Author Archives: klaava

Äänikirjojen ja e-kirjojen tilauspalvelulta Storytel Reader -lukulaite

2018-05-18

Äänikirjojen ja e-kirjojen kuukausimaksullinen tilauspalvelu Storytel ryhtyy markkinoimaan lukulaitetta. Reader -nimellä kulkeva tuote on kuuden tuuman mustavalkoisella kosketusnäytöllä varustettu laite, jossa on myös langaton internet-yhteys (Wi-Fi). Lukulaite osaa ladata omalta Storytel-tililtä kirjat luettavaksi siten, että luettaessa ei enää nettiyhteyttä tarvita.
Storytel Reader e-kirjojen lukulaite
Erikoinen ratkaisu tässä lukulaitteessa on se, että sillä ei voi kuunnella äänikirjoja. Nimenomaan äänikirjoilla Storytel on onnistunut kasvamaan nopeasti suosituksi palveluksi. Yhtiö jättää oven kuitenkin auki mahdollisuudelle, että kuuntelu olisi mahdollista seuraavassa laiteversiossa.

Vielä erikoisempi ratkaisu Reader-lukulaitteessa on e-kirjasta äänikirjaan vaihtaminen siitä kohtaa mihin lukeminen jäi. Kaikki lukulaitteet muistavat sivun mihin kirjan lukeminen pysähtyi, mutta koska tämä lukulaite kytkeytyy Storytelin palveluun, laite voi kopioida kirjanmerkin omalle tilille, josta mobiilisovelluksessa voi jatkaa äänikirjan kuuntelua.

Storytel Reader –lukulaitteen hinta ja tilaukset

Reader-lukulaitteen hinnaksi on Suomessa asetettu 100 euroa (99.99 jos pilkku viilataan oikein tarkasti kohdalleen). Storytel lupaa toimitusten alkavan ennen kesää 2018. Laitteen voi tilata Storytelin verkkosivuilta muuallekin kuin Skandinaviaan, eikä sen toimituksesta veloiteta erikseen.

Storytel Reader-lukulaitteen ominaisuuksia

Storytel Reader lukulaite sähkökirjoille

– 6 tuuman E ink kosketusnäyttö. Näyttö on valaistu.
– Wi-Fi, langaton internet-yhteys.
– Paino noin 200 gr.
– Storytelin tilaus oltava voimassa, jotta kirjoja voi lukea laitteella.
– Reader-laite on kytkettävä internetiin vähintään kerran kuukaudessa, muuten laitteen muistissa olevat kirjat poistuvat sieltä. Samoin jos Storytelin tilaus loppuu, kirjat katoavat laitteen muistista.

Storytel ilmoitti äskettäin saavuttaneensa 300 000 maksavan asiakkaan rajapyykin – yksinomaan Ruotsissa. Jos kuukausimaksun 169 kruunua kertoo maksavien asiakkaiden määrällä, ja sen vielä kahdellatoista että saa vuosiliikevaihdon, saa niin suuren luvun, että siinä on muilla kirjakauppiailla ihmettelemistä.

Via Actualitte.

Kirjailijan työkalupaketti avoimeen käsikirjoituksen arviointiin

2018-05-11

Kokeneet kirjoittajat haluavat parhaan mahdollisen toimituksellisen ja arviointiavun kirjansa käsikirjoitukselle. Näiden ammattilaisten panos sisällön kohentamisessa on arvokasta. Miten itse kirjansa julkaiseva kirjailija, jolla on rajallinen budjetti, voisi saada vastaavaa apua? Eräs kirjailija onkin kehittänyt tätä varten työkalun, jota hän on jo käyttänyt oman kirjansa arviointiin netissä.

Open Review työkalu käsikirjoitus arviointi, Salganik
Yhdysvalloissa Princetonin yliopiston sosiologian professori Matthew J. Salganik ryhtyi kirjoittamaan kirjaa Bit by Bit: Social Research in the Digital Age, mutta huomasi pian, että hänen oikeastaan olisi hyvä käyttää juuri sitä teknologiaa hyväkseen, josta hän kirjoitti. Hänen kirjansa kertoo uusista mahdollisuuksista, joita digitaaliset välineet avaavat tutkijoille.

Hän rakensi web-sivuston, jonne tallensi työn alla olleen käsikirjoituksensa kaiken kansan nähtäville. Eikä ainoastaan nähtäville, vaan hän myös integroi käsikirjoitukseen hypothes.is-työkalun, jonka avulla kuka tahansa saattoi myös kommentoida ja esittää siihen liittyviä kysymyksiä.

Salganikin saatua riittävästi palautetta hän sulki kommentointimahdollisuuden työstääkseen niitä. Palautetta tuli kaiken kaikkiaan 31 henkilöltä yhteensä 495 kappaletta. Lukumäärä on melkoisen hyvä, joten kirjailija lienee markkinoinut kirjansa arviointimahdollisuutta jollakin tavalla.

Salganik kokosi blogiinsa tärkeimmät kokemukset ja huomiot tästä Open Review –prosessista, kuten hän sitä kutsuu.

Palaute ja kommentit olivat hänen mielestään erittäin hyödyllisiä ja auttoivat häntä työstämään paremman kirjan.
Vertaisarviointia tämä prosessi ei Salganikin mukaan korvaa, vaan on pikemmin sitä täydentävä prosessi.
Hänen saamansa palaute oli sen luonteista, että se auttoi häntä kirjoittamaan juuri sen kirjan kuin halusikin – palaute ei ohjannut häntä uuteen suuntaan.
Monet kommentit keskittyivät määrätyn lauseen tai asian selventämiseen.
Kirjailija sai motivaatiota kirjoittaa kirjansa loppuun asti.

Palautteen lisäksi web-sivusto keräsi tilastotietoa, joka myös paljasti mielenkiintoisia asioita Open Review -prosessista.

