Tag Archives: e-kirja

E-kirjojen, painettujen ja äänikirjojen lisäksi lukijoista kilpailee uusi kirjaformaatti

2019-01-25

Kirjoissa niiden sisällön luulisi olevan se tärkein asia, mutta monia kiinnostaa kirja myös esineenä. Nykyistä painettua kirjaa edeltänyt papyruskäärölle kirjoitettu teosformaatti hävisi jo 400-luvulla yleisestä käytöstä – kunnes käärön seuraaja tekee nyt paluuta.

Ithaca Scrollery on pieni käärölle rullattu kirja. Rullan toinen pää on kiinni suojakotelossa ja toinen pää tikussa (sekin kotelossa), jota pyörittämällä tekstin saa etenemään.

Tämä moderni papyruskäärön seuraaja vaatii käsityötä, jotta siitä saadaan kaupallinen tuote. Kirjassa käytetään erikoispaperia, joka kestää rullaamisen, mutta joka kuitenkin on tarpeeksi jäykkä, jotta lukeminen onnistuu. Pienten laatikoiden kokoaminen on oma hommansa. Yrittäjät idean takana tekevät jokaiselle kirjalle erilaisen koristellun kotelon.

Ithaca Scrollery –kirjoja on jo useita, joiden avulla yrittäjät ovat kokeilleet ja kehittäneet tuotetta. He hakivat joukkorahoitusta Kickstarter-palvelussa onnistuen yli odotusten. Tammikuussa 2019 rahoitustavoite oli ylitetty reippaasti, joten tuote tulee markkinoille. Nyt voi siis tilata kirjan, jota luetaan hieman samoin kuin muinaiset roomalaiset ja kreikkalaiset lukivat omia dokumenttejaan ja kirjojaan.

30 dollarilla saa klassikkoteoksen, jonka tekijänoikeusaika on päättynyt. Tarjolla on esimerkiksi Sherlock Holmesia. Rullakirjojen toimitukset alkavat kesäkuussa 2019.

Tämä voisi olla oiva lahja kirjojen ystävälle, jolla on jo kirjahyllyt täynnä painettuja kirjoja, lukulaite täynnä sähkökirjoja, ja puhelin täynnä äänikirjoja.

Alla video, jolla näytetään miten käärökirja toimii:

Actualitte kertoi uuden formaatin kirjasta ensin.

Mielenkiintoisia suomalaisia e-kirjoja

2019-01-18

Painetut kirjat ovat saaneet rinnalleen e-kirjat monen lukemisen ystävän lukupinossa, eikä ihme kun e-kirjat voi kantaa mukana helposti omalla puhelimella tai tabletilla. Ei ole tarvetta kantaa mukana painavia paperikirjoja, kun sadat kirjat kulkevat mukana digitaalisesti. E-kirjat ovat mahdollistaneet paljon asioita niin lukijoille kuin kirjailijoillekin. Tässä artikkelissa tutustumme mielenkiintoisiin suomalaisiin e-kirjoihin.

1. Suomen historian käännekohtia

Soile Variksen vuonna 2017 julkaistu e-kirja kertoo Suomen historiasta koko sadan vuoden matkalta. Se kertoo tärkeimmistä hetkistä Ruotsin ja Venäjän vallan alaisuudessa sekä itsenäisen kansakunnan satavuotisesta matkasta. Mukana on monia keskeisiä kriisejä sekä taloudellisia ja historiallisia murroksia. Tämä tiivis tietopaketti on must-read ihan jokaiselle suomalaiselle, samalla tavalla kuin Finland casino on suomalaiselle kasinopelaajalle.

Tästä tietopaketista hyötyvät niin historiasta kiinnostuneet kuin historiaa opiskelevatkin. Jokaisen suomalaisen tulisi tietää, miten sisukkaan Suomen historia on edennyt.

2. Sotataidon mestareita

Juha Vaheen kirjassa Sotataidon mestareita, joka julkaistiin vuonna 2016, käydään läpi sodankäynnin tapoja ja johtajia eri vuosisadoilla. Etenkin 1700-luku on tärkeä, koska tällöin ruutiaseet tulivat mukaan kuvaan. Kirjassa käsitellään sodan olosuhteita, teknologiaa sekä johtamistaitoja. Jos haluat tietää, mikä teki Napoleonista ja Hitleristä sellaisia, kuin he olivat, tämä kirja antaa sinulle siitä erinomaisen selkeän kuvan.

