Oli viikonloppu. Oli juuri oikea mielentila ja juuri sopivasti aikaa lukea kirja. Teoksen nimikin ole tiedossa, sill\u00e4 kirjoittajat itse olivat markkinoineet tuotteensa minulle edellisen viikon aikana sosiaalisessa mediassa. Tartuin hiireen ja l\u00e4hdin ostoksille. Tulos oli kuitenkin surkea. Puolen tunnin aherruksen j\u00e4lkeen minulla ei ollut kirjaa, ei luettavaa, vain syv\u00e4 inho suomalaisia verkkokauppoja kohtaan.<\/p>\n
Olen ostanut digitaalisia tuotteita ainakin yhdysvaltalaisista ja englantilaisista verkkokaupoista. Olen ostanut fyysisi\u00e4 tuotteita ainakin saksalaisista, ranskalaisista, ruotsalaisista, englantilaisista ja amerikkalaisista verkkokaupoista. Koskaan, ei koskaan ostotapahtuma ole mist\u00e4\u00e4n ulkomaisesta kaupasta peruuntunut sen vuoksi, ett\u00e4 kauppa ei olisi pystynyt vastaanottamaan maksua.<\/p>\n
N\u00e4in juuri tapahtui kun yritin ostaa e-kirjaa suomalaisesta verkkokaupasta. En saanut kirjaa maksettua, joten en voinut my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sit\u00e4 ladata itselleni luettavaksi. Yritin maksaa ostosta kolmella eri selainohjelmalla useamman kerran jokaisella. Ei onnistunut. Vaikka juuri t\u00e4ss\u00e4 tapahtumassa tekninen vika melko varmasti olikin pankin j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 tai omassa PC:ss\u00e4ni, se ei miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 ole ongelman perimm\u00e4inen syy.<\/p>\n
Suomalaisten verkkokauppojen perimm\u00e4inen ongelma on niiden k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 liian vaikea maksuj\u00e4rjestelm\u00e4.<\/p>\n
Kun ostan esimerkiksi Amazonista e-kirjan tai kameran, yksi klikkaus ja tapahtuman vahvistus riitt\u00e4v\u00e4t. Jos ostan jostain toisesta ulkomaisesta kaupasta musiikkia tai muistikortin enk\u00e4 halua luovuttaa kauppaan luottokorttitietojani, maksan PayPal-j\u00e4rjestelm\u00e4n kautta. Sinne kirjaudun yksinkertaisesti tunnuksellani ja salasanalla. Ulkomaisissa verkkokaupoissa voin aina saattaa ostotapahtuman loppuun asti ilman erillisi\u00e4 papereita tai mystisi\u00e4 numerosarjoja.<\/p>\n
Mit\u00e4 kahvip\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 sitten tapahtuikaan kun olin p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt ostaa kirjan? Hetki oli selv\u00e4sti oikea, sill\u00e4 sain itseni liikkeelle kahvip\u00f6yd\u00e4st\u00e4 hakemaan ty\u00f6huoneessa olevia pankkiavaimia. Monesti aiemmin ostotapahtuma oli j\u00e4\u00e4nyt tekem\u00e4tt\u00e4, sill\u00e4 minulla ei ollut tarvittavia dokumentteja k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4ni. Ehk\u00e4 olin junassa, m\u00f6kill\u00e4 tai jossain muualla miss\u00e4 pankkiavaimia ei ollut. Nyt oli. Kirjauduin verkkokauppaan, hain kirjan ja valitsin oman pankkini maksutapaluettelosta. Kirjauduin pankkiin k\u00e4ytt\u00e4en k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, monimutkaisia pankin antamia numerosarjoja. Sen j\u00e4lkeen maksutapahtuma piti vahvistaa sy\u00f6tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 edelleen monimutkaisia, k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 numerosarjoja, jotka oli etsitt\u00e4v\u00e4 pankin dokumenteista. Normaalisti t\u00e4m\u00e4n helvetillisen prosessin j\u00e4lkeen maksu menee l\u00e4pi, mutta ei nyt.<\/p>\n
Kun vertaan t\u00e4t\u00e4 ostoprosessia ulkomaisten kauppojen ostotapahtumiin, kokemus suomalaisessa verkkokaupassa todellakin oli helvetillinen.<\/p>\n
