Author Archives: klaava

Google on kehittänyt robotin, joka hakee kirjaston kirjat kotoa

2019-04-19

Google on iso ja resurssirikas yhtiö, jossa kehitellään kaikenlaista mistä joskus saattaa tulla jotain tai olla tulematta. Yksi Googlen testilaboratorion tuotteista on Book Bot robotti, joka kulkee itsekseen Kalifornian Piilaakson kaduilla noutamassa kirjaston kirjoja ihmisten kotoa.

Mountain Viewn kaupungin kirjasto on ottanut käyttöön pari Book Bot -robottia, jotka liikkuvat rajatulla alueella kirjaston lähistöllä.

Homma toimii niin, että alueella asuva kirjaston käyttäjä voi internetin kautta tilata robotin noutamaan kirjat. Kun robotti on talon kohdalla, se lähettää tekstiviestin saapumisensa merkiksi. Kirjat tiputetaan robotissa olevaan säiliöön. Muuta ei tarvitakaan, vaan Book Bot lähtee siitä seuraavaan paikkaan.

Kierroksen tehtyään robotti palaa kirjastolle, jossa henkilökunta tyhjentää säiliön ja hoitaa varsinaisen kirjojen palautuksen kirjastojärjestelmään.

Mitähän ne seuraavaksi keksivät? Voisimme ehdottaa sellaista robottia, joka osaisi käydä lainaamassa kirjoja. Siinä saisi olla sen verran tekoälyä, että se tietäisi mitä yleensä luemme. Robotti saisi yllättää hyvillä kirjavalinnoillaan.

Mountain Viewn kirjaston ohjeet lainaajille jotka haluavat palauttaa kirjat robotin avulla.

Mercury News kävi kuvaamassa videon missä Book Bot kulkee asuinalueen jalkakäytävillä hakemassa kirjoja takaisin kirjastoon:

Tämän hetkinen Book Bot:

Ulkomitat: pituus 71 cm, leveys 45 c, korkeus 81 cm. Tämän lisäksi botissa voi olla ulkoinen antenni, huomiolippu muita liikkujia varten, ja käsivarsi jalankulkuvalon painamista varten.
Paino: 45 kg, max paino kuorman kanssa 68 kg.
Suurin nopeus: 7 km/h.

ActuaLitte kertoi BookBot-robotista.

Musiikin liiketoiminta on vahvassa kasvussa tallennemyynnin aallonpohjasta

2019-04-12

Säveltäjät, muusikot, sanoittajat ja levy-yhtiöt voivat hengittää hieman vapaammin kuin muutama vuosi sitten, sillä tulot heidän äänitallenteina markkinoimistaan tuotteista ovat voimakkaassa kasvussa. Vuonna 2018 maailmanlaajuinen äänitemyynti kasvoi peräti 9,7 prosenttia IFPI:n mukaan. Myynti on noussut jo neljä vuotta peräkkäin.
Kaavio Quatrz.

IFPI on maailmanlaajuinen organisaatio, johon kuuluu 1300 levy-yhtiötä. 2000-luvun alussa MP3-tiedostoiksi pakattu digitaalinen musiikki levisi villisti verkossa, romahduttaen artistien ja levy-yhtiöiden talouden. Apple iTunes oli ensimmäisten joukossa tarjoamassa digitaalisia latauksia, joista myös tekijät saivat oman osansa, mutta sen jälkeisestä kehityksestä huolimatta musiikkiala on edelleen kaukana 1990-luvun liikevaihdosta.

Tuore IFPI:n tilastoa tutkimalla ala kuitenkin näyttäisi löytäneen äänitallenteiden myynnin pelastavan mallin: suoratoistopalvelut.

Tärkeimmät luvut vuoden 2018 maailmanlaajuisen musiikin äänitemyynnin tilastosta:

– Myynti yhteensä 19,1 miljardia dollaria.
– Äänitemyynti kasvoi 9,7% edellisestä vuodesta.
– Suoratoiston osuus on 46,8% kaikesta äänitemyynnistä.
– Maksullisista suoratoistopalveluista kertynyt tulo kasvoi 32,9%.
– Fyysiset tallenteiden myynti laski 10,1%, vaikka vinyylilevyjen uusi tuleminen etenee edelleen jo 13. vuotta peräkkäin (kasvua 6%).
– Ladattavien digitaalisten äänitteiden myynti laski 21,2%.

Suoratoistosta saatavat tulot ovat jo lähes puolet kaikesta äänitemyynnistä. Osa tulosta tulee mainoksista, osan maksavat kuuntelijat. Spotify sai alussa paljon kritiikkiä artisteilta, jotka ihmettelivät muutaman sentin suuruisia tuloja tekijänoikeuksistaan, mutta vuosien kuluessa suoratoistopalvelu on onnistunut saamaan maksavia asiakkaita mainosten lisäksi, ja tekijöille on enemmän jaettavaa. Samalla Spotify on saanut kilpailijoita, joten tarjontaa on.

Seuraavatko e-kirjat digitaalisen musiikin kehityspolkua?

Kuuntelin ensimmäisen äänikirjani autossa c-kasetilta. Olimme niin kaukana ihmisasutuksesta, että edes radioasemat eivät kantaneet tielle asti. Syrjäisen huoltoaseman rajallisesta valikoimasta löytyi yksi kelvollinen kirja, jota kuunnellessa matka taittui.

CD-levyt olivat seuraava tallenne, joita muutamat kirjojen ystävät ostivat kuunnellakseen tarinoita, mutta vasta digitaaliset äänikirjat avasivat markkinat aivan uudella tavalla. Nyt joka puolella maailmaa kirja-alan ihmiset ihmettelevät äänikirjojen suosion voimakasta kasvua, joka näkyy myös liikevaihtona.