3. 22 tärkeintä asiaa, jotka markkinoijan tulisi ehdottomasti tietää digitalisoituneessa yhteiskunnassa

Sampo Luoto julkaisi vuonna 2016 kirjan nimeltään “Vielä ehtii! – 22 tärkeintä asiaa, jotka markkinoijan tulisi ehdottomasti tietää digitalisoituneessa yhteiskunnassa.” Kirja kertoo siitä, kuinka nykyajan digitaalisen markkinoinnin ammattilaisten kiireisessä elämässä voi olla vaikeaa pysyä mukana trendikkäissä markkinointikikoissa. Mukana on 22 parasta absoluuttista niksiä, jotka jokaisen markkinoijan pitäisi lukea.

Tämä kirja on helppo lukea huolimatta siitä, että markkinoinnin ammattilaisilla on usein kiire ja lukuhetkille ei useinkaan löydy paljon aikaa.

4. Pohjolan hehku – näin syntyivät pohjolan vuodenajat ja taika

Inka Tolonen ja Päivi Ruuska julkaisivat vuonna 2015 kirjan, joka kertoo mysteerisestä taiasta, joka pitää vallassaan koko pohjolaa. Kirjassa on käytetty kuvitusta, johon ovat osallistuneet body paintingin maailmanmestari Riina Laine ja American Ballet Theathressa mukana oleva Elina Miettinen. Tämä on mielenkiintoinen lukukokemus jokaiselle suomalaiselle!

5. Pophistoria – kuinka musiikki muutti maailman

Janne Mäkelä julkaisi kirjansa, Pophistoria, vuonna 2014. Hän kertoo siitä, kuinka musiikki on vuosien varrella muuttanut maailmaa. Kirjassa käsitellään esimerkiksi rockin kansallistumista, Abba-vihaa sekä Eurovision laulukilpailuja. Tämä kirjan on ehdottoman hyvä lukukokemus musiikista kiinnostuneille harrastelijoille ja opiskelijoille.

6. Kapulakielen kymmenen kärjessä

Riitta Suominen julkaisi joulukuussa 2013 kirjan, joka oli niin suosittu, että ensimmäisen painoksen loputtua sitä alettiin jopa varastamaan kirjastoista. Tämä kirja kertoo hupaisalla tavalla siitä, kuinka kielioppi pidetään hallussa ja miten asiatekstistä tehdään helposti ymmärrettävää. Sopivaa iltalukemista jokaiselle!

Yhteenveto

Suomalaiset lukevat mielellään kirjoja, ja e-kirjat ovat tehneet lukemisen entistä helpommaksi. Voit nimittäin lukea missä vain ja milloin vain, kunhan mukanasi on puhelin tai tabletti. Voit helposti napata kirjan esiin vaikka bussissa tai junassa, välitunnilla tai kotisohvalla.

Suomalaisten e-kirjojen lukeminen on mielenkiintoista, ja etenkin Suomen historiasta kertova “Suomen historian käännekohtia” on jokaiselle suomalaiselle sopiva kirja. Musiikista innostuneet pitävät takuulla “Pophistoriasta” ja kukapa olisi uskonut, että kieliopistakin voi tehdä hauskaa Riitta Salmisen, eli Kielipoliisin, teoksessa?

Kirja rehellisestä heimosta, joka hoitaa omat asiansa ja muistaa sukupolvien takaiset sota-ajat

2018-07-15

Matkakirjoja kirjoittava englantilainen Max Boyle on saanut valmiiksi kirjan, joka kertoo rehellisestä heimosta (The Honest Tribe). Termi viittaa Suomeen ja erityisesti suomalaisiin, joiden kulttuurista ja käyttäytymisestä kirjailija kiinnostui Viron yhteyksiensä kautta. Nyt kun kirja on valmis, kysyimme Max Boylelta mistä hän sai kimmokkeen tutkia suomalaisten tapoja, ja mitä kaikkea hänen matkoillaan tapahtui.

Mikä sai sinut kiinnostumaan suomalaisen luonteen saloista?

Äitini oli virolainen, joka pakeni maasta kun sodan loppuvaiheissa tuli selväksi, että Neuvostoliitto valloittaa sen. Hänen kauttaan ja Viron matkojeni ansiosta kiinnostuin virolaisesta luonteesta ja kirjoitin matkakirjan The Indrawn Heart: An Estonian Journey, jossa selvitin miten virolaiset ajattelevat ja käyttäytyvät.

