Arvosteltavan kirjan tiedot http:\/\/www.teos.fi\/fi\/kirjat\/index.php?sub=2&id=329 <\/p>\n
Skvarovin kirjaa voi suositella luettavaksi kahdestakin syyst\u00e4. Ensinn\u00e4kin se on harvoja Mannerheimin aihepiirist\u00e4 tehtyj\u00e4 kirjoja, jossa on jotain muutakin \u201cuutta\u201d kuin joku ruokaresepti. Uskoakseni miss\u00e4\u00e4n muualla ei ole niin selke\u00e4sti kuvattu Mannerheimin komentamien ratsuv\u00e4kivoimien historiaa. Erityisen merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4isen maailmansodan osalta.<\/p>\n
Kirjassa on my\u00f6s uutena tietona selke\u00e4 katsaus Ven\u00e4j\u00e4n sotilastiedustelun muodostamiseen Japanin sodan j\u00e4lkeen. Mannerheim oli yksi 76 upseerista, jotka sotilastiedustelun palveluun v\u00e4rv\u00e4ttiin. V\u00e4rv\u00e4yksen taustalla oli Mannerheimin kokemus Ven\u00e4j\u00e4n-Japanin sodasta, jonka h\u00e4n hankki joukko-osastonsa ulkopuolella. <\/p>\n
Mannerheimin rooli sotilastiedustelussa oli tietenkin vuosina 1906 -08 Keski-Aasiaan ja Kiinaan tehty pitk\u00e4 ratsastusretki, jonka tosiasiallisena tarkoituksena oli sotilas- ja maastotiedustelu ja joka naamioitiin suomalaisella siviilipassilla liikkuneen miehen siviililuontoiseksi tutkimusmatkaksi. Tutkimusmatkan osalta Skvarov olisi voinut t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 kertomustaan maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkijan dosentti Alpo Juntusen lehtiartikkelilla. <\/p>\n
Toinen syy lukea Skvarovin kirja on se, ett\u00e4 meid\u00e4n Suomessa on hyv\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miten pitk\u00e4 ja laaja on Ven\u00e4j\u00e4n sotahistoria. Skvarovin kirjassa tulee my\u00f6s esille yksi ven\u00e4l\u00e4isen sotilaan vahvuus. Traditionaalisesti sit\u00e4 kutsutaan rohkeudeksi tai urhoollisuudeksi, mutta minun mielest\u00e4ni olisi yksinkertaisinta puhua piittaamattomuudesta omaa henke\u00e4 ja terveytt\u00e4 kohtaan. Skvarovin kirjassa on useita esimerkkej\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isen ratsuv\u00e4en hy\u00f6kk\u00e4yksest\u00e4 p\u00e4in vahvaa ja kiivaasti ampuvaa vihollista, mik\u00e4 tietysti johti suuriin tappioihin.<\/p>\n
Koska kysymyksess\u00e4 on ratsuv\u00e4ki, ven. sotilaan toisesta ominaisuudesta, sinnikkyydest\u00e4 ja v\u00e4h\u00e4\u00e4n tyytymisest\u00e4, ei ole mainintoja. Ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tykist\u00f6st\u00e4, jollaista ratsuv\u00e4kiyhtymiinkin liitettiin. Ratsastavan tykist\u00f6n esitteleminen olisi 1900-luvun osalta relevantimpaa kuin esitell\u00e4 10 sivua ratsuv\u00e4en keih\u00e4it\u00e4 ja miekkoja.<\/p>\n
Miksi hyv\u00e4ll\u00e4 sotilasaineksella ei sitten saatu enemp\u00e4\u00e4 aikaan Ven\u00e4j\u00e4n-Japanin sodassa tai ensimm\u00e4isess\u00e4 maailmansodassa? Analyyttinen vastaus Skvarovilta puuttuu. Siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 viitteit\u00e4 siihen suuntaan, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n armeijaa johdettiin monellakin tavalla laiskasti, tahdottomasti, ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isesti ja vailla sellaista ammattitaitoa, jota preussilaisilla upseereilla oli jo 1800-luvulla. <\/p>\n
Kovin suuri osa Skvarovin kirjaa on ulkokohtaista ylistyst\u00e4 siit\u00e4, miten hienoissa ja perinteikk\u00e4iss\u00e4 rykmenteiss\u00e4 Mannerheim palveli. Chevalier-kaartin osalta t\u00e4m\u00e4 toistetaan viel\u00e4 moninkertaisesti. <\/p>\n
