Ihmisten henkilökohtaisia ja organisaatioiden tietoja suojaavia ratkaisuja kehitetään jatkuvasti, ja etenkin muutaman viime vuoden aikana tekoäly on tuonut uutta puhtia tietotekniikan turvallisuuten. Miksi se ei kuitenkaan näy arjessa siten, että meidän ei tarvitsisi huolehtia niin paljon kybertietoturvasta? Yksi syy on se, että rikollisilla on käytettävissään samat tekoälyt ja muut teknologiat kuin muillakin. Seuraavassa muutama tietoturvaan liittyvä trendi, joita todennäköisesti saamme seurata vuonna 2026.
Tekoälyllä toimivat agenttisovellukset avaavat haittaohjelmille uuden pääsyreitin laitteisiin ja verkkoihin
Tekoäly on laaja tieteenala, josta monille on tuttu vähintäänkin jokin chat-sovellus kuten ChatGPT. Tältä sovellukselta voi kysellä asioita ja sen kanssa voi keskustella. Varsinkin yrityksissä odotetaan kuitenkin enemmän konkreettista hyötyä tekoälyllä vahvistetuista agenttisovelluksista. Niillä tarkoitetaan itsenäisesti tietokoneissa toimivia sovelluksia, jotka tekevät samoja asioita mitä työntekijät ovat tähän asti tehneet, kuten matkalaskuja ja uutiskirjeitä. Agentilla täytyy näin toimiakseen olla pääsy samaan dataan ja resursseihin mitä työntekijöilläkin. Tästä seuraa uusi tietoturvahaaste: miten valvoa ja varmistaa agentin toiminta siten, ettei sitä ohjata tekemään jotain muuta mitä sen pitäisi tehdä? Yllätyksiä on siis luvassa.
Väärennetyt äänet, kuvat ja videot ovat lähiaikojen yksi suurimpia turvallisuusongelmia
Tietokoneella tuotettujen tekstien, äänten, kuvien ja videoiden erottaminen oikeista on tavalliselle kansalaiselle jo lähes mahdoton tehtävä. Ei hätää, ongelman ratkaisuun on toki olemassa työkaluja, jotka varsin hyvin – mutta eivät kuitenkaan 100 prosentin tarkkuudella – osaavat kertoa mikä on vakuuttava väärennös (deepfake) ja mikä aito teksti, ääni, kuva tai video. Yksi tällaisista työkaluista on Aiornot. Vaikea uskoa, että kukaan – edes tietoturvaan perehtynyt kansalainen – kuitenkaan tarkastaisi kaiken aineiston mitä vastaan tulee. Rikollisille jää paljon mahdollisuuksia harhauttaa ihmisiä, eikä kokonaisvaltaisesti toimivia ratkaisuja ole lähiaikoina näkyvissä.
Identiteetin todentamiseen tarkoitetut sovellukset tulevat olemaan kyberrikollisten kiinnostuksen kohde
Suomessa on totuttu jo pitkään todentamaan henkilöllisyys verkkoasioinnissa mobiilivarmenteen ja pankkitunnusten avulla. EU on puolestaan valmistellut identiteettilompakkoa vastaavaan käyttöön, ja valmista siinä projektissa pitäisi olla vuoden 2026 lopussa. Koko EU:n alueella toimiva sovellus, jolla kansalaiset todentavat verkkopalveluille henkilöllisyytensä on rikollisille erittäin houkutteleva kohde. Identiteetin päätyminen vääriin käsiin voi merkitä pitkää painajaista varkauden kohteeksi joutuneelle. Henkilön ikä on yksi tieto EU:n identiteettilompakossa, joten jossain vaiheessa sen käyttöä tullaan pohtimaan myös yleisenä ikärajoitettujen verkkopalveluiden tarkastajana.
Esineiden internetin heikosti suojatut laitteet heikentävät kaikkien tietoturvaa
Esineiden internetillä tarkoitetaan yksinkertaisesti verkkoon kytkettyjä laitteita, kuten kameroita, lamppuja, reitittimiä ja ehkä jääkaappeja, joilla on jokin määrätty tehtävä. Tyypillisesti ne toimivat itsekseen jopa vuosia ilman, että niihin kiinnitetään paljoakaan huomiota. Näiden laitteiden tietoturva on tunnetusti ollut heikolla tolalla mahdollistaen esimerkiksi laajoja palvelunestohyökkäyksiä kaapatuista reitittimistä. Tällaiset kyberongelmat heijastuvat herkästi laajalle internetiin hankaloittaen miljoonien ihmisten elämää ja työtä. EU on ollut hereillä ja säätänyt Cyber Resilience Act -lakipaketin, missä määrätään laitteiden tietoturvapäivityksistä ja havaittujen ongelmakohtien raportoinnista. Miljoonia olemassa olevia laitteita uudet säännöt eivät koske, vaan säännöt tulevat voimaan vuoden 2027 lopussa.
Lainsäätäjät ympäri maailmaa tiukentavat tietoturva- ja henkilötietojen suojalakeja, mutta todellinen vaikutus on vaisu
EU on lainsäätäjänä ollut ahkera pyrkimyksissään suojata ihmisten tietoja väärinkäytöltä. Varsinkaan yhdysvaltalaiset yritykset eivät ole kuitenkaan taipuneet eurooppalaisiin normeihin, vaan internet-jätit jatkavat vuosi toisensa jälkeen sakkojenkin uhalla omalla tiellään. Tällä hetkellä internetin käyttäjien henkilökohtaisten tietojen keruun rajoittamiseen ei ole saatavilla muita tehokkaita keinoja kuin käyttäjien oma aktiivisuus estää vakoilu ja siitä seuraavat vakavat tietoturvariskit. Vuonna 2026 monen maan lainsäätäjät pohtivat ikärajan asettamista sosiaalisen median käytölle. Australia näytti esimerkkiä joulukuussa 2025 määrämäällä sosiaalisen median ikärajan 16 vuoteen.
Seuraavia raportteja käytettin lähdeaineistona. Niistä löytyy aiheesta myös lisää yksityiskohtia: IBM, Cyber Security News, Cyber Daily, Jisasoftech.