Äänikirjoille suoratoisto sopii hyvin, varsinkin kun yleensä palvelut tarjoavat myös latausmahdollisuutta matkan tai mökkireissun varalta. Äänikirjapalvelut Storytel, Bookbeat ja Nextory ovat kasvaneet huomattavan nopeasti ja laajentaneet toimintaansa myös Ruotsin ulkopuolelle, Suomi mukaan lukien.

Englanninkielisistä palveluista esimerkiksi Scribd tarjoaa varsin laajan valikoiman e-kirjoja, äänikirjoja, ja lehtiä.

Digitaalinen kirja-ala on nopeasti omaksunut uusia toimintamalleja, jotka toimivat muissa medioissa. Kuukausimaksua vastaan luettavat ja kuunneltavat kirjat ovat saavuttaneet jatkuvasti enemmän asiakkaita. Paria tällaista palvelua käyttäneenä huomasin miten tärkeää on mahdollisuus ladata mieluisa kirja omalle laitteelle, mutta nimenomaan siten, että kirjasta voi nauttia myös sen jälkeen jos palvelun käytön lopettaa. Tämä ominaisuus saattaa maksaa hieman lisää, mutta on sen arvoinen.

Apple iPad Mini tablet sai kynällä kirjoitus- ja piirrosominaisuuden

2019-04-05

Samaan aikaan kun e-kirjojen lukulaitteiden valmistajat kehittävät kilvan tuotteita, joilla voi myös kirjoittaa ja piirtää kynän avulla, maailman suurin tietotekniikkayhtiö Apple jatkaa iPad-tabletien kehitystä samaan suuntaan. Pienen kokonsa (7,9 tuuman näyttö) vuoksi Apple iPad mini on monelle mieluinen vekotin e-kirjojen ja verkkojulkaisujen lukemiseen. Laitteen uusi versio tuo mukanaan uusia ominaisuuksia, kuten muistiinpanojen kirjoittamisen ja piirrosten hahmottamisen Pencil–kynällä suoraan näytölle.

Kaikki iPad-tabletit ovat melkoisen tehokkaita tietokoneita, joilla voi tehdä suunnilleen samat asiat kuin PC:llä, mutta yksi suuri ero niiden välillä on. PC:t on suunniteltu näppäimistöllä ja hiirellä ohjattavaksi, kun taas mobiililaitteet ovat kosketusnäytön kautta käytettäviä laitteita.

Sekä Apple iPad Pro että Microsoft Surface –tableteihin voi ostaa irrallisen kunnollisen näppäimistön, jolloin ne ovat kuin tietokoneita. Näitä huipputason tableteja voi käyttää myös stylus-erikoisykynällä, ja tämä on juuri se tärkeä ominaisuus, mikä vuoden 2019 iPad mini –tabletiin on uutuutena saatu.

Nyt iPad mini –tabletilla voi kirjoittaa käsin muistiinpanoja, hahmottaa piirroksia, kaavioita ja luonnoksia. Laitteessa on puhtia monenlaisten sovellusten käyttöön, esimerkiksi teräväpiirtovideoiden leikkaaminen onnistuu suoraan tabletissa.

Apple Books –lukuohjelma ja kauppa ovat e-kirjojen lukijoita varten myös mukana.

Apple iPad mini vuoden 2019 mallin listahinnat lähtevät Suomessa 469 eurosta. Lisäksi suhteellisen hinnakas Pencil-kynä on ostettava erikseen (99 euroa), sillä paketissa tulee mukana vain verkkolaite.

Perusteellisen arvostelun iPad Mini 2019 –tabletista julkaissut Zdnet veti yhteen seuraavasti: Apple Pencil –ominaisuus, laitteen koko, applikaatiot ja suorituskyky ovat hyviä puolia. Ei niin hyviä puolia ovat median katselu ja leveät reunukset näytön ympärillä, mutta tämän kokoisissa pienissä tableteissa ei ole paljon hyviä vaihtoehtoja.

Apple iPad mini (malli 2019) ominaisuudet ja spesifikaatiot

Näyttö 7,9 tuumaa. LED-taustavalaistu.
2048 x 1536 kuvapistettä, 326 pikseliä tuumalla (ppi).
1,8 % heijastavuus, 500 nitin kirkkaus.
Kynäkäyttö – kirjoittaminen, piirtäminen, laitteen ohjaus – Apple Pencilin kanssa.
A12 Bionic ‑siru, 64‑bittinen arkkitehtuuri.
8 megapikselin kamera. Aukko ƒ/2.4.
Kameran ominaisuuksia: panoraama, HDR, valotus säädettävissä, sarjakuvaus, ajastin, kuvanvakain.
1080p HD teräväpiirto videokuvaus.
Videon ominaisuuksia: hidastus (120 fps), timelapse-nopeutus.
Etupanelin kamera 7 megapikseliä.
Tallennustilaa 64 GB tai 256 GB, mallista riippuen.
Stereokaiuttimet.
Kaksi mikrofonia, toimivat puheluihin, videokuvaukseen ja äänitallennukseen.
Wifi (802.11a/b/g/n/ac).
Bluetooth 5.0.
3,5 mm kuulokeliitin.
Mobiiliverkkoon kytkeytyvät mallit: 3G, 4G, LTE. Nano-SIM-kortti.
A-GPS, GLONASS satelliittipaikannus.
Touch ID –lukitus.
Siri äänipalvelu.
Litiumpolymeeriakku, latauksella noin 10 tuntia verkon käyttöä Wi-fi -yhteydellä. 9 tuntia mobiiliverkon käyttöä.
Ulkomitat: 203 x 135 x 6 mm.
Paino 300 gr.