Valtaosa palautteesta oli muutaman arvioijan antamaa. Vaikka kaiken kaikkiaan palautetta antoikin hyvä määrä ihmisiä, suuri osa jätti vain yhden kommentin.
Arvioijat olivat kaikkein aktiivisimpia prosessin alussa heti sen jälkeen kun käsikirjoitus ilmestyi verkkoon.
Kirjailija sai kerättyä sähköpostiosoitteita sivustolla käyneiltä ihmisiltä.
Vasta kun arviointi oli lopetettu, kirjailija huomasi menettäneensä mahdollisuuden kerätä tarkempaa tilastotietoa siitä, mitkä kohdat kävijöitä kiinnostivat eniten ja mitkä vähiten.

Salganik on julkaissut (kirjan lisäksi) käyttämänsä työkalun avoimen lähdekoodin ohjelmistona. Open Review Toolkit on vapaasti käytettävissä, mutta sen käyttöönotto vaatii ohjelmistojen teknistä osaamista.

Ensimmäinen julkinen käsikirjoituksen arviointiprosessi Open Review ei ole, sillä esimerkiksi Wiki-ohjelmistoja on käytetty samaan tarkoitukseen aiemminkin. Kaikki eivät kuitenkaan pidä Wiki-pohjaisia järjestelmiä kovin käyttäjäystävällisinä, joten kenties Open Review voi kehittyä kirjailijoita hyödyttäväksi työkaluksi.

Olisiko tämä Sonyn lukulaite sopiva myös kirjailijan työkaluksi?

2018-05-04

Kirjoittajat yleensä lukevat runsaasti kirjoja ja kaikenlaisia tekstejä joko etsiessään tietoa projektia varten tai omasta kiinnostuksesta. E-kirjojen lukulaitteet ovat hyviä välineitä paljon lukeville ihmisille, mutta joskus herää kysymys miksi niitä samoja laitteita ei voisi käyttää myös kirjoittamisen apuna. Tutkimusaineiston kerääminen, muistiinpanot, ideat ja nopeat luonnokset sopisivat luontevasti mukana kulkevalle laitteelle. Sony on suunnitellut DPT-CP1 –nimisen laitteen, joka saattaisi auttaa.

Sony DPT CP1 lukulaite/tablet
Sony DPT-CP1 on lukulaite, mutta myös muistiinpanojen tallentaminen on siinä mahdollista. Kaksi ominaisuutta erottaa tuotteen tavallisesta e-kirjojen lukulaitteesta:
– Suuri 10,3 tuuman näyttö.
– Muistiinpanoja ja kaavioita voi kirjoittaa tai piirtää suoraan näytölle mukana tulevan kynän avulla.

Kolmaskin ero löytyy: Sony DPT-CP1 –laitteella voi avata vain PDF-kirjoja ja dokumentteja.

Olisiko tästä vimpaimesta apua kirjoittajalle? Varsinainen kirjoittaminen sujuu parhaiten kunnollista näppäimistöä paukuttamalla, mutta ideointivaiheessa, tiedonkeruun aikana ja ensimmäisiä luonnoksia tehtäessä tällaisesta välineestä voisi olla apua.

Usein tausta- ja tutkimustyötä tehdessä dokumentteja kertyy tietokoneen massamuistille, käsinkirjoitettuja lappuja on pino pöydän kulmalla, haastattelutallenteita on ehkä puhelimen muistikortilla, valokuvia, sähköpostiviestejä ja kirjoja missä milloinkin. Jos edes kaiken tekstin saisi yhteen paikkaan talteen esimerkiksi Sonyn laitteelle, se helpottaisi niiden lukemista ja löytämistä. Tekstien saattaminen PDF-muotoon on lisätyö, joka täytyisi tosin tehokkaasti hoitaa.

Sony DPT-CP1 toimistotyöläisen paperin korvaajaksi
Sonyn tuotepäälliköt asemoivat DPT-CP1 –laitteen toimistotyöläisten välineeksi. Ajatuksena on, että heidän ei tarvitse silloin kantaa painavaa paperisalkkua mukanaan, vaan asiakirjat kulkevat mukana laitteessa. Tästä syystä laite on viritetty nimenomaan PDF-dokumenttien käsittelyyn sopivaksi.

Muita tuotteita, jotka on suunniteltu samanlaiseen käyttöön – lukemiseen ja muistiinpanojen tekemiseen – ovat esimerkiksi Sony DPT-RP1, Remarkable tablet ja Onyx Boox Max 2.

Nainen lukee Sony DPT-CP1 lukulaitteelta

Sony DPT-CP1 lukulaitteen tärkeimmät ominaisuudet

– 10.3-tuuman mustavalkoinen näyttö. Kosketusherkkä (capacitive).
– Mukana tulevalla kynällä voi kirjoittaa ja piirtää suoraan ruudulle.
– Näytön erotuskyky 1404×1872 kuvapistettä, 227 dots per inch (DPI)
– Wi-Fi
– Bluetooth
– NFC
– Marvell(R)IAP140 64-bit Quad-core IoT Applications Processor
– Tallennustilaa 16GB
– USB.
– Vain PDF dokumentteja varten.
– Digital paper -sovellus Windows, Macos, Android ja iOS -laitteille.
– Mitat 174.2 × 243.5 × 5.9 mm
– Paino 240 gr.