Tämän jälkeen ryhdyin hakemaan uutta kirjoitusprojektia. Tuntui loogiselta katsoa Viron naapuriin, Suomeen, jota voi pitää kulttuurimielessä Viron serkkuna. Luettuani Richard D. Lewisin kirjan Finland, Cultural Lone Wolf idea jäsentyi. Syksyllä 2016 matkustin ensimmäiselle Suomen matkalleni.

Mitä tekniikoita tai työkaluja käytit tiedonkeruuseen Suomea kiertäessäsi ja ihmisiä tavatessasi?

Matkustellessani Suomessa minulla oli mukanani Lewisin kirjasta yhden sivun kopio, jossa hän esittää suomalaiset luonteenpiirteet – sisu, vaatimattomuus, rehellisyys, ja niin edelleen – kaaviona. Käytin sitä johdantona saadakseni haastateltavat kertomaan näkemyksiään kansallisista piirteistä. Pyrin saamaan heiltä kommentteja kaavioon ilman johdattelevia kysymyksiä. Joskus kysyin jotain määrättyä asiaa kaaviosta, jos emme päässeet muuten eteenpäin.

Sattuiko matkoillasi mitään sellaista tai löysitkö paikkoja, jotka jättivät pysyvän jäljen mieleesi?

Vietin viimeisiä Suomen matkan päiviäni Helsingissä, kun ulkoilmakahvilassa tapasin nuoren suomalaispariskunnan. He tarjosivat minulle konjakki-vodka drinkin, jota nuori mies saatteli sanoin “sodan aikana konjakista oli pula”. Minusta oli hämmästyttävää miten tuskin kolmekymppinen suomalainen puhui toisesta maailmansodasta niin kuin se olisi hänen lähihistoriaansa. Suomalaisten uhraukset sodassa jäivät mieleen myös Joensuussa haastattelemani nuoren naisen kertomuksista.

Tällaista ei koskaan satu omassa maassani. Nuorille briteille toinen maailmansota on yhtä kaukainen asia kuin keskiaika.

Minkä neuvon antaisit matkaajalle, joka Suomeen saavuttuaan saattaa ihmetellä paikallisten käyttäytymistä?

Jos kohtaamasi suomalaiset joskus näyttävät etäisiltä tai vaikeasti lähestyttäviltä, älä tulkitse sitä epäystävälliseksi käytökseksi. Suomi on ‘huolehdi omista asioistasi’ kulttuurin maa, ja muiden jättäminen rauhaan katsotaan kohteliaaksi käytökseksi. Jos kuitenkin kysyt jotain, suomalaiset ovat enemmän kuin mielellään avuksi. Erityisesti palveluammateissa suomalainen ylpeys hyvin tehdystä työstä tulee esiin, usein hymyn kera.

Voitko nimetä viisi matka-aiheista kirjaa, joita suosittelisit toisille matkailijoilla?

Colin Thubron: Among The Russians. Pitkäaikainen suosikkikirjani kertoo 1980-luvun Neuvostoliitosta, kuten matkaaja sen näki. Kirja on jo historiallinen dokumentti.

Laurie Lee: As I Walked Out One Midsummer Morning. Matka Espanjassa hetki ennen maan sisällissotaa. Kirjailija ei tiennyt mitään maasta, jossa matkusti, mutta kirja on silti klassikko.

Irma Kurtz: The Great American Bus Ride. Kirjailija kiertää Greyhound-linja-autoilla Yhdysvaltoja, mutta saa siitä erittäin kiinnostavan kirjan aikaiseksi.

Jim Keeble: Independence Day. Yhdysvalloissa matkaava kirjailija osaa tuoda matkustamisen parhaat puolet esiin, jopa niin hyvin, että lukija voi uskoa reissun aikana myös henkilökohtaisten huolten unohtuvan.

Tony Hawks: Round Ireland With A Fridge. Kirjan nimi – Irlannin ympäri jääkapin kanssa – kertoo suoraan mistä on kyse. Hauska kirja, jossa kirjailija vedonlyönnin seurauksena tosiaan matkustaa Irlannin ympäri jääkaappi seuranaan.