Pocket-Lint nauhoitti videon, jossa arvioidaan iPad Mini 2019 nopeaksi ja kevyeksi tabletiksi, jossa myös Pencil-kynä toimii hyvin.

Applen uudet digitaaliset palvelut: pelit, elokuvat, lehdet, kirjakerho kuukausimaksua vastaan

2019-03-29

Apple on digitaalisten sisältöjen markkinoiden uranuurtaja, sillä iTunes-musiikin latauskauppa aikoinaan sai monen ihmisen kuuntelemaan laillisesti verkosta hankittua musiikkia. iTunes-latauskauppa laajeni sittemmin elokuviin ja Books-kirjakauppaan, mutta nyt Apple on tuonut paljon uutuuksia pelien, television, elokuvien, lehtien ja kirjojen ystäville: suoratoistopalvelut.

Apple Arcade on pelipalvelu, TV+ on elokuvia ja televisio-ohjelmia, News+ on lehtiä ja uutisia, ja vielä yksi uutuus on kirjakerho.

Apple on tehnyt paljon töitä saadakseen suuria elokuva- ja televisiotähtiä luovuttamaan yksinoikeudella heidän uusia töitään TV Plus –palveluun. Samoin pelien kanssa: tunnetut pelitalot ovat suostuneet kehittämään uusia pelejä yhteistyössä Applen kanssa ja luovuttamaan niiden jakelun yksinoikeudella maailman suurimmalle tietokoneyhtiölle.

Tämä tietysti maksaa, ja Applen asiakkaat tulevat sen muodossa ja toisessa kustantamaan. Tiukasti Applen aitauksen sisällä pysyvällä asiakkaalla voi olla etuna ainakin se, että yhtiö pyrkii huolehtimaan asiakkaidensa yksityisyydestä.

Apple Arcade -pelit

Arcade on pelipalvelu, jossa kuukausimaksua vastaan pääsee pelaamaan mitä tahansa noin 100 pelin valikoimaan kuuluvaa peliä. Arcade-pelejä voi käyttää iPhone-puhelimella, iPad-tabletilla, Mac-tietokoneella ja Apple TV:n kautta. Palvelu avautuu syksyllä 2019 maailmanlaajuisesti (150 maata), jolloin myös sen hinnoittelu on selvillä.

Apple on tehnyt sopimuksia pelikehittäjien kanssa, jotka tuottavat sovittuja pelejä yksinoikeudella vain Arcade-palveluun. Tämä yksinoikeus ja se, että pelit on optimoitu Applen laitteille ovat suurimmat houkuttimet pelaajien saamiseksi palveluun.

Kaikki pelejä voi suoratoiston lisäksi pelata myös ilman verkkoyhteyttä (jos se pelin ideaan vain sopii), ja monet toimivat myös pelikontrollerilla. Suoratoistolla palvelu muistaa mihin kohtaan esimerkiksi puhelimella pelaaminen jäi, josta sitä voi jatkaa tietokoneella kun kotiin ehtii.

Apple vakuuttaa myös pitävänsä kiinni asiakkaidensa yksityisyydensuojasta, mainoksia Arcade-palvelussa ei ole, eikä lisäostoja pelin kuluessa tarvita. Suoratoistona pelattavien pelien suhteen Apple on edelläkävijöiden joukossa. Google on ehtinyt julkistaa Stadia-palvelunsa, ja Microsoft Xcloud-palvelunsa, mutta nämä pelimarkkinat ovat vielä täysin jakamatta.

Oprah Winfreyn kirjakerho

Oprah Winfrey on toimittanut Yhdysvalloissa erittäin suosittua kirjojen esittelyhetkeä jo vuosia, jonka ansiosta lähes poikkeuksetta ohjelmaan päässeen kirjan myynti pomppaa uusiin lukuihin. Nyt televisiotähti on suunnitellut Applen kanssa uuden kirjakerho-ohjelman Apple TV+ –palveluun. Oprah kertoi vaatimattomasti tekevänsä “planeetan suurimman, elävimmän ja innostavimman kirjakerhon” Applen suoratoistopalveluun. Vuorovaikutusta katsojien kanssa on odotettavissa.

Apple TV+ elokuvat ja televisio-ohjelmat

Apple TV+ on kuukausimaksullinen elokuva- ja televisio-ohjelmapalvelu. Apple on sopinut joidenkin ohjaajien, näyttelijöiden ja tuottajien kanssa yksinoikeudesta esittää joitakin heidän uusia tuotantojaan. TV+ aukeaa katsojille syksyllä 2019. Palvelu toimii suoratoistona, eikä siinä näytetä mainoksia.

Tunnettuja tekijöitä joiden uusimpien aikaansaannosten esitysoikeudet Apple on onnistunut varmistamaan ovat esimerkiksi Steven Spielberg, Jennifer Aniston, Reese Witherspoon, M. Night Shyamalan ja Oprah Winfrey.

Suoratoistopalvelun tarjontaa katsellaan Apple TV –sovelluksella (app), joka toimii iPhonessa, iPadissa, Macissa ja joissakin televisioissa. Apple TV+ kanavia voi tilata yksitellen, ja maksaa vain niistä joita todella katsoo.

Apple TV Plus –palvelua voisi ajatella Netflixin kilpailijaksi, jota se jossain määrin tulee olemaan, mutta enemmän se profiloituu sellaisten mediakanavien kuin Hulu-palvelun tai HBO:n kilpailijaksi.

Jatkuvaa kilpailua ja pelejä löytyy verkosta monestakin paikasta. Esimerkiksi Bonusetu neuvoo uudet (ja vanhat) pelipaikat ja niiden parhaat tarjoukset uusille pelaajille.

