u00e4rille. Ne ovat Pohjanmaa, Vuosalmi ja Kumuri. <\/p>\n
Laurilan sotilasura oli siin\u00e4 mieless\u00e4 erikoinen, ett\u00e4 h\u00e4n toimi vuosina 1919- 1934 Etel\u00e4-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin p\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4. Maakunnasta h\u00e4n poistui vain er\u00e4ille upseereille tarkoitetuille kursseille. Niin pitk\u00e4 toimiminen samassa maakunnassa, jossa oli viel\u00e4p\u00e4 syntynyt ja k\u00e4ynyt koulunsa, ei ole nykyisen (ehk\u00e4p\u00e4 teoreettisen) n\u00e4kemyksen mukaan mitenk\u00e4\u00e4n ihanteellinen. <\/p>\n
Laurilan rykmentiss\u00e4 JR 23:ssa talvisodassa palvellut veteraani on sanonut kirjan n\u00e4kemyst\u00e4 Laurilasta oikeaksi. H\u00e4n liikkui luontevasti rivimiesten keskuudessa. <\/p>\n
Puolustusasemat sijoitetaan yleens\u00e4 joen taakse. Vuosalmella Vuoksen lounaisranta muodosti koillisrantaa korkeammalta hallitsevan maastokohdan, mink\u00e4 takia talvisodassa JR 23 oli pakko j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isten muutoin hallitsemalle vastarannalle kapeaan sillanp\u00e4\u00e4asemaan takanaan Vuoksi. <\/p>\n
Maaliskuussa 1940 aseman pit\u00e4minen ven\u00e4l\u00e4isten hirmuisen ylivoiman edess\u00e4 alkoi olla mahdotonta. I\/23:n vahvuus oli noin 50 miest\u00e4, kun pataljoonan m\u00e4\u00e4r\u00e4vahvuuden piti olla 20-kertainen. Laurilan rykmentille ja koko Suomen armeijalle rauha tuli viime hetkell\u00e4. Rintama olisi saattanut murtua milloin tahansa ja miss\u00e4 tahansa.<\/p>\n
Kumuri puolestaan on kyl\u00e4 10 kilometri\u00e4 koilliseen Suomen rajan ja Pyh\u00e4j\u00e4rven yhtym\u00e4kohdasta (siis Laatokan pohjoispuolella). Kyl\u00e4 sijaitsee vain parin kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 rajasta ja sen linnoittamisesta aiheutuneet \u00e4\u00e4net kuuluivat hyvin Suomen puolelle v\u00e4lirauhan aikana. <\/p>\n
Laurilan jatkosodassa komentama JR 16 kuului toisen pohjalaisen Hannukselan komentamaan 19. divisioonaan, joka edelleenkin kuului H\u00e4gglundin komentamaan VII AK:an. <\/p>\n
Koko armeijakunnan teht\u00e4v\u00e4 oli per\u00e4ti ep\u00e4kiitollinen. Sen piti edet\u00e4 rajalta vaikeassa maastossa ja kapealla kaistalla rintamahy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 kohti Sortavalaa, josta NL onnistui viel\u00e4 evakuoimaan omat joukkonsa. VII AK j\u00e4i t\u00e4ysin Talvelan komentaman VI AK:n varjoon, joka koukkasi J\u00e4nisj\u00e4rven pohjoispuolitse Laatokan rantaan ja eteni Tuulosjoelle asti. Samaan aikaan VII AK ja Laurilan rykmentti taistelivat asemissa, jotka olivat per\u00e4ti 150 km Talvelan asemien takana. V\u00e4hemm\u00e4st\u00e4kin hermostuu. <\/p>\n
Kumurin tapahtumat eiv\u00e4t olleet julkisia ennen kuin p\u00e4\u00e4majassa palvellut kenraali Tuompo julkaisi muistelmansa 1968. Omasta mielest\u00e4ni Tuompon muistelmat ovat l\u00e4hinn\u00e4 selostus siit\u00e4, mit\u00e4 p\u00e4\u00e4majassa p\u00e4ivitt\u00e4in sy\u00f6tiin, mutta pohjalaiset nyt voivat hermostua vaikka ruokalistasta! P\u00e4\u00e4toimittaja Ilmari Turja ryhtyi vuodesta 1972 l\u00e4htien puolustamaan Laurilaa ja soppa alkoi kiehua ylitse pohjalaisten padassa. <\/p>\n