Sony on ilmoittanut tuovansa DPT-CP1 lukulaitteen myyntiin Japaniin kesäkuussa 2018. Amazon.com lupaa toimittaa laitetta myös muihin maihin kesäkuusta alkaen hintaan USD 599,99.

muistiinpanoja kynällä Sony DPT-CP1 lukulaite/tablet näytölle

Maailman paras kirjakauppa on Uppsalassa Ruotsissa

2018-04-27

Lontoon kirjamessuilla huhtikuussa 2018 on jaettu palkintoja parhaille kansainvälisille kirja-alan toimijoille ja tuotteille (The London Book Fair International Excellence Awards). Parhaan kirjakaupan palkinnon sai Ruotsissa Uppsalan pienessä, mutta upeassa kaupungissa toimiva The English Bookshop.
Uppsala, English Bookshop kirjakaupan näyteikkuna
Kuten nimestä voi päätellä, Uppsalan The English Bookshop on erikoistunut englanninkielisiin kirjoihin. Pienessä kaupungissa riittää myös englanninkielisiä asiakkaita, sillä kyseessä on maineikas, historiallinen yliopistopaikkakunta, jossa myös vierailee turisteja.

Vuoden kirjakaupaksi valintaa Lontoon kirjamessujen tuomarit perustelivat seuraavasti: “kirjakauppa näytti monipuolisen palvelukykynsä, jolla se on ansainnut asiakkaidensa täyden luottamuksen”.
Ruotsi, Uppsala. Kirjakauppa English Bookstore
Muita vuoden paras –palkintoja saaneita olivat esimerkiksi:
– Vuoden kirjasto: Latvian Kansalliskirjasto Riikan kaupungissa. Kirjasto saavuttaa 100 vuoden rajapyykin ensi vuonna. Tuomarit totesivat kirjaston olevan Latvian kansallisen heräämisen ja identiteetin symboli.
– Vuoden äänikirjakustantaja: Penguin Random House. Tuomarit kehuivat kustantajan löytäneen hyviä lukijaääniä ja pitivät kustantajan kunnianhimoisia tavoitteita äänikirjoissa hyvinä.

Miten paras kirjakauppa voi löytyä ruotsalaisesta pikkukaupungista kun Lontoossa on tunnetusti aivan mahtavia kirjakauppoja? Nämä palkinnot jaetaan nimenomaan Britannian ulkopuolella oleville toimijoille, siksi Lontoon kaupat eivät ole edes mukana ehdokkaina.

Kaikki palkintokategoriat ja niihin ehdolla olleet on listattu Lontoon kirjamessujen sivuilla.

Muinaisia sivilisaatioita käsittelevää kirjallisuutta

2018-04-24

Yksi runsaasti kirjailijoita inspiroineista aiheista ovat muinaiset kulttuurit ja sivilisaatiot. Kirjallisuudesta löytyy valtava määrä teoksia, jotka käsittelevät niin muinaista Egyptiä, Rooman valtakuntaa, Mesopotamiaa, Kiinan dynastioita, viikinkejä, Japanin samuraita sekä Väli- ja Etelä-Amerikassa aikanaan vaikuttaneita inkojen, atsteekkien ja mayojen sivilisaatioita. Muinaiset sivilisaatiot ovat salaperäisiä, sillä tiedämme niistä loppujen lopuksi varsin vähän. Miksi mayat yhtäkkiä katosivat, emmekä vieläkään tiedä, mitä heille todella tapahtui? Millaista oli tavallisen viikingin elämä ja mitä hän oikeasti ajatteli maailmasta?

Koska nämä kysymykset laittavat mielikuvituksemme laukkaamaan, voimme vain kuvitella, mitä kaikkea näissä muinaisissa sivilisaatioissa on sattunut ja tapahtunut. Kirjallisuuden avulla luodaan mielikuvia siitä, mitä viikinki, roomalainen, kiinalainen tai vaikkapa inkasoturi on saattanut aikanaan ajatella ja tuntea.

Maya pyramidi. Kuva Jezael Melgoza, UnslpashKuva: Unsplash, Jezael Melgoza.

Seuraavaksi esitellään muutamia mielenkiintoisia teoksia, joissa poraudutaan muinaisten sivilisaatioiden ja kulttuureiden maailmoihin eri tavoin.

Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen

Jos muinainen Egypti kiinnostaa, eikä Mika Waltarin klassikkoteos Sinuhe egyptiläinen ole vielä luettujen kirjojen listalla, kannattaa tähän teokseen ehdottomasti tarttua. Kirja sijoittuu muinaiseen Egyptiin Ekhnaton-nimisen faaraon aikakaudelle. Se kertoo löytölapsena lääkärin perheessä varttuneesta Sinuhesta. Lopulta faaraon aivokirurgiksi päätyvän Sinuhen elämä on täynnä erilaisia seikkailuja, ilonaiheita, pettymyksiä ja kaikkea siltä väliltä. Tämä historiallinen romaani on kirjoitettu jo vuonna 1945, mutta se on kestänyt aikaa uskomattoman hyvin ja tarjoaa yhä lukemisesta innostuneille mahdollisuuden kurkistaa muinaiseen aikakauteen ja sen elämään.

Yksi suurimmista oivalluksista on se, etteivät ihmisen ajatukset ja perustarpeet muutu, vaan olemme loppujen lopuksi pysyneet varsin samankaltaisina vuosituhannesta toiseen. Kun Sinuhe egyptiläisen on lukenut, ei muinaiseen Egyptiin tutustumista kannata jättää siihen, vaan tarjolla on lukemattomia muitakin kirjoja ja myös elokuvia, jotka vievät aiheesta kiinnostuneet syvälle muinaisen Egyptin maailmaan.

Frans G. Bengtsson: Orm Punainen

Viikingit ovat pohjaton inspiraation aihe kirjallisuudessa, eikä ihme sillä heidän seikkailuistaan riittää kerrottavaa. Orm Punainen on niin ikään historiallinen romaani, jonka tapahtumat sijoittuvat 900-luvulle, jolloin viikinkien aikakausi oli vahvimmillaan. Kirja kertoo Orm-nimisestä ruotsalaisesta soturista, joka lähtee ikään kuin vahingossa viikinkien matkaan kohti läntistä Eurooppaa. Retken aikana Orm tutustuu sekä Espanjaan että Englantiin. Matkan varrella vastaan tulee niin miellyttäviä kuin ikäviäkin kohtaamisia.