Apple News+ aikauslehdet ja sanomalehdet

Apple News+ on kuukausimaksullinen palvelu, joka internetin ilmaisen uutisvirran lisäksi sisältää satojen aikakauslehtien ja sanomalehtien sisällöt. Maksulliset sisällöt ovat ainakin toistaiseksi saatavilla vain Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Aikakauslehtiä voi lukea myös ilman verkkoyhteyttä. News+ toimii iPhonessa, iPadissa ja Mac-tietokoneella, kunhan päivittää sovelluksien uusimpaan versioon.

Uutisten ja lehtien suurkuluttajille tässä palvelussa on potentiaalia. Olen pitkään odottanut palvelua, jossa yhdellä tilausmaksulla voisi lukea useaa aikakauslehteä ja sanomalehteä. PDF-lehdet eivät kuitenkaan toimi, jonka vuoksi olemassa olevat palvelut eivät ole tulleet kysymykseen. Mikäli Apple News Plus osaa näyttää kaikki sisällöt fiksusti oikeina verkkosisältöinä, tai ladattavina e-kirjoina, se on oikealla tiellä.

Lähes jokainen etätyötä tekevä haluaa jatkaa sitä, mutta myös työn tehokkuudesta on huolehdittava

2019-03-22

Monet ammattilaiset, kirjailijat, artistit ja käsityöläiset ovat aina tehneet etätöitä – enemmän tai vähemmän itsekseen kotona tai muussa omassa työtilassa. Tietotyön ja freelance-työn lisääntymisen myötä yhä suurempi osa ihmisistä haluaa tehdä töitä jossakin muualla kuin häiriöherkässä toimistotilassa. Yleensä etätyöhön riittää kun internet- ja puhelinyhteys pelaa. Monilla moderneilla työpaikoilla tähän suhtaudutaan myönteisesti, mutta etätyöläisen omaksi haasteeksi jää työn tuottavuus. Tässä muutama vinkki.

Sosiaalisen median käyttöön ja markkinointiin työkaluja kehittävä yritys Buffer on julkaissut kyselyn State of Remote Work 2019 missä summataan etätyön hyviä ja huonoja puolia. Valtavalla äänivyöryllä, 99% kyselyyn vastanneista ihmisistä, oli vakaasti sitä mieltä, että etätyö on heille sopivin tapa työskennellä nyt ja jatkossa.

Bufferin kyselyyn vastasi 2471 ammattilaista lähinnä Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta. Valtaosa työskentelee IT-alalla, palvelutehtävissä ja markkinoinnissa.

Etätyön hyödyt

Suurimmiksi hyödyiksi omissa oloissaan työskentelylle laskettiin joustava aikataulu ja mahdollisuus painaa hommia juuri siellä missä itselle parhaiten sopii. Tämä selittää pitkälle myös toista etätyön herättämää trendiä, digitaalisia nomadeja, maailmalla matkaavia ammattilaisia, jotka samalla työskentelevät.

Kolmanneksi suosituin syy siirtyä etätyöläiseksi Bufferin kyselyssä oli saada olla enemmän aikaa perheen kanssa. Tässä on kuitenkin hyvä olla tarkkana. Jos on tarkoitus tehdä töitä kotona tai muussa omassa tilassa, se ei tarkoita aikaa, joka vietetään perheen kanssa. Hyvin harvassa työssä voi samalla pitää seuraa perheelle ja työskennellä. Etätyöläisiltä yleensä säästyy työpaikalle kulkemiseen käytetty aika, joten sen ajan voi tietysti käyttää mihin vain.

Etätyöläisen suurin huoli on liiallinen työtahti

Kaikenlaiset keskeytykset työhön, sosiaalisten kontaktien puute etätyöpäivän aikana ja kehno tuki kolleegoilta olivat ongelmia monelle, mutta eivät suinkaan kaikille. Bufferin kyselyn mukaan selkeästi suurimmaksi etätyöläisten huoleksi nousi vaikeus irrottautua töistä.

Tämä todellakin on monen tuntemani etä- tai kotityöläisen tunnistama ongelma. Töiden lopettaminen ja jonkin täysin muun asian ajattelu tai tekeminen vaativat päätöksiä, joista pidetään kiinni.

Miten tuottava etätyöpäivä pitäisi jäsentää

Suuri osa etätyöläisistä yrittää jatkuvasti parantaa ajan käyttöään ja tuottavuuttaan. Yrittäjät kenties pohtivat joidenkin töiden siirtämistä alihankkijalle, freelancer ehkä miettii parempien työkalujen hankkimista ja kirjoittajat ja valokuvaajat päättävät viettää enemmän aikaa kadulla hakemassa uusia tarinoita ja näkökulmia.

Ennen kaikkea tuottava etätyö vaatii taukoja. Quartz kertoo Draugiem Groupin tutkimuksesta, jossa yritys seurasi työntekijöiden tekemisiä melkoisen tarkkaan sovelluksen avulla. Tämä applikaatio mittasi ajanjaksot mitä työntekijät käyttivät tehtäviinsä, ja vertasi tätä heidän aikaansaannoksiin.

Ideaali tietotyön jaksotus tämän tutkimuksen mukaan on 52 hommia ja 17 minuuttia mitä tahansa muuta kuin työtä. Tämä rytmi havaittiin parhaaksi keskittymiskyvyn kannalta.
Noin tunti työtä, noin vartti taukoa jaksotusta noudattaneet työntekijät eivät hairahtuneet Facebookin sivuille tai muuhun viihteeseen, jolla ei ollut merkitystä heidän työlleen.
Taukojen aikana oli oleellista irrottautua työasioista. Sillä oli virkistävä vaikutus.