Moni muistaa miten Neuvostoliitossa aikoinaan ostettiin kaupasta vaikkapa balalaikka. Ensin etsittiin kaupasta tuote ja sen myyj\u00e4, jotta saatiin lapulle tuotetiedot. Sen j\u00e4lkeen myyj\u00e4 l\u00e4hetti ostajan toiseen jonoon, jonne ostos piti maksaa. Kuitin kanssa saattoi palata taas jonoon, jossa haluttu tuote oli. Myyj\u00e4 luovutti tuotteen ostajalle. Vaikeaa, aikaa viev\u00e4\u00e4, ik\u00e4v\u00e4\u00e4, turhauttavaa. <\/p>\n
Silti kaupassa k\u00e4ynti Neuvostoliitossa oli helpompaa kuin ostaminen t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n suomalaisessa verkkokaupassa. Neuvostoliitossa asiakkaan ei sent\u00e4\u00e4n tarvinnut kotoa hakea pitki\u00e4 numerosarjoja sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 dokumentteja, jotka h\u00e4nen maksun varmistamiseksi olisi pit\u00e4nyt sy\u00f6tt\u00e4\u00e4 kaupan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Hyv\u00e4t suomalaiset verkkokauppiaat, k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4nne pankkien j\u00e4rjestelm\u00e4 suunniteltiin asiakkaiden omatoimiseen tilinhallintaan, ei asiakkaiden reaaliaikaisten maksutapahtumien hoitoon verkkokaupoissa. Nykyinen maksuj\u00e4rjestelm\u00e4 ei kerta kaikkiaan ole tarpeeksi helppo, nopea ja yksinkertainen verkkokaupoissa asiointiin. On aivan j\u00e4rjet\u00f6n ajatus vaatia asiakasta ensin menem\u00e4\u00e4n verkkokauppaan, valitsemaan tuote, hakemaan jostain pankkiavaimensa, poistumaan kaupasta, kirjautumaan pankkiin, vahvistamaan maksu pankissa, palamaan kauppaan ja kuittaamaan ostos. En edes jaksa laskea klikkausten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, joka prosessin l\u00e4pivientiin vaaditaan.<\/p>\n
Ennen kuin luennoit minulle tietoturvan t\u00e4rkeydest\u00e4 ja miten korkealla tasolla se Suomessa on, kerro ensin miten on mahdollista, ett\u00e4 esimerkiksi brittil\u00e4inen netin k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 osti verkkokaupoista tuotteita keskim\u00e4\u00e4rin 1268 euron (1031 puntaa) arvosta viime vuonna. Miten on mahdollista kasvattaa 25 miljardin liikevaihtoa py\u00f6ritt\u00e4v\u00e4 verkkokauppa, josta saa ostaa yhdell\u00e4 klikkauksella (Amazon.com), jollei se ole turvallista? Miten on mahdollista rakentaa Suomeen tietoyhteiskuntaa kun palvelukulttuuri on edelleen Neuvostoliiton aikaista balalaikkakauppaa heikompaa?<\/p>\n
Olen pahoillani Tanja Aitamurto, Taneli Heikka, Petteri Kilpinen ja Matti Posio, mutta Uusi kultakausi j\u00e4i ostamatta, lukematta ja keskustelematta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Oli viikonloppu. Oli juuri oikea mielentila ja juuri sopivasti aikaa lukea kirja. Teoksen nimikin ole tiedossa, sill\u00e4 kirjoittajat itse olivat markkinoineet tuotteensa minulle edellisen viikon aikana sosiaalisessa mediassa. Tartuin hiireen ja l\u00e4hdin ostoksille. Tulos oli kuitenkin surkea. Puolen tunnin aherruksen j\u00e4lkeen minulla ei ollut kirjaa, ei luettavaa, vain syv\u00e4 inho suomalaisia verkkokauppoja kohtaan.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-845","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/845","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=845"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/845\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=845"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=845"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=845"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}