Orm Punainen käsittelee viikinkien matkoja, kulttuurien yhteentörmäystä ja iloisia oivalluksia tavalla, joka tempaisee lukijan mukaansa nopeasti ja herättää lukemattomia ahaa-elämyksiä.

Viikinkien historia on tavattoman mielenkiintoista ja meille suomalaisillekin varsin läheinen teema, sillä vaikkemme itse suoranaisesti polveudukaan viikingeistä, vieraili Suomen rannikoilla viikinkejä alituiseen niin tutkimus- kuin ryöstöretkilläkin. Viikinkejä käytetään tänäkin päivänä esimerkiksi populäärikulttuurissa ja viikingeistä on tehty lukemattomia elokuvia, TV-sarjoja, leluja, pelejä ja jopa kokonaisia viikinkiteemalla varustettuja viihdesivustoja.
Viikingit rannalla, maalaus. Kuva: Norse Viking History.Kuva: Norse/Viking Historyn Facebook-sivu.

Alberto Angela: Rooman valtakunta

Rooman muinainen valtakunta on yksi ihmisiä eniten kiinnostavista muinaisista sivilisaatioista. Mikäli Rooman valtakunnasta haluaa tietää lisää, on siihen tarjolla samaa nimeä kantava tietokirja, jota ei kannata missään nimessä jättää kirjahyllyyn. Rooman valtakunnan levinneisyys parhaimpina aikoinaan oli niin laaja, että sitä voitiin sanoa kiistatta maailmanvallaksi – ulottuihan se aina Pohjois-Afrikan rannikolta pohjoiseen Skotlantiin saakka.

Tämän kirjan aiheissa käsitellään muun muassa laajan valtakunnan keskeisimpiä haasteita kuten sitä, kuinka valtakunnassa elävät erilaiset kansat kykenivät olemaan keskenään vuorovaikutuksessa valtaosin ilman konflikteja. Kirjassa käsitellään Rooman valtakunnan elämää, arkea, eroavaisuuksia sekä kehittyneisyyttä aina kaupankäynnistä lääketieteeseen ja kirjallisuudesta rakennustaitoon. Miten muinaisessa Roomassa selvittiin erilaisista haasteista kuten maahanmuutosta ja rikollisuudesta, joiden parissa tänäkin päivänä kamppailemme?

Tämä kirja antaa lukijalleen todella paljon. Vaikka Rooman valtakunta olisi pintapuolisesti tuttu, sisältää teos monia sellaisia yksityiskohtia, joiden myötä kirja soveltuu luettavaksi myös enemmän aiheesta tietäville.

Jung Chang: Kiinan viimeinen keisarinna

Kiinan dynastioiden maailmaan voi paneutua syvällisesti lukemalla kirjan Kiinan viimeinen keisarinna. Teos kertoo Cixin uskomattoman tarinan. Alunperin Cixi oli 16-vuotias keisarin jalkavaimo, mutta määrätietoisuus ja viisaus nostivat hänet vallankaappauksen myötä lopulta keisarinnan asemaan ja parhaimmillaan Cixin hallinnan alaisuudessa oli peräti kolmasosa koko maailman väestöstä.

Tämä kirja ei ole mikään kepeä romaani, vaan perinpohjainen kuvaus ja elämänkerta Cixin elämästä ja muinaisen Kiinan historiasta ja elämästä. Lukija pääsee tutustumaan sen aikaiseen maailmankuvaan, vanhoihin kiinalaisiin perinteisiin sekä uskomattomiin hovissa vallinneisiin tapoihin. Kirja keskittyy pieniin yksityiskohtiin, kuten keisarinnan vaatetukseen sen sijaan, että se kävisi läpi esimerkiksi poliittista tilannetta. Tämä onkin oiva ja tavattoman syvällinen aikalaiskuvaus Kiinan hovin muinaisesta elämästä.
kiinalaisia palatseja.  Kuva: Pixabay, levifraser0
Kuva: Pixabay, levifraser0.

Googlen tekoälyn avulla toimiva Talk to Books suosittelee sopivia kirjoja luettavaksi

2018-04-19

Google etsii jatkuvasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia hakukoneen ja mainosmyynnin täydentäjiksi. Tekoäly on yksi alue, jonka kehittämiseen yhtiö investoi. Nyt pääsemme kaikki kokeilemaan miten se toimii, sillä Talk to Books on tekoälyyn pohjautuva nettipalvelu, joka osaa hakea kirjoista kohtia, jotka vastaavat selkokielellä esitettyihin kysymyksiin. Samalla palvelu tulee suositelleeksi sopivia kirjoja luettavaksi.

Google Talk to Books, kotisivu
Tällä hetkellä Talk to Books –palvelu toimii seuraavasti. Kirjoita palvelulle kokonainen lause (toistaiseksi vain englanniksi), jossa kuvaat ongelman tai mitä olet hakemassa. Tärkeää on todellakin kirjoittaa kunnollinen lause, ei muutamaa hakusanaa. Talk to Books –palvelun toimintaperiaate poikkeaa olennaisesti hakukoneen toiminnasta, joka osaa vain etsiä avainsanoille osumia.

Se suuri ero tekoälyyn pohjautuvan järjestelmän ja puhtaan hakukoneen välillä on se, että tekoälyohjelmisto yrittää päätellä mitä sille syötetty lause tarkoittaa. Järjestelmän palauttamat vastaukset voivat siksi olla yllättäviä (niin hyviä kuin huonojakin). Googlen tutkijat kertovat blogissaan miten Talk to Books –ohjelmisto pilkkoo saamansa lauseen vektoreiksi hierarkiaa noudattaen. Järjestelmää on jo opetettu ja yleensä tekoälyjärjestelmien tulisi oppia lisää kun ne saavat lisää dataa käyttäjiltä.

