Monet ammattilaiset, kirjailijat, artistit ja käsityöläiset ovat aina tehneet etätöitä – enemmän tai vähemmän itsekseen kotona tai muussa omassa työtilassa. Tietotyön ja freelance-työn lisääntymisen myötä yhä suurempi osa ihmisistä haluaa tehdä töitä jossakin muualla kuin häiriöherkässä toimistotilassa. Yleensä etätyöhön riittää kun internet- ja puhelinyhteys pelaa. Monilla moderneilla työpaikoilla tähän suhtaudutaan myönteisesti, mutta etätyöläisen omaksi haasteeksi jää työn tuottavuus. Tässä muutama vinkki.
Sosiaalisen median käyttöön ja markkinointiin työkaluja kehittävä yritys Buffer on julkaissut kyselyn State of Remote Work 2019 missä summataan etätyön hyviä ja huonoja puolia. Valtavalla äänivyöryllä, 99% kyselyyn vastanneista ihmisistä, oli vakaasti sitä mieltä, että etätyö on heille sopivin tapa työskennellä nyt ja jatkossa.
Bufferin kyselyyn vastasi 2471 ammattilaista lähinnä Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta. Valtaosa työskentelee IT-alalla, palvelutehtävissä ja markkinoinnissa.
Etätyön hyödyt
Suurimmiksi hyödyiksi omissa oloissaan työskentelylle laskettiin joustava aikataulu ja mahdollisuus painaa hommia juuri siellä missä itselle parhaiten sopii. Tämä selittää pitkälle myös toista etätyön herättämää trendiä, digitaalisia nomadeja, maailmalla matkaavia ammattilaisia, jotka samalla työskentelevät.
Kolmanneksi suosituin syy siirtyä etätyöläiseksi Bufferin kyselyssä oli saada olla enemmän aikaa perheen kanssa. Tässä on kuitenkin hyvä olla tarkkana. Jos on tarkoitus tehdä töitä kotona tai muussa omassa tilassa, se ei tarkoita aikaa, joka vietetään perheen kanssa. Hyvin harvassa työssä voi samalla pitää seuraa perheelle ja työskennellä. Etätyöläisiltä yleensä säästyy työpaikalle kulkemiseen käytetty aika, joten sen ajan voi tietysti käyttää mihin vain.
Etätyöläisen suurin huoli on liiallinen työtahti
Kaikenlaiset keskeytykset työhön, sosiaalisten kontaktien puute etätyöpäivän aikana ja kehno tuki kolleegoilta olivat ongelmia monelle, mutta eivät suinkaan kaikille. Bufferin kyselyn mukaan selkeästi suurimmaksi etätyöläisten huoleksi nousi vaikeus irrottautua töistä.
Tämä todellakin on monen tuntemani etä- tai kotityöläisen tunnistama ongelma. Töiden lopettaminen ja jonkin täysin muun asian ajattelu tai tekeminen vaativat päätöksiä, joista pidetään kiinni.
Miten tuottava etätyöpäivä pitäisi jäsentää
Suuri osa etätyöläisistä yrittää jatkuvasti parantaa ajan käyttöään ja tuottavuuttaan. Yrittäjät kenties pohtivat joidenkin töiden siirtämistä alihankkijalle, freelancer ehkä miettii parempien työkalujen hankkimista ja kirjoittajat ja valokuvaajat päättävät viettää enemmän aikaa kadulla hakemassa uusia tarinoita ja näkökulmia.
Ennen kaikkea tuottava etätyö vaatii taukoja. Quartz kertoo Draugiem Groupin tutkimuksesta, jossa yritys seurasi työntekijöiden tekemisiä melkoisen tarkkaan sovelluksen avulla. Tämä applikaatio mittasi ajanjaksot mitä työntekijät käyttivät tehtäviinsä, ja vertasi tätä heidän aikaansaannoksiin.
Ideaali tietotyön jaksotus tämän tutkimuksen mukaan on 52 hommia ja 17 minuuttia mitä tahansa muuta kuin työtä. Tämä rytmi havaittiin parhaaksi keskittymiskyvyn kannalta.
Noin tunti työtä, noin vartti taukoa jaksotusta noudattaneet työntekijät eivät hairahtuneet Facebookin sivuille tai muuhun viihteeseen, jolla ei ollut merkitystä heidän työlleen.
Taukojen aikana oli oleellista irrottautua työasioista. Sillä oli virkistävä vaikutus.
Tutkimus paljasti työajan jaksotuksen lisäksi toisenkin tärkeän seikan: työtuntien määrä ei juurikaan vaikuttanut aikaansaannoksiin. Tärkeintä oli ajan käytön jaksotus. Taukoja päättäväisesti pitäneet työntekijät olivat selkeästi tuotteliaampia kuin vain pitkää päivää tehneet.