Tutkimus paljasti työajan jaksotuksen lisäksi toisenkin tärkeän seikan: työtuntien määrä ei juurikaan vaikuttanut aikaansaannoksiin. Tärkeintä oli ajan käytön jaksotus. Taukoja päättäväisesti pitäneet työntekijät olivat selkeästi tuotteliaampia kuin vain pitkää päivää tehneet.

Nämä 20 maata houkuttelevat eniten matkailijoita maailmassa

2019-03-15

Suuret turistivirrat kulkevat UNWTO (World Tourism Organization) tilastojen mukaan edelleen sinne minne ne ovat jo vuosikymmeniä kulkeneet: Keski- ja Etelä-Eurooppaan ja määrättyihin Aasian maihin. Pohjoismaat eivät tässä kisassa kovin hyvin (vielä) pärjää, vaan maat kisaavat samoista sijoista Albanian, Georgian ja Eestin kanssa. Ranska on edelleen maailman suosituin matkailumaa, mutta mitä muita kohteita 20 suosituimman joukkoon mahtuu?

10 eniten tilastoituja matkailijoita vastaanottanutta maata vuonna 2017 olivat UNWTO:n tilaston mukaan:

1. Ranska (86,9 miljoonaa matkailijaa)
2. Espanja (81,8 miljoonaa matkailijaa)
3. USA (76,9 miljoonaa matkailijaa)
4. Kiina
5. Italia
6. Mexico
7. Iso-Britannia
8. Turkki
9. Saksa
10. Thaimaa

Jos kokonaisia mantereita verrataan toisiinsa matkailijoiden määrällä, Eurooppa on edelleen eniten turisteja kiinnostava alue. Kymmenen kärkeä kun katsoo, niin kuusi maata on Euroopassa. Tilastojen mukaan trendi ei ole taittumassa, vaan myös kasvu on voimakasta Euroopan kohteisiin.

Hyvän tuntuman viiteen top 10 –maahan saa kun kiertää Ranskaa ja sen naapurimaita. Ranskalla on raja Pyreneiden vuoristossa Espanjan kanssa, kaakossa Italian kanssa ja koillisessa Saksan kanssa. Lyhyen junamatkan tai lauttamatkan päässä on suuri saari, jossa voi tutkia Englantia, Skotlantia ja Walesia.

Autolla tällainen kierros on suhteellisen helppo tehdä, tai hankkimalla esimerkiksi Eurail tai Interrail-matkapassi junan kyytiin.

Sijat 11-20 maailman eniten turisteja houkuttelevat maat:

11. Itävalta (29 miljoonaa matkailijaa)
12. Japani (28 miljoonaa)
13. Kreikka (27 miljoonaa)
14. Hong Kong (27 miljoonaa)
15. Malesia (25 miljoonaa)
16. Venäjä (24 miljoonaa)
17. Portugali (21 miljoonaa)
18. Kanada (20 miljoonaa)
19. Puola (18 miljoonaa)
20. Hollanti (18 miljoonaa)

Matkalle varsinkin kohteeseen missä ei ole aikaisemmin käynyt satunnainen matkailija ottaa luonnollisesti mukaansa matkaoppaan. Esimerkiksi Etelä-Ranskan Riviera (Cote d’Azur) on erinomainen kulttuuri-, historia-, liikunta-, ruoka-, ja rantakohde. Espanjassa Valencia kaupunkikohteena on nosteessa, ja Portugalin Algarve kerää palkintoja vuosi toisensa jälkeen matkailukohteena.

Quartz uutisoi tilastosta.

Pitäisikö lukulaitteen käyttö laskea ruutuajaksi?

2019-03-08

Monissa perheissä lasten (myös vanhempien) ruutuaikaa pyritään rajoittamaan, jotta he tekisivät jotain muutakin kuin seuraisivat mitä kirkkaalla puhelimen, tabletin tai television näytöllä tapahtuu. Entäs jos heillä on käytössään e-kirjojen lukulaite? Lasketaanko sen käyttö ruutuajaksi vai ei? Lukulaitehan ei normaalisti säteile valoa lainkaan, jollei valoa tarkoituksella laita päälle.

Jokainen on varmaan nähnyt uutisia tutkimuksista, joissa kauhistellaan tietokoneiden, tabletien ja puhelinten näyttöjen tuijottamisen vaaroista silmille. Värinäytöt perustuvat LCD- tai LED- teknologiaan, joilla saadaan kirkkaat värit ja tarkka kuva kun näyttöä virkistetään tiuhaan. Yhtä paljon sosiaalisessa mediassa kiertää uutisia tutkimuksista, joissa näyttöjä ei havaita harmillisiksi silmille. Kumpi on totta?

Optikot suosittelevat taukoja

Pohjois-Amerikan optikot ovat päätyneet suositukseen, jossa kehotetaan ruudun tuijottajia pitämään taukoja. Tärkeintä on antaa silmien levätä riittävän usein. Heidän mukaansa sillä ei ole merkitystä mitä välinettä lukemiseen käyttää – paperikirjaa vai sähköistä kirjaa lukulaitteella tai tabletilla – vaan tärkeää on pitää taukoja 20 minuutin välein.

Toinen mielessä pidettävä asia optikkojen mukaan on valaistus. Jos paperilta lukee liian vähäisessä valossa, silmät rasittuvat, kuten ne rasittuvat jos näyttö on liian kirkas.

Monta mielipidettä parhaiten lukemiseen ja oppimiseen soveltuvasta välineestä

Yksi pitää painetuista kirjoista ja toinen e-kirjoista. Kun kysytään mikä väline on paras lukemiseen ja oppimiseen, vastaukset ja tulokset vaihtelevat.