Tarvittiin viel\u00e4 yksi kirjallinen kierros. Sin\u00e4ns\u00e4 suuresti arvostamani eversti Sampo Ahto kirjassaan Etel\u00e4pohjalaisia taistelussa (1989) torjui etel\u00e4pohjalaiset n\u00e4kemykset ja siihen on my\u00f6skin Vesa M\u00e4\u00e4tt\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjassaan p\u00e4\u00e4tynyt s. 264-265. <\/p>\n
Kiistan aihe on lyhyesti sanoen seuraava. Laurilan hy\u00f6kk\u00e4ys Kumuria vastaan hein\u00e4kuun lopussa 1941 ei ottanut sujuakseen. Kesken taistelua Laurila sai j\u00e4re\u00e4n patterin p\u00e4\u00e4llik\u00f6lt\u00e4 kartan, johon oli merkitty tiedot vihollisen puolustusasemista. Laurilan k\u00e4sityksen mukaan Hannukselalla oli ollut tiedot k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n ja h\u00e4n oli tahallaan k\u00e4skenyt Laurilan hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 kaikkein vahvimmin puolustettuun kohtaan. Eversti Ahto ei sellaista karttaa l\u00f6yt\u00e4nyt, mink\u00e4 perusteella h\u00e4n katsoi, ettei sellaista karttaa ollut koskaan ollut olemassakaan. Ahdon kirjaan etel\u00e4pohjalaiset kirjasivat vastalauseensa, jossa vannoivat ko. kartan n\u00e4hneens\u00e4. <\/p>\n
Armeija on esim. Ylikankaan kirjan yhteydess\u00e4 l\u00e4htenyt liikkeelle siit\u00e4 suoraviivaisesta n\u00e4kemyksest\u00e4, ett\u00e4 armeijalla on joka paperi tallessa. Kuitenkin Mikko Karjalainen on tuorehkossa v\u00e4it\u00f6skirjassaan tuonut esille huomattavan joukon ep\u00e4t\u00e4sm\u00e4llisyyksi\u00e4 armeijan ylimpien portaitten arkistoista. Sill\u00e4 perusteella en pit\u00e4isi mahdottomana, vaikka Hannuksela olisi ko. kartan h\u00e4vitt\u00e4nytkin. <\/p>\n
Kaikissa oloissa Hannukselan ja Laurilan suhteet olivat kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ja Laurila siirrettiin kenraali Talvelan komentoon. Talvela oli Laurilan toimintaan tyytyv\u00e4inen.<\/p>\n
Vesa M\u00e4\u00e4tt\u00e4 on v\u00e4it\u00f6skirjassaan luonut aihettaan kunnioittavan ja pohjalaisia miellytt\u00e4v\u00e4n kirjan, jossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n runsaasti my\u00f6s Laurilan v\u00e4hemm\u00e4n tunnettuja el\u00e4m\u00e4nvaiheita j\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4, suojeluskunnassa ja sodanj\u00e4lkeisin\u00e4 rauhan vuosina.<\/p>\n
http:\/\/www.gummerus.fi\/page.asp?sivuID=280&component=\/PublishDB\/Kirjat_kirjaesittely.asp&recID=7578 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Pohjalaisilla sukujuurilla ylpeilev\u00e4 Kemppinen enn\u00e4tti blogissaan mielest\u00e4ni turhan p\u00e4iten t\u00f6lvi\u00e4 Vesa M\u00e4\u00e4t\u00e4n v\u00e4it\u00f6skirjaa pohjalaisesta eversti Matti Laurilasta. Saattaahan niit\u00e4 olla kriittisempi\u00e4kin tutkimuksia, mutta kyll\u00e4 M\u00e4\u00e4tt\u00e4 on joutunut luovimaan vaikean aiheen parissa.<\/p>\n
Laurilan el\u00e4m\u00e4 kiertyy kolmen paikannimen ymp\u00e4rille. Ne ovat Pohjanmaa, Vuosalmi ja Kumuri. <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-834","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/834","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=834"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/834\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=834"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=834"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=834"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}