Max Boylen haastattelu on hieman lyhennetty alkuperäisestä englanninkielisestä haastattelusta, jonka voit lukea täältä.

Kirja on saatavilla esimerkiksi näistä kaupoista:
Adlibris
Elisa Kirja

Kirjasta lisää tietoa ja näyteluvut tästä.

Äänikirjojen ja e-kirjojen tilauspalvelulta Storytel Reader -lukulaite

2018-05-18

Äänikirjojen ja e-kirjojen kuukausimaksullinen tilauspalvelu Storytel ryhtyy markkinoimaan lukulaitetta. Reader -nimellä kulkeva tuote on kuuden tuuman mustavalkoisella kosketusnäytöllä varustettu laite, jossa on myös langaton internet-yhteys (Wi-Fi). Lukulaite osaa ladata omalta Storytel-tililtä kirjat luettavaksi siten, että luettaessa ei enää nettiyhteyttä tarvita.

Erikoinen ratkaisu tässä lukulaitteessa on se, että sillä ei voi kuunnella äänikirjoja. Nimenomaan äänikirjoilla Storytel on onnistunut kasvamaan nopeasti suosituksi palveluksi. Yhtiö jättää oven kuitenkin auki mahdollisuudelle, että kuuntelu olisi mahdollista seuraavassa laiteversiossa.

Vielä erikoisempi ratkaisu Reader-lukulaitteessa on e-kirjasta äänikirjaan vaihtaminen siitä kohtaa mihin lukeminen jäi. Kaikki lukulaitteet muistavat sivun mihin kirjan lukeminen pysähtyi, mutta koska tämä lukulaite kytkeytyy Storytelin palveluun, laite voi kopioida kirjanmerkin omalle tilille, josta mobiilisovelluksessa voi jatkaa äänikirjan kuuntelua.

Storytel Reader –lukulaitteen hinta ja tilaukset

Reader-lukulaitteen hinnaksi on Suomessa asetettu 100 euroa (99.99 jos pilkku viilataan oikein tarkasti kohdalleen). Storytel lupaa toimitusten alkavan ennen kesää 2018. Laitteen voi tilata Storytelin verkkosivuilta muuallekin kuin Skandinaviaan, eikä sen toimituksesta veloiteta erikseen.

Storytel Reader-lukulaitteen ominaisuuksia

– 6 tuuman E ink kosketusnäyttö. Näyttö on valaistu.
– Wi-Fi, langaton internet-yhteys.
– Paino noin 200 gr.
– Storytelin tilaus oltava voimassa, jotta kirjoja voi lukea laitteella.
– Reader-laite on kytkettävä internetiin vähintään kerran kuukaudessa, muuten laitteen muistissa olevat kirjat poistuvat sieltä. Samoin jos Storytelin tilaus loppuu, kirjat katoavat laitteen muistista.

Storytel ilmoitti äskettäin saavuttaneensa 300 000 maksavan asiakkaan rajapyykin – yksinomaan Ruotsissa. Jos kuukausimaksun 169 kruunua kertoo maksavien asiakkaiden määrällä, ja sen vielä kahdellatoista että saa vuosiliikevaihdon, saa niin suuren luvun, että siinä on muilla kirjakauppiailla ihmettelemistä.

Via Actualitte.

Koska toinen maailmansota alkoi ja kuinka moni siinä kuoli?

2018-04-13

Artikkelin kirjoittaja Juha Vahe on julkaissut useita sotahistoriaa käsitteleviä kirjoja, joista uusin on Sotataidon mestareita.

Sodan alku

Sodan sanotaan alkaneen 1.9.1939, jolloin Saksa hyökkäsi Puolaan. Tätä päivämäärää voi kritisoida siinäkin mielessä, että Puolan valtaus kesti vain parisen viikkoa ja sen jälkeen suurvallat Euroopassa pidättäytyivät merkittävistä sotatoimista aina kevääseen 1940 asti. Ranskakin vallattiin nopeasti ja varsinaiset suurtaistelut alkoivat vasta kesäkuussa 1941 Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon.