K\u00e4y selv\u00e4ksi, ett\u00e4 ratsuv\u00e4ki oli kansakunnalle kallis aselaji. Upseerilla piti olla useampia hevosia ja etenkin moninaisia univormuja. Ratsastustaitoon kiinnitettiin suurta huomiota, vaikka kartat saattoivatkin puuttua.<\/p>\n
Jokainen ven\u00e4l\u00e4inen upseeri joutui vannomaan Pietari Suuren ajoilta periytyv\u00e4n valan, joka kirjassa on kuvattu s. 35-36. Valassa vannotaan uskollisuutta keisarille viimeiseen veripisaraan asti. <\/p>\n
Kaiken t\u00e4m\u00e4n panoksen j\u00e4lkeen lukija pohtii tuotosta, jota kirja ei k\u00e4sittele. Ratsuv\u00e4ki oli poistettu Ruotsin Suomen-joukoista jo 1700-luvulla. Sopimattomuutensa se osoitti yleisemm\u00e4ll\u00e4 tasolla Preussin Ranskan-sodassa 1870-1871. Kalliilla ratsuv\u00e4ell\u00e4 ei ollut paljon k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n
Mit\u00e4 tulee Ven\u00e4j\u00e4n valtaisaan kaartiin (vahvuus yli 5 divisioonaa), sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli aivan erityisesti varjella keisarin henke\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4n armeijan ja Ven\u00e4j\u00e4n kaartin hienoin rykmentti chevalier-kaarti osallistui Ven\u00e4j\u00e4n keisari Paavali I:n murhaan, dekabristikapinaan, mink\u00e4 lis\u00e4ksi rykmentti\u00e4 vaivasivat kaksintaistelut. Taisteluihin rykmentti ei sen sijaan osallistunut mainittavammin Borodinon j\u00e4lkeen. Minun vaikutelmakseni j\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kyseess\u00e4 oli kallis, mutta ep\u00e4luotettava ja tarpeeton rykmentti, vaikka varusteet olisivat kuinka kiilt\u00e4neet.<\/p>\n
Kirjassa on runsas kuvitus. Susan Ikonen on suomentanut spesiaalitermien t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n kirjan muuten aivan hyvin, mutta rykmentin ja sit\u00e4 suurempien joukkojen esimiest\u00e4 ei kutsuta p\u00e4\u00e4llik\u00f6ksi vaan komentajaksi. <\/p>\n
Kustantamon tapaa markkinoida kirjojaan ihmettelen aika tavalla. Aiemmin arvostelemani Soininvaaran kirja on kustantamon sivuille merkitty kymmeni\u00e4 sivuja todellista ohuemmaksi. Mannerheim-kirjasta sanotaan kustantajan sivuilla, ett\u00e4 Mannerheim palveli l\u00e4hes kaikissa Ven\u00e4j\u00e4n ratsuv\u00e4kirykmenteiss\u00e4. Kuitenkin kirjan lopussa on luettelo 22 ratsuv\u00e4kidivisioonasta (joissa kussakin oli yleens\u00e4 nelj\u00e4 rykmentti\u00e4) sek\u00e4 useista muista ratsuv\u00e4kimuodostelmista. N\u00e4ist\u00e4 kaikista vain v\u00e4h\u00e4inen murto-osa oli miss\u00e4\u00e4n vaiheessa Mannerheimin palvelupaikkana tai komennossa. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Arvosteltavan kirjan tiedot http:\/\/www.teos.fi\/fi\/kirjat\/index.php?sub=2&id=329 <\/p>\n
Skvarovin kirjaa voi suositella luettavaksi kahdestakin syyst\u00e4. Ensinn\u00e4kin se on harvoja Mannerheimin aihepiirist\u00e4 tehtyj\u00e4 kirjoja, jossa on jotain muutakin \u201cuutta\u201d kuin joku ruokaresepti. Uskoakseni miss\u00e4\u00e4n muualla ei ole niin selke\u00e4sti kuvattu Mannerheimin komentamien ratsuv\u00e4kivoimien historiaa. Erityisen merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4isen maailmansodan osalta.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-894","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/894","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=894"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/894\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=894"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=894"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/klaava.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=894"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}