Kun Talk to Books on mielestään päätellyt oikein mitä kysyjä haluaa, järjestelmä etsii Google Books –kirjaston 100 000 teoksen sisällöistä sopivimmat vastaukset. Koska vastaukset ovat kirjoissa, kysyjä saa samalla listan teoksia, joissa asian tutkimista voi jatkaa.

Google Talk to Books, tekoäly etsii kirjoja
Kokeilin miten hyvin Talk to Books toimii. Ensin kirjoitin lyhyitä kysymyksiä. Vastaukset olivat aika onnettomia. Sitten kirjoitin pidempiä kysymyksiä, ja kas kummaa, vastausten laatu parani merkittävästi. Sain vastauksia, joita saatoin käyttää hyödyksi. Esimerkiksi yksi palvelun ehdottamista kirjoista oli sellainen, jota ryhdyin heti etsimään kirjakaupasta jos se olisi saatavilla e-kirjana.

tekoäly (AI) ohjelmisto Talk to Books suosittelee kirjoja
Kuten teknologian visionääri Ray Kurzweil, joka nyt työskentelee Googlen tekoälyprojekteissa, sanoi: Talk to Books yhdistää kaksi asiaa – semanttisen haun ja uuden tavan löytää kirjoja.

Talk to Books on yksi askel tekoälyohjelmistojen kehityksessä, ja varsinkin järkevien sovellusten keksimisessä, jotka voivat auttaa niin ihmisiä, kuten lukijoita ja kirjailijoita kuin kaikenlaisia yrityksiäkin. Uskoisin Googlen palvelun olevan rakennettu niin, että se oppii ajan myötä saadessaan lisää dataa. Esimerkiksi tällä hetkellä matkailua koskevat vastaukset menivät metsään Talk to Books –palvelulta. Google voi myös lisätä vastauksia tarjoavien kirjojen lukumäärää, jolloin luulisi vastausten laadun kohentuvan.

Kuten kaikkien Googlen palveluiden kanssa, yksityisyyden suojastaan huolehtivien Talk to Books –käyttäjien on syytä tiedostaa Googlen tavat kerätä tietoa.

Koska toinen maailmansota alkoi ja kuinka moni siinä kuoli?

2018-04-13

Artikkelin kirjoittaja Juha Vahe on julkaissut useita sotahistoriaa käsitteleviä kirjoja, joista uusin on Sotataidon mestareita.

Korean sodan muistomerkki, Washington DC

Sodan alku

Sodan sanotaan alkaneen 1.9.1939, jolloin Saksa hyökkäsi Puolaan. Tätä päivämäärää voi kritisoida siinäkin mielessä, että Puolan valtaus kesti vain parisen viikkoa ja sen jälkeen suurvallat Euroopassa pidättäytyivät merkittävistä sotatoimista aina kevääseen 1940 asti. Ranskakin vallattiin nopeasti ja varsinaiset suurtaistelut alkoivat vasta kesäkuussa 1941 Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon.

USA:ssa sanotaan sodan alkaneen joulukuussa 1941 sillä varauksella, että Euroopassa sota oli alkanut jo aikaisemmin. Tämä ilmaisu on peräti kyseenalainen, koska USA oli aseistanut Englantia jo 1940 lähtien. Kaikkein suurin ongelma on kuitenkin siinä, että Japani oli vallannut Mantšurian 1931, Espanjan sisällissota oli käyty 1936 – 1939 ja Japanin ja kansallisen Kiinan eli Kuomingtangin välillä oli käyty suursotaa 1937 lähtien. Viime mainitussa sodassa Japanilla oli aseissa yksi ja Kiinalla kaksi miljoonaa miestä. Wikipedia laskee maailmansodan tappiot alkaen vuodesta 1937, jota täytyy mielestäni pitää oikeana alkuajankohtana.

Tappiot

1960-luvun alussa Otavan Iso tietosanakirja ilmoitti sodan tappioiksi 50 miljoonaa henkilöä. Kuitenkin jo tähän ilmoitukseen on lisätty alaviitteenä, että NL:n tappiot voisivat yksinään olla jopa 40 miljoonaa. Siihen nähden on erikoista, että vielä nykyäänkin tappioitten miniminä pidetään usein vain 60 miljoonaa. Oman käsitykseni mukaan tappiot ovat n. 100 miljoonaa ja perustelen sitä seuraavasti.

1) NL ilmoitti tuhonneensa ”fasisteja” sellaisen määrän, että Saksalla liittolaisineen ei sellaista määrää asevoimissa edes koskaan ollut. Kyseessä ei välttämättä ollut NL:n liioittelu, sillä pelkästään Saksan asevoimissa palveli noin miljoona neuvostoliittolaista. Tämän väen kohtalo oli armoton, koska jo pelkät sotavangitkin NL siirsi sodan jälkeen Saksasta omille vankileireilleen.

Varsinaisten vihollisen riveissä palvelleitten henkilöitten lisäksi oli runsaasti ihmisiä, jotka katsoivat yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömäksi pysyä tehtävissään esim. hallinnossa tai tuotannossa ja siten jonkun mielestä välillisesti hyödyttää vihollista. Lopuksi oli henkilöitä, joita vain epäiltiin yhteistyöstä. Nämä kysymykset liittyvät tietysti kaikkiin miehitettyihin maihin.

2) Japania pakeni kodeistaan noin 100 miljoonaa kiinalaista. Tätä lukua täytyy pitää viitekehyksenä arvioitaessa kiinalaisten tappioita, jotka nousevat siis kymmeniin miljooniin kuolleisiin. Kiinalaisten lukuja ei kukaan ole halunnut tutkia. Japani on kiistänyt sotarikoksensa melko tarkkaan ja Kuomingtangin harjoittama vastaterrori Japanin ”kannattajia” (siis esim. pakkotyössä olleitten perheenjäseniä) vastaan katsotaan Kiinassa heidän omaksi asiakseen, jota ulkomaalaisten ei sovi tutkia.

