Jörn Donnerin kuuluisat sanat ovat ajankohtaisempia nyt jos koskaan. Kirjojen myyntiluvut ovat laskeneet jo lähes kymmenen vuoden ajan, mutta viime vuonna kirjamyynti kasvoi ensimmäisen kerran sitten vuoden 2008, kertoo Mikko Aarne Rivien Välistä-blogissaan.

Ihmisten ajankäyttöä hallitsevat tietokoneet ja mobiililaitteet, joiden kautta varsinkin sosiaalinen media on noussut ykköseksi monien ihmisten ajankäytön suhteen, mutta lukeminen pitää kuitenkin pintansa suosittuna harrastuksena.vYhtenä syynä voidaan pitää e-kirjoja ja -lukulaitteita, jotka pitävät huolen siitä, että kustannusala on mukana kehittyvän teknologian aallonharjalla. Lukukeskus.fi on julkaissut “10+1 faktaa lukemisesta” -tiedotteen, joka kertoo joka kolmannen (36%) suomalaisen lukevan kirjoja. Tiedotteen mukaan naiset (43%) lukevat miehiä (29%) enemmän.

Tilastokeskus on julkaissut tutkimuksen suomalaisten ajankäytöstä, josta käy ilmi tietokoneen käytön hurja kasvu. Vuonna 1999 pelaaminen ja muu tietokoneen käyttö vei aikaa alle 60 minuuttia 10-24-vuotiaiden miesten luokassa, hieman yli 10 minuuttia 25-44-vuotiailla miehillä, ja noin viisi minuuttia päivässä 45-64-vuotiailla miehillä. Naisilla luvut olivat murto-osia miesten tilastoiduista ajoista.

Tutkimuksen mukaan kymmenen vuotta myöhemmin, syksyllä 2009, ajat olivat kasvaneet moninkertaisiksi. Nuoret 10-24-vuotiaat miehet käyttivät lähes 120 minuuttia päivässä koneen ääressä, ja vanhemmat ikäluokat ovat nostaneet ajankäyttöään yli viisinkertaiseksi. Naisten ajankäyttö tietokoneella on noussut samassa ajassa jopa enemmän.

Kun otamme huomioon sen, että tutkimus on jo seitsemän vuotta vanha ja esimerkiksi suosituin sosiaalinen media, Facebook, oli tuolloin Suomessa vasta nousemassa suosioon nuorison keskuudessa, puhumattakaan vanhemmista ikäluokista, on ajankäyttö tietokoneiden ja mobiililaitteiden parissa kasvanut hurjaa tahtia.

MTV julkaisi vuoden 2015 lopussa TNS Atlas –intermedia-tutkimuksen, josta käy ilmi, että 15-69 -vuotias suomalainen viettää keskimäärin noin 7,5 tuntia vuorokaudessa median (internet, televisio, netti-tv, mobiili-internet, radio, sanoma- ja muut lehdet) parissa. Printtimedia vei 44 minuuttia per vuorokausi, televisio keskimäärin 149 minuuttia päivästä, radio 90 minuuttia, ja internet eri välineillä käytettynä 160 minuuttia, eli reilun kolmanneksen. Internetin käyttö on kasvanut lähes 50 minuuttia vuodesta 2010.

Vaikka suomalaisten ajankäyttö onkin muuttunut viimeisten 20 vuoden aikana, ja etenkin viimeisen vuosikymmenen aikana todella huomattavasti, ei kirjojen suosio ole laskenut merkittävästi. Luvut näyttävät toki huolestuttavilta kustantamoiden ja kirjailijoiden näkökulmasta, sillä myynti sakkaa viime vuoden pienestä noususta huolimatta. Suomalaiset lukevat yhä enemmän haluamaansa sisältöä internetin kautta. Tämä tarkoittaa sekä uutisia, tietokirjallisuutta, että viihdekirjallisuutta. Onkin selvää, että kustantamot ja kirjailijat eivät voi levätä laakereillaan ja jatkaa kuten tähän asti, vaan on keksittävä uusia keinoja yleisön tavoittamiseksi. E-kirjat kasvattavat suosiotaan, mutta on käsittämätöntä, että niitä verotetaan rankemmin kuin paperikirjoja.

Olkoon media mikä tahansa, suomalaiset lukevat paljon eikä tähän ole näkyvissä muutosta. Moni on huolissaan suomen kielen kehityksestä, sillä netissä kieli muuttuu aiempaa nopeammin. Tämä näkyy sekä nuorten puheessa että kirjoituksessa. Kieli on kuitenkin muuttuva ja kehittyvä asia, ja näin on aina ollut. Muutos ei ole pahasta, ja suomen kieli kehittyy kansan tahdon mukaisesti. YLE kysyi vuonna 2014 lukuviikon kunniaksi muutamia lukemiseen liittyviä kysymyksiä kirjojen ja kirjoittamisen kanssa tekemisissä olevilta henkilöiltä ja esimerkiksi Harry Potter -sarjan kääntäjänä tunnetuksi tullut Jaana Kapari-Jatta uskoo lukemisen kulkevat aaltoina ja tulevat taas pian muotiin. Suomalaiset ovat lukukansaa.