Tutkimusraportti LCD vs. E-ink: An Analysis of the Reading Behavior vetää johtopäätöksen, että lukunopeudessa ja lukutavoissa ei ole merkittäviä eroja paperin,lukulaitteen ja tabletin välillä. Kun koehenkilöille annettiin aikaa tutustua laitteisiin, erot välineiden kesken jäivät hyvin pieniksi.

“Kuten tiedämme aikaisemmista tutkimuksista E ink -lukulaitteelta lukeminen on hyvin samankaltainen prosessi kuin perinteisen paperikirjan lukeminen (Siegenthaler et al., 2011). Koska tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että tablet-laitteelta lukeminen ei ole huonompaa kuin E ink –lukulaitteelta lukeminen, voimme päätellä, että tabletilta lukeminen keinovalossa ei ole huonompaa kuin perinteisen kirjan lukeminen.”

Silmälaseihin sinisen valon suodatin

Värinäyttöjen sinisen valon on epäilty olevan erityisen haitallista silmille, yöunelle ja aiheuttavan vakavia sairauksia. Toiset tutkimukset osoittavat sinisen valon parantavan korkeasta verenpaineesta kärsiviä ihmisiä ja ehkäisevän muita sairauksia.

Tasapainoista lähestymistapaa hakevat tiedemiehet ovat kuitenkin sitä mieltä, että sinistä valoa on aina ollut, ja olemme aina olleet sen vaikutuksen alaisia. Katso esimerkiksi sinistä taivasta. Luonnollinen unirytmi ja ennen muuta riittävät yöunet ovat tärkeämpiä asioita kuin huolestuminen sinisestä valosta.

Minulle tarjottiin viime optikkokäynnillä sinisen valon suodattimella varustettuja linssejä uusiin silmälaseihin. Tutut pelotteluun perustuvat myyntiargumentit eivät kuitenkaan tehonneet.

Lukulaite ei välttämättä ole ruutuaikaa

Silloin kun lukulaitetta käytetään lukemiseen, sitä ei siis tarvitse laskea ruutuajaksi. Silmiä on silti hyvä lepuuttaa taukoja pitämällä. Valaistus on toinen tärkeä tekijä – ei liian vähän valoa, mutta ei myöskään liikaa.

Jos ruutuajan rajoituksella haetaan myös sosiaalisen median, kuten Instagramin, Whatsappin tai YouTuben käyttömäärän järkeistämistä, tähänkin lukulaitteet yleensä sopivat hyvin. Useimmissa lukulaitteissa ei ole sosiaalisen median sovelluksia eikä niihin ole niitä mahdollista ladata. Ainoastaan uusimmat, edistyneet lukulaitteet toimivat Android-ohjelmistolla, jolloin appseja voi ladata Google Play Storesta.

Onko kirjasto edelleen kirjasto, vaikka kirjat on viety varastoon talteen?

2019-03-01

Kirjastoilla on paljon pohdittavaa tulevaisuuden suhteen. Monissa Euroopan, Aasian ja Lähi-idän maissa rakennetaan edelleen valtavia kirjastomonumentteja, modernin arkkitehtuurin ihmeitä painettuja kirjoja varten. Yhdysvalloissa muutama kirjasto, kuten Georgia Tech ja Bexar County ovat valinneet kokonaan toisen strategian. Ne keskittyvät e-kirjoihin ja muuhun digitaaliseen mediaan. Kurkistetaan miten Georgia Tech -yliopiston kirjasto on muuntunut uudenlaiseksi paikaksi.

Atlantan kaupunkiin Georgia Tech –yliopiston kampukselle valmstui Crosland Tower –kirjasto vuonna 1968. Se on suuri, kahdeksankerroksinen rakennus, jonka erikoisuus oli etelänpuoleinen seinä. Se oli yhtä muuria ilman ikkuna-aukkoja, sillä kirjoja haluttiin suojella liialta auringon valolta.

Muutama vuosi sitten kirjaston johto heräsi todellisuuteen, jossa kirjat, tutkimusraportit sekä muu opiskelijoiden ja henkilökunnan tarvitsema media oli nopeasti siirtymässä digiaikaan. Nimenomaan digitaalisia aineistoja myös haluttiin lainata. Vuonna 2016 kirjasto suljettiin koko kiinteistön remontin vuoksi.

Varastotila kirjoille.

Lähtökohta remontille oli, että 95% kirjaston kirjoista (noin miljoona nidettä) siirretään varastoon kampusalueen ulkopuolelle. Vapautuva tila suunnitellaan opiskelijoiden tiloiksi, multimediaa varten ja yhteistyötiloiksi. Eteläseinä avattiin suurille ikkunoille, joiden ääreen tuotiin sohvia, pöytiä ja tuoleja.

Paperikirjoja voi kirjastosta edelleen lainata ja lukea. Täytyy vain malttaa odottaa hetki, sillä lainauspyyntö lähtee kirjastosta varastolle, jossa kirja haetaan varastohyllyjen kätköistä esille ja toimitetaan kirjastoon.

Viihtyisien tilojen rakentaminen opiskelijoille ja henkilökunnalle lukemista, opiskelua ja yhteisiä projekteja varten oli yksi syy suurelle uudistukselle, toinen tärkeä syy oli digitaalinen media.
Georgia Tech Library.

Georgia Tech –yliopiston kirjasto omisti 909 730 painettua kirjaa vuonna 2017.
Samana vuonna kirjastolla oli myös 1.01 miljoonan e-kirjan ja sähköisen julkaisun kokoelma.
Vuonna 2017 kirjastosta lainattiin 4,12 miljoonaa e-kirjaa ja sähköistä artikkelia.
21 892 painettua kirjaa lainattiin kirjastosta samana vuonna.