Japani piti Kiinassa hallussaan lähinnä vain kaupunkeja ja suoritti maaseudulle ryöstöretkiä ottaakseen haltuunsa tai tuhotakseen viljaa ja vangitakseen väkeä pakkotyöhön ja naisia myös seksiorjiksi, joista kaikista pidettiin sellaista huolta, että loppuun käytettyinä ihmiset kuolivat. Sama ilmiö toistui muilla Japanin miehittämillä väkirikkailla alueilla, jotka eivät olleet edes itsenäisiä valtioita, siis. esim. Ranskan Indokiina ja Hollannin siirtomaat eli mm. myöhempi Indonesia. Näitten alueitten tappioista on mahdoton saada tietoa, koska kunnollista hallintoa ei ollut olemassakaan.

3) Jossain mitassa täytyy edellyttää, että aluetta hallitseva osapuoli myös vastaa väestön hyvinvoinnista. Japani laiminlöi tätä erittäin räikeästi ja takavarikoi jo valmiiksi nälänhädästä kärsiviltä alueilta viljaa käyttäen sitä paitsi elintarvikkeena, myöskin maaöljyn puuttuessa biopolttoaineena. Esim. pelkästään Jaavalla kuoli yli 2 miljoona ihmistä nälänhädässä pelkästään 1944 – 45. Vertailun vuoksi todettakoon, että Maon epäpätevä hallinto oli ainakin välillisesti (mm. nälänhädät) vastuussa 40 – 70 miljoonan ihmisen kuolemasta ja Stalinin hallinto ehkä vain hiukan pienemmästä määrästä.

Todettakoon myös, että ainakin joissain tapauksissa suomalaisissa sankarihaudoissa on myös sellaisia sotilaita, jotka kuolivat asepalveluksessa saamaansa sairauteen, esim. tuberkuloosiin.

Lopuksi

Edellä oleva on esimerkki siitä, miten epävarmoja monet tiedot ovat, miten yksipuolista on USA:n ja Länsi-Euroopan osuuden korostaminen ja miten turhaa on monen besserwisserismi. Jos olisin alussa sanonut sodan syttyneen 2.9.1939, sitä olisi pidetty pahana virheenä, vaikka kokonaisuuden kannalta sellainen detalji on jokseenkin merkityksetön.

Yksipuolisuudesta käy esimerkiksi vaikkapa se, että elokuvan ”Pelastakaa sotamies Ryan” yms. vaikuttamana Omaha Beachin tappiot taitavat olla monelle suomalaiselle tutumpia kuin ohessa oleva kuva, joka on kaiken lisäksi täyttä totta, eikä mitään elokuvan fiktiota.

En tässä yhteydessä pohdi sodan päättymisen ajankohtaa, mutta on selvää, että sota synnytti valtatyhjiöitä, joissa sota jatkui lähes keskeytyksettä esim. Kiinassa ja monissa siirtomaissa.

Sotataidon historia kirjan kansikuvaJuha Vahe: Sotataidon mestareita.

veteraanien muistolaatta Raisio
Kuvan lähde: JV: Maskun historia II, 1991.

Lähteitä:
EnWikipedia: II WW casualties ja Total number of victims.
Gehlen, Reinhard: Muistelmat, 1971, s. 117 – 138.
Hastings, Max: Retribution: The Battle for Japan, 1944-45, 2008, passim.
Muller-Hillerbrandt, Burkhart: Das Heer, passim.

Kirjakaupassa Dubain kaupungissa ei ole henkilökuntaa, koska kukapa kirjoja varastaisi

2018-04-06

Dubain modernissa kaupungissa (Yhdistyneet Arabiemiirikunnat, UAE) rakennetaan suureellisesti ylöspäin ja merelle, mutta sekaan mahtuu pieniäkin ihmisen kokoisia asioita. Book Hero on Dubaissa toimiva minikirjakauppa, josta voi käydä ostamassa kirjan, ja maksaa sen tiputtamalla sopiva raha laatikkoon. Henkilökuntaa ei ole.
Book Hero kirjakauppa, Dubai
Book Hero pystyy viemään kirjakaupan sinne missä arvelee ihmisten liikkuvan, sillä osa valikoimasta kulkee traileriin rakennetussa hyllykössä. Kirjojen myyntihyllyjä on myös joissakin paikoissa enemmän tai vähemmän kiinteästi.

Kauppa myy sekä uusia että käytettyjä kirjoja, lähinnä arabian- ja englanninkielisiä. Kirjat hinnoitellaan väritarroilla, jotka kertovat kirjan hintakategorian. Kun haluttu kirja hyllystä löytyy, raha jätetään laatikkoon, ja kävellään pois.
kirjakauppa Dubai, Book Hero ilman henkilökuntaa
Kirjakauppias Montserrat Martin kertoi haastattelussa: “Emme palkkaa henkilökuntaa yksinkertaisesti siksi, että luotamme asiakkaisiimme. Käyn kaupassa kerran päivässä täydentämässä valikoiman ja hakemassa rahat.”

Muitakin syitä kirjakauppiaalla on: “Eihän kukaan varastaisi kirjaa, ja jos varastaisikin se maksaisi minulle 300 dirhamia. Se ei ole mitään siihen verrattuna mitä minun täytyisi investoida henkilökunnan palkkaamiseen ja sivukuluihin, kuten viisumiin ja vakuutuksiin.”
pieni siirrettävä kirjakauppa Dubai, UAE
Book Heron kaupassa ei sovelleta lainkaan modernia teknologiaa, vaan koko toiminta perustuu ainoastaan luottamukseen. Maailman suurin verkkokauppa Amazon on puolestaan avannut kivijalkamyymälän, jossa ei myöskään ole myymälähenkilökuntaa. Toiminta perustuu kuitenkin huipputeknologian käyttöön, ei luottamukseen.