USA:ssa sanotaan sodan alkaneen joulukuussa 1941 sillä varauksella, että Euroopassa sota oli alkanut jo aikaisemmin. Tämä ilmaisu on peräti kyseenalainen, koska USA oli aseistanut Englantia jo 1940 lähtien. Kaikkein suurin ongelma on kuitenkin siinä, että Japani oli vallannut Mantšurian 1931, Espanjan sisällissota oli käyty 1936 – 1939 ja Japanin ja kansallisen Kiinan eli Kuomingtangin välillä oli käyty suursotaa 1937 lähtien. Viime mainitussa sodassa Japanilla oli aseissa yksi ja Kiinalla kaksi miljoonaa miestä. Wikipedia laskee maailmansodan tappiot alkaen vuodesta 1937, jota täytyy mielestäni pitää oikeana alkuajankohtana.

Tappiot

1960-luvun alussa Otavan Iso tietosanakirja ilmoitti sodan tappioiksi 50 miljoonaa henkilöä. Kuitenkin jo tähän ilmoitukseen on lisätty alaviitteenä, että NL:n tappiot voisivat yksinään olla jopa 40 miljoonaa. Siihen nähden on erikoista, että vielä nykyäänkin tappioitten miniminä pidetään usein vain 60 miljoonaa. Oman käsitykseni mukaan tappiot ovat n. 100 miljoonaa ja perustelen sitä seuraavasti.

1) NL ilmoitti tuhonneensa ”fasisteja” sellaisen määrän, että Saksalla liittolaisineen ei sellaista määrää asevoimissa edes koskaan ollut. Kyseessä ei välttämättä ollut NL:n liioittelu, sillä pelkästään Saksan asevoimissa palveli noin miljoona neuvostoliittolaista. Tämän väen kohtalo oli armoton, koska jo pelkät sotavangitkin NL siirsi sodan jälkeen Saksasta omille vankileireilleen.

Varsinaisten vihollisen riveissä palvelleitten henkilöitten lisäksi oli runsaasti ihmisiä, jotka katsoivat yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömäksi pysyä tehtävissään esim. hallinnossa tai tuotannossa ja siten jonkun mielestä välillisesti hyödyttää vihollista. Lopuksi oli henkilöitä, joita vain epäiltiin yhteistyöstä. Nämä kysymykset liittyvät tietysti kaikkiin miehitettyihin maihin.

2) Japania pakeni kodeistaan noin 100 miljoonaa kiinalaista. Tätä lukua täytyy pitää viitekehyksenä arvioitaessa kiinalaisten tappioita, jotka nousevat siis kymmeniin miljooniin kuolleisiin. Kiinalaisten lukuja ei kukaan ole halunnut tutkia. Japani on kiistänyt sotarikoksensa melko tarkkaan ja Kuomingtangin harjoittama vastaterrori Japanin ”kannattajia” (siis esim. pakkotyössä olleitten perheenjäseniä) vastaan katsotaan Kiinassa heidän omaksi asiakseen, jota ulkomaalaisten ei sovi tutkia.

Japani piti Kiinassa hallussaan lähinnä vain kaupunkeja ja suoritti maaseudulle ryöstöretkiä ottaakseen haltuunsa tai tuhotakseen viljaa ja vangitakseen väkeä pakkotyöhön ja naisia myös seksiorjiksi, joista kaikista pidettiin sellaista huolta, että loppuun käytettyinä ihmiset kuolivat. Sama ilmiö toistui muilla Japanin miehittämillä väkirikkailla alueilla, jotka eivät olleet edes itsenäisiä valtioita, siis. esim. Ranskan Indokiina ja Hollannin siirtomaat eli mm. myöhempi Indonesia. Näitten alueitten tappioista on mahdoton saada tietoa, koska kunnollista hallintoa ei ollut olemassakaan.

3) Jossain mitassa täytyy edellyttää, että aluetta hallitseva osapuoli myös vastaa väestön hyvinvoinnista. Japani laiminlöi tätä erittäin räikeästi ja takavarikoi jo valmiiksi nälänhädästä kärsiviltä alueilta viljaa käyttäen sitä paitsi elintarvikkeena, myöskin maaöljyn puuttuessa biopolttoaineena. Esim. pelkästään Jaavalla kuoli yli 2 miljoona ihmistä nälänhädässä pelkästään 1944 – 45. Vertailun vuoksi todettakoon, että Maon epäpätevä hallinto oli ainakin välillisesti (mm. nälänhädät) vastuussa 40 – 70 miljoonan ihmisen kuolemasta ja Stalinin hallinto ehkä vain hiukan pienemmästä määrästä.