Georgia Tech –yliopiston kirjasto on nähnyt tulevaisuuden, ja se on digitaalinen. Näin on päätellyt instituutio, joka alun perin luotiin organisoimaan painotuotteiden valikoimaa ja tarjontaa tiedon haluisille ihmisille.

Onko se edelleen kirjasto?

Kyllä, Georgia Tech –kirjasto on kirjasto. Se on uudenlainen tila ja palvelukokonaisuus, joka toivottaa ihmiset luoksensa oppimaan.

Business Insider raportoi.

Kuvat Georgia Tech Library.

10 tuuman Boyue Likebook Mimas lukulaite e-kirjoille ja myös käsin kirjoitetuille muistiinpanoille

2019-02-23

E-kirjojen lukulaitteet ovat saaneet uutta puhtia uusista ominaisuuksista ja löytäneet uusia asiakkaita ihmisistä, jotka haluavat lukemisen lisäksi myös kirjoittaa asioita muistiin ja hahmotella piirroksia ja kaavioita. Laitteiden koko on ominaisuuksien mukana kasvanut. Boyue Likebook Mimas on jouheasti toimiva 10.3 tuuman kokoinen lukulaite/kirjoitusalusta.

Boyue Likebook Mimas –laitteessa on 10.3 tuuman kokoinen E ink-harmaasävynäyttö, mukana tulee Wacom kynä kirjoittamista ja piirtämistä varten, Android 6.0 käyttöjärjestelmä tuo mukanaan ladattavat mobiilisovellukset, ja laitteen suorituskyky hintatasoon ja kilpaileviin tuotteisiin verrattuna on kilpailukykyinen.

Mimas on hinnoiteltu EU-alueella 469 euroon (artikkelin lopussa linkit kauppoihin). Vastaavan kokoiset ja vastaavilla luku- ja kirjoitusominaisuuksilla varustetut laitteet, kuten Remarkable and Onyx Boox ovat listahinnoiltaan hieman arvokkaampia. Hinnat eivät kuitenkaan ole kiveen hakattuja, vaan saattavat kilpailutilanteen mukaan elää.

Laitteen käyttöjärjestelmä Android 6.0.1 ohjelmisto sisältää Google Play Storen, josta Mimasiin voi ladata uusia sovelluksia. Kaikki appsit eivät välttämättä toimi E ink –näytöllä, mutta esimerkiksi Kindle-lukusovellus ja monet muut toimivat. Mimasin mukana tulevat sovellukset EPUB ja PDF-kirjojen lukemiseen, muistiinpanojen kirjaamiseen kynällä ja piirtämiseen.

Alla video, jossa esitellään laitteen luku- ja kirjoitusominaisuuksia (ranskaksi, mutta toiminnot käyvät kyllä ilmi):

Tablette-Tactile.net on julkaissut perusteellisen arvion Likebook Mimasin käytöstä. Loppupäätelmä on positiivinen. Testaaja arvosti tuotteen rakenteen laatua, käyttöliittymää, kynän hyvää toimintaa, valaistua näyttöä, käteviä painikkeita reunoilla, liityntöjä ja hyvää suorituskykyä. Heikon arvosanan tuote sai kielikäännöksestä, EPUB-kirjoihin ei voi tehdä merkintöjä kynällä ja gyroskoopin puuttumisesta.

Boyue Likebook Mimas –laitteen tärkeimmät ominaisuudet

– 10.3-inch Eink HD Mobius näyttö (harmaasävyjä, ei värejä).
– Näytön erotuskyky 1872 x 1404 kuvapistettä (227ppi).
– Näytöllä on oma taustavalo.
– Kosketusnäyttöä voi ohjata sormilla ja mukana tulevalla Wacom-kynällä.
– Android 6.0.1 käyttöjärjestelmä, mukana myös Google Play Store.
– Prosessori RK3365 8-Core 1.5GHz.
– RAM 2GB LPDDR3.
– 16GB tallennustilaa laitteessa.
– microSD-muistikortille paikka.
– WiFi (802.11b/g/n).
– Bluetooth 4.1.
– USB-C portti.
– Kaiuttimet.
– Mikrofoni.
– 3.5 pistoke kuulokkeille.
– 4700mAh Polymer Li-on akku.
– Ulkomitat 191 x 262 x 8 mm
– Paino 430 gr.

Boyue Likebook lukulaitteita on myynnissä esimerkiksi näissä verkkokaupoissa:
AliExpress, Amazon.com ja Ereader.Store -kaupoissa. Viimeisenä mainittu toimii EU:n alueella.

Boyue Likebook Muses

The Ebook-Reader.com kertoo tuotteesta olevan tarjolla myös kompakti versio nimeltään Likebook Muses. Tässä laitteessa on 7.8 tuuman kokoinen näyttö, mutta muuten Mimas-laitteen kanssa saman tyyppiset ominaisuudet. Muses oli tarjolla Amazon.com-kaupassa hintaan USD 329.

Jotain on pahasti vialla monilla verkkosivustoilla, sillä ne suorastaan kerjäävät lukijoiden vihaa

2019-02-15

Mikä ihme siinä on, että joku julkaisee internetissä loistavan ajatuksia herättävän artikkelin vain peittääkseen sen toisilla ikkunoilla? Katso esimerkiksi alla olevan web-sivun kuvaa. Verkkomainonnan alkuaikoina oli jakso, jolloin sivustot pommittivat lukijoita sisällön päälle ilmestyvillä mainosikkunoilla. Tämä vaihe päättyi kun ihmiset yksinkertaisesti saivat niistä tarpeekseen. Jo vuonna 2004 Yahoo ja Ebay julkaisivat tutkimuksen, jossa todettiin 95 prosentin internetin käyttäjistä vihaavan ponnahdusikkunoita (popup windows/ads).