Kun asiakas kävelee sisään Amazon Go –myymälään, hänen täytyy tehdä ainoastaan yksi asia: käynnistää puhelimessaan Amazon Go –sovellus. Sen jälkeen hän voi poimia hyllyistä sen mitä haluaa ja kävellä ulos. Muutaman minuutin kuluttua sähköpostiin ilmestyy kuitti paljonko asiakkaan Amazon-tililtä on veloitettu.

Go-kaupan toiminta perustuu sensoreihin, jotka tunnistavat minkä tuotteen asiakas hyllystä nappasi. Tämä tieto yhdistetään asiakkaan Amazon-tiliin.

Alkuvuodesta 2018 ensimmäinen ilman myymälähenkilökuntaa ja ilman kassoja toimiva Amazon Go –kauppa avattiin Seattlessa, Yhdysvalloissa. Se on ruokaa ja valmisaterioita kauppaava kivijalkamyymälä. Henkökuntaa on, mutta he ovat takahuoneessa valmistamassa voileipiä ja muuta syötävää asiakkaille.

Runsaasti lisää kuvia ja tunnelmia Bookhero-kirjakaupan Instagram-tilillä.

ANI raportoi Dubain kirjakaupasta täällä.
Book Hero minikirjakauppa Dubai, ulkona trailerissa

Näin luet e-kirjoja tarvitsematta ladata ja asentaa yhtään sovellusta lisää tietokoneelle

2018-03-30

Äskettäin yksi naapurini kyseli miten hän oikein pääsee lukemaan e-kirjaa, jonka oli juuri kaupasta ostanut. Hän oli onnistunut lataamaan kirjan, mutta miten se oikein avataan, hän ihmetteli. Niin kuin monelle varmaan käy, hänellä oli kiire päästä lukemaan, ja oli sivuuttanut kaikki kehotukset ladata myös e-kirjojen lukuohjelma. No, ongelma ratkesi nopeasti kun löysimme kyseisen kaupan lukusovelluksen. Microsoft yrittää nyt helpottaa e-kirjojen lukemista Windows-tietokoneissa tuomalla e-kirjat Edge-verkkoselaimeen.

Jokaisessa Windows 10 –laitteessa on Edge-verkkoselain, jonka uusin versio osaa avata e-kirjat

Microsoft Edge verkkoselain, e-kirjat luettavissa
Mikäli Edge-selain sinun laitteessasi ei millään suostu avaamaan EPUB-muotoisia kirjoja, ensimmäinen tehtävä on varmistaa Windows-järjestelmän olevan ajan tasalla päivitysten suhteen.

Näin tarkistat osaako Edge-selain laitteessasi avata e-kirjoja

Avaa Tiedostonhallinta/File Explorer.
Etsi EPUB-kirja, jonka haluat lukea.
Klikkaa hiiren oikealla näppäimellä EPUB-tiedostoa.
Valitse Avaa/Open with.
Valitse Microsoft Edge. Jos ohjelma ei ole listalla, klikkaa Valitse muu sovellus/Choose another app, ja etsi sieltä Edge.

E-kirjan pitäisi avautua Edge-selaimeen. Jos näin ei tapahdu, EPUB-kirja saattaa olla kopiosuojattu (DRM-lukittu). Monista kaupoista ladatut kirjat ovat kopiosuojattuja (luettavissa vähintään kyseisen kaupan tarjoamalla sovelluksella), kun taas ilmaiskirjat ovat yleensä suojaamattomia (ja ne voi avata lähes millä tahansa lukusovelluksella). Amazonin Kindle-kirjat ovat oma juttunsa, mutta pääsääntö on, että niitä voi lukea vain Kindle-laitteissa ja Kindle-lukusovelluksissa.

Joka tapauksessa, Microsoft Edge –selain osaa avata kahdenlaisia e-kirjoja: kopiosuojaamattomia EPUB-kirjoja ja Microsoft Store –kaupasta ostettuja teoksia. Jokaisen Windows 10:n päävalikosta löytyy Microsoft Store, mutta tällä hetkellä kaupasta löytävät e-kirjoja vain muutaman maan käyttäjät.

Näitä ominaisuuksia voit käyttää kun olet onnistunut avaaman kirjan Edge-selaimeen

Sisällysluettelo on aina tarjolla kun valitsee vasemman puoleisen ikonin kirjan yläpuolella olevasta palkista. Voit hypätä mihin tahansa kohtaan otsikkoa klikkaamalla (artikkelin ensimmäinen kuva edellä).

Edge voi lukea kirjan sinulle ääneen. Valitse äänitorvi-ikoni yläpalkista.
Windows Edge selain, lukee ääneen sähkökirjoja
Voit merkitä ja alleviivata tekstiä kirjassa. Valitse ensin haluamasi teksti, jolloin pieni työkaluikkuna pulpahtaa näkyviin. Siitä voi valita myös muistiinpanotoiminnon, jolla tähän kohtaan kirjaa voi kiinnittää kommentin.
MS Edge browser for ebooks

Tekstin kokoa ja kirjasintyyppiä voi muuttaa. Valitse A-ikoni, niin vaihtoehdot tulevat esiin.
Microsoft Edge e-kirjat, fontit ja tekstin koko

Hakutoiminnolla voi etsiä mitä tahansa tekstiä sisällöstä. Suurennuslasin kuvan valitsemalla pääsee hakemaan haluttua kohtaa.
Windows 10 Edge verkkoselain osaa avata EPUB e-kirjat

Varsinkin ääneen lukeminen on miellyttävä toiminto Edge-selaimessa. Sen avulla e-kirjasta voi tehdä äänikirjan, ja toiminnolla voi kuunnella myös mitä tahansa nettisivua. Englanninkielistä tekstiä lukee kolme eri ääntä, joista voi valita vähiten (tai eniten) konemaisen.