Todettakoon myös, että ainakin joissain tapauksissa suomalaisissa sankarihaudoissa on myös sellaisia sotilaita, jotka kuolivat asepalveluksessa saamaansa sairauteen, esim. tuberkuloosiin.

Lopuksi

Edellä oleva on esimerkki siitä, miten epävarmoja monet tiedot ovat, miten yksipuolista on USA:n ja Länsi-Euroopan osuuden korostaminen ja miten turhaa on monen besserwisserismi. Jos olisin alussa sanonut sodan syttyneen 2.9.1939, sitä olisi pidetty pahana virheenä, vaikka kokonaisuuden kannalta sellainen detalji on jokseenkin merkityksetön.

Yksipuolisuudesta käy esimerkiksi vaikkapa se, että elokuvan ”Pelastakaa sotamies Ryan” yms. vaikuttamana Omaha Beachin tappiot taitavat olla monelle suomalaiselle tutumpia kuin ohessa oleva kuva, joka on kaiken lisäksi täyttä totta, eikä mitään elokuvan fiktiota.

En tässä yhteydessä pohdi sodan päättymisen ajankohtaa, mutta on selvää, että sota synnytti valtatyhjiöitä, joissa sota jatkui lähes keskeytyksettä esim. Kiinassa ja monissa siirtomaissa.

Juha Vahe: Sotataidon mestareita.

Kuvan lähde: JV: Maskun historia II, 1991.

Lähteitä:
EnWikipedia: II WW casualties ja Total number of victims.
Gehlen, Reinhard: Muistelmat, 1971, s. 117 – 138.
Hastings, Max: Retribution: The Battle for Japan, 1944-45, 2008, passim.
Muller-Hillerbrandt, Burkhart: Das Heer, passim.

Ruotsissa ennätysvahva e-kirja- ja äänikirjamyynti veti koko kirja-alan kasvuun vuonna 2017

2018-02-23

Ruotsissa sähköiset kirjat ovat tehneet läpimurron suuren yleisön tuotteiksi vuonna 2017. Hiljaisten vuosien jälkeen ennätysmäisen nopea muutos tapahtui pitkälti e-kirjoja ja äänikirjoja tarjoavien tilauspalveluiden ansiosta (unohtamatta Ruotsin kirjastolaitosta, joka on vuosia tehnyt pioneerityötä). Vuonna 2017 sähköiset kirjat lisäsivät myyntiä niin vahvasti, että ne nostivat kuningaskunnan koko kirja-alan pieneen kasvuun.

Ruotsin kustannusyhdistys ja kirjakauppiasyhdistys (Svenska Bokhandlareföreningen ja Svenska Förläggareföreningen) ovat koonneet tuhdin tilastopaketin vuosien 2016 ja 2017 kirjamyynnistä valtakunnassa. Tilaston tekijät uskovat saaneensa laskettua kolme neljännestä valtakunnan kaikesta kirjamyynnistä mukaan.

Seuraavassa pari poimintaa raportista, jotka antavat hiukan kuvaa kehityksen nopeudesta kun se kerran on liikkeelle lähtenyt.

Rahalla mitattuna koko kirja-alan myynti kasvoi vuonna 2017 4,16 miljardiin kruunuun, jossa on lisäystä 4,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Myynti kirjakaupoissa (-4,5%) ja marketeissa (-11,2%) laski. Myynti internet-kaupoissa (+5,0%) ja digitaalisissa tilauspalveluissa (+50,1%) kasvoi. Verkkopalvelujen myynnin voimakas kehitys riitti nostamaan koko Ruotsin kirjamyynnin kasvuun.

Lähde: Boken 2018 – marknaden, trender och analyser.

Liikevaihdolla mitattuna perinteiset kirjat ja niiden myyntikanavat ovat edelleen edellä verkkokanavia ja sähköisiä formaatteja.

Myynti tuhansia kruunuja. Lähde: Boken 2018 – marknaden, trender och analyser.

Vielä dramaattisemmaksi kehityksen nopeus paljastuu kun katsomme kirjojen kappalemääräistä myyntiä.

Lähde: Boken 2018 – marknaden, trender och analyser.

Digitaalisten tilauspalveluiden kappalemääräinen myynti on jo ohittanut kirjakauppojen kappalemääräisen myynnin. Äänikirjojen suosio on ensisijainen tekijä Ruotsin nopeaan kehitykseen. Verkkokirjakaupat ja digitaaliset tilauspalvelut myivät suunnilleen yhtä monta kirjaa, kirjakauppiaat kolmanneksi eniten ja marketit vähiten.