Sisällön peittävät ikkunat ovat tulleet päättäväisesti takaisin

Ponnahdusikkunoiden tarkoitus on estää lukijaa näkemästä sivua, jota varten hän julkaisuun tuli. Pahimmissa tapauksissa kävijälle lyödään eteen kolme tai enemmänkin ylimääräistä ikkunaa (näitä kutsutaan myös modal-ikkuna/window termillä), jotka ovat hänen ja halutun sisällön välissä. Kaikki eivät edes ole mainoksia. Mitä oikein on tekeillä ja mitä verkosta luettavaa hakeva ihminen voi tehdä?

Yksi kaikille tutuksi tullut ponnahdusikkuna on web-sivuston antama varoitus evästeiden (cookies) käytöstä. Yleensä nämä ikkunat peittävät pienen osan halutusta sivusta, enkä itse niitä aina edes hyväksy tai viitsi sulkea.

Tietoturvastaan ja yksityisyydestään huolehtivat ihmiset asentavat usein mainosten ja seurannan estosta huolehtivan lisäohjelman verkkoselaimeensa. Niillä tyypillisesti estetään paitsi datan kerääminen, myös ärsyttävät vilkkuvat tai animoidut mainokset.

Kaikesta tiedosta ja teknisistä apuvälineistä huolimatta verkkojulkaisut käyttävät ponnahdusikkunoita enemmän kuin koskaan.

Otetaan yksi esimerkki luotetusta ja paljon luetusta verkkosivustosta: Fast Company. Aikoinaan ostin lehden usein kioskilta, mutta ne ajat ovat ohi, jolloin jaksettiin odottaa kuukausi seuraavaa artikkelikokoelmaa.

Alla on kuva mitä Fast Company ruudulla näytti kun yritin lukea julkaisun Twitter-sanomavirrasta löytämääni artikkelia.

Tämä julkaisu ottaa GDPR-säännöt vakavasti, ja pyytää minua hyväksymään heidän kaikki seurantamenetelmänsä, mutta myös sallii minun estävän seurannan. Hienoa. Tämä on asiallista. Käyn kertomassa verkkosivustolle, etteivät tallenna tietojani. Nyt toivon voivani lukea artikkelin. Vaan ei. Ei onnistu, sillä artikkeli on edelleen peitetty muilla ikkunoilla.

Tässä vaiheessa luovutan ja poistun lukemaan e-kirjaa, jossa ei (vielä) ole ponnahdusikkunoita.

On aivan ymmärrettävää, jollei joku verkkosivuston tekijä tai markkinointivastaava ollut paikalla kun ponnahdusikkunoiden kanssa edellisen kerran tapeltiin. Faktat eivät kuitenkaan ole muuttuneet miksikään. Tutkimus vuodelta 2017 vahvistaa ponnahdusikkunoiden (modal-ikkunat, joita ei voi ohittaa) edelleen olevan kaikista vihatuin tapa mainostaa internetissä.

Ihmeellistä kyllä, monet yritykset ja verkkojulkaisut haluavat lukijoiden vihat päällensä koska sisällön peittäviä ikkunoita käytetään niin aggressiivisesti.

Sisältönsä vuoksi arvostamani Fast Company sai kunnian olla tämän artikkelin huono esimerkki, mutta vastaavia ikkunoilla pommittavia julkaisuja on verkko väärällään. Kaikki ovat ottaneet digitaalisten markkinointitoimistojen neuvon (pakota vierailija tilaamaan uutiskirje, lataamaan jotain tai tilaamaan jotain ilmaista) niin tosissaan, että asiakkaan kokemus vierailusta on unohtunut. Pääpalkinto tästä järjettömästä tilanteesta on yleensä vierailijan sähköpostiosoite.

Tottakai on mahdollista maksaa artikkeleista ja toivoa, että niitä silloin saisi lukea rauhassa. Maksoin aikoinaan Wired-lehden sähköisestä versiosta pari vuotta, mutta huomasin jo tilauksen aikana verkkosivuilta lukemisen olevan nopeampaa ja helpompaa.

Valtaosa verkossa artikkeleita lukevista ihmisistä maksaakin sisällöistä omalla datallaan, katsomalla tai klikkaamalla mainoksia tai luovuttamalla sähköpostiosoitteensa sivustolle. Tällaisen kauppasopimuksen olemme internetissä tyypillisesti tehneet. Entä jos emme saakaan mitään vastineeksi, koska pääsy artikkeliin on estetty? Silloin sopimus tietysti pitäisi purkaa.

Nyt on aika purkaa sopimus niiden julkaisujen kanssa, jotka itsepintaisesti tyrkyttävät ponnahdusikkunoita.

Puhelimella luetaan verkkojulkaisujen artikkeleita paljon, sillä Twitter- ja Facebook-uutisotsikot ohjaavat usein tiedon lähteelle.
Tällaiselta Fast Co –sivusto näyttää kahdessa verkkoselaimessa puhelimessa.

Puhelimessa oli Android-ohjelmisto versio 7.1.1. Opera ja Qwant olivat käytetyt selainohjelmat.

Mitä verkkojulkaisuja lukeva tiedon hakija oikein voi tehdä?

15 vuotta sitten ponnahdusikkunat hävisivät koska ihmiset vihasivat niitä ja lopulta äänestivät menemällä muualle. Kuten silloin, niin nytkin on olemassa sivustoja, joiden sisältö on helposti saatavilla ja sen voi lukea häiriöttä. Mikä tapahtui 15 vuotta sitten, tapahtuu väistämättä piakkoin uudelleen. Sivustojen suunnittelijat ja verkkomarkkinoijat joutuvat muuttavat tapojaan.