Kirjat ovat tuhonneet sivilisaation usean kertaan mikäli muinaisia viisaita miehiä on uskominen

2018-03-23

Toisten virheille nauraminen on parasta hupia myös silloin kun on kyse kirjoista. BBC on koonnut laajan infografiikan ennusteista ja visioista, jotka ovat menneet pahasti metsään. Tässä ovat parhaat kohdat nimenomaan kirjallisuutta ja kommunikointia koskevista ennusteista.

vanha viisas mies, papyrus. nuori moderni mies, tietokone
Suunnilleen 370 B.C.
Sokrates ennusti kirjoitusten tuhoavan ihmisten muistin. Hän uskoi ihmisten lopettavan asioiden muistamisen koska oli mahdollista hakea tarvittava tieto kirjoituksista. Maailma kuitenkin muistaa Sokrateksen lausunnon nimenomaan siksi, että Platon kirjoitti sen talteen.

1492
Munkki Johannes Trithemius ei ollut tyytyväinen uuteen keksintöön – painokoneeseen. Gutenbergin kehittämä laite huolestutti munkkia, sillä se osasi monistaa kirjoja. Monet munkit elättivät itsensä käsikirjoituksia (käsin) monistamalla, joten heidän ansaintalogiikkansa olikin pohdittava uudelleen.

1545
Sveitsiläinen oppinut Conrad Gesner varoitti kirjapaljouden olevan vaaraksi maailmalle: hän käytti ilmaisua ‘sekava ja vahingollinen kirjojen runsaus’.

1685
Reilu sata vuotta myöhemmin, jonka aikana varmasti oli painettu kohtuullinen määrä kirjoja, oli ranskalaisen oppineen Adrien Bailletin vuoro varoittaa kirjallisuuden haitoista. Hän oli tullut johtopäätöksen, jonka mukaan oli syytä pelätä kirjarunsauden ajavan ihmiskunnan barbaarien tasolle.

1879
Uusi viestintäväline puhelin saapui Englantiin, mutta postilaitoksen pääjohtaja piti sitä tarpeettomana välineenä. Viestien välittäminen juoksupoikien avulla oli hänen mukaansa oikea tapa kommunikoida.

1883
Aivan kuten jotkut valtaapitävät kokivat lukutaidon ja kirjat satoja vuosia aiemmin uhkana, koska tavalliset ihmiset saattoivat oppia jotakin, yleinen koululaitos nähtiin uhkana vielä 1800-luvun lopulla. New York Medical Journal varoitti koulutuksen tyhjentävän lasten aivot ja hermojärjestelmän.

1929
Puhelin jatkoi vääjämätöntä etenemistään jokaiseen maailmankolkkaan, mutta jotkut pitivät sitä haitallisena kulttuurille. San Franciscon katolinen aikuiskoulutuskomitea (Catholic Adult Education Committee) oli huolestunut: särkeekö puhelin kotielämän ja vanhat tavat vierailla ystävien luona?

1936
Toinen uusi keksintö radio oli liikaa musiikkilehti Gramophonelle. Lehti oli havainnut lasten kärsivän, koska heillä oli tapana jakaa huomionsa koulutehtävien ja kaiuttimesta kuuluvan musiikin välillä.

1959
Tähän aikaan maailmassa ei ollut montaa tietokonetta, mutta matemaatikko I.J.Good oli aikamoinen visionääri, sillä hän uskoi jo silloin tekoälyn saapumiseen. Ajankohta ei vain osunut kohdalleen, sillä hän ennusti koneiden hoitavan kaiken työn 10-30 vuoden kuluessa.

1964
Yksi kaikkien aikojen suosituimmista science-fiction kirjailijoista Arthur C. Clarke ennusti etätyön ja digitaalinen nomadi -elämäntavan melko tarkkaan. Hän arveli ihmisten voivan tehdä etätöitä Balilla, joka onkin osoittautunut yhdeksi suosituksi digitaalisten nomadien kohteeksi. Clarke arveli etätyön olevan mahdollista 50 vuodessa.

1975
Termi paperiton toimisto lanseerattiin BusinessWeek-lehden artikkelissa. Vieläkin siitä puhutaan, vaikka paperia edelleen kuljetetaan paikasta toiseen. Vasta internetiin ja mobiililaitteisiin kasvanut sukupolvi taitaa olla taitoskohta paperista luopumiselle. Samainen lehti ennusti kaiken toimistossa tarvittavan informaation olevan digitaalista vuoteen 1990 mennessä. Paperin käyttö alkoi laskea toimistoissa Yhdysvalloissa vuonna 2001.

1995
Yksi internetin teknologian pioneereista Robert Metcalfe havahtui liikennemäärän kovaan kasvuun, jonka vuoksi arveli verkon romahtavan vuonna 1996. Hän joutui syömään sanansa 1997 konferenssiyleisön katsellessa kun hän sekoitti kolumninsa veteen ja joi sotkun.

Kovin moni muinainen huoli muistuttaa kovasti huolia, joita nykyäänkin joihinkin uusiin asioihin liitetään. Muinaiset kirjojen runsauden vaarat muistuttavat informaation runsauden vaaroja, jotka väijyvät meitä verkossa. Huoli lasten musiikin kuuntelusta vaikuttaa samankaltaiselta huolelta kuin television katselu, pelaaminen tai puhelimen näprääminen.

Tässä yhteydessä olisi tietysti sopivaa ennustaa jotakin. Katsotaan miten käy. Äänikirjat ovat kovassa kasvussa, samoin kuin laitteiden ohjaaminen äänellä. Tietokoneiden tuottama lukuääni on jo niin miellyttävä, että koneen voi pyytää lukemaan jonkin kirjan ääneen. Ennustus: viimeistään vuonna 2019 joku todistaa, että kirjan kuuntelu ei edistä oppimista eikä kokemista, vaan ainoa oikea tapa on lukea.