Myynti tuhansia kappaleita. Lähde: Boken 2018 – marknaden, trender och analyser.

Digitaaliset tilauspalvelut ovat kuukausimaksullisia palveluita, joihin liittymällä voi yleensä lukea ja/tai kuunnella niin monta kirjaa kuin ehtii tai niiden määrää on rajoitettu johonkin kohtuulliseen ylärajaan. Ruotsissa suosittuja palveluita ovat Storytel, Bookbeat ja Nextory. Storytel ja Bookbeat toimivat myös Suomessa ja suomeksi.

Etenkin start-up yritys Storytelin taivalta on seurattu tarkkaan, sillä nopeasti kasvava yhtiö on jo ostellut perinteisiä ruotsalaisia kustannustaloja itselleen, ja se on avannut tilauspalvelunsa monessa Euroopan maassa. Vertailukohta musiikin Spotify-palveluun tulee monelle mieleen, mutta kirjailijalle äänikirjojen ja e-kirjojen tilauspalvelut, kuten Storytel ovat pankkitiliystävällisempiä kuin Spotify.

Tässä linkit Ruotsin kirjatilastojen alkuperäisiin dokumentteihin: Kustannusyhdistyksen tiedote ja koko tilastopaketti (PDF).

Vuoden kaksi parasta e-kirjojen lukulaitetta ovat samankaltaisia, mutta yksi ratkaiseva ero niissä on

2017-11-24

Tällä hetkellä eniten kehuja ja arvostelutähtiä keräävät e-kirjojen lukulaitteet ovat Kobo Aura One ja Amazon Kindle Oasis (7 tuuman malli). Molemmat ovat suurempia kuin valtavirran kuuden tuuman kokoiset lukulaitteet, ja molemmissa on kaikki ominaisuudet mitä tuotteilta voi odottaa – ne ovat jopa vedenpitäviä. Jos harkitset hyvän lukulaitteen hankintaa, kumpi näistä olisi oikea valinta? Tässä vinkkejä valintaan.

Kobo Aura One vasemmalla ja Kindle Oasis 7 tuuman malli oikealla.

Kindle Oasis 7 tuuman malli (tunnetaan yleisesti Oasis 2 -nimellä) ja Kobo Aura One –laitteilla on paljon yhtäläisyyksiä, mutta myös joitakin tärkeitä eroja.

Aura One –lukulaitteen näyttö on 7,8 tuuman kokoinen, kun Oasis 2:n näyttö on 7 tuumaa. Ero on todella merkittävä kun laitteet saa käteensä, vaikka paperilla kokoero ei suurelta vaikuttaisi. Kumpikin näyttö on erittäin terävä: 300 pistettä tuumalla (PPI). Kummassakin on myös näytön valaisu, joten lukeminen onnistuu hämärässä ja miksei myös pimeässä.

Tuotteiden hinnat ovat samaa tasoa: Yhdysvalloissa Kobon laite lähtee 229 dollarista ylöspäin ja Amazonin tuote 249 dollarista. Hinnat hieman vaihtelevat riippuen siitä mistä laitteen tilaa.

Kumpikin laite on vesitiivis, joten ne voi ottaa mukaan myös hiekkarannalle.

Kokoerosta huolimatta laitteet painavat lähes saman verran, sillä Aura One on vain 36 grammaa Oasis 2:a painavampi. Kindle Oasis 2:n mitat ovat 159 x 141 x 3.4-8.3 mm ja Aura One on 195 x 138 x 6.9 mm.

Valtavirrasta poikkeava design tekee Kindle Oasis –lukulaitteesta erikoisen, mutta sitä voi pitää sekä vasemmassa että oikeassa kädessä – näytön sisältö kääntyy automaattisesti. Sivunvaihtoon on omat nappulat. Kobo Aura Onen toimintoja ohjataan ainoastaan kosketusnäytöltä. Aura One sisältää runsaasti fontteja, joilla saa luettavan tekstin näyttämään mieleiseltä.

Oasis 2:ssa on Audible-äänikirjojen kuuntelumahdollisuus kun lukulaitteeseen liittää Bluetoothin välityksellä kuulokkeet tai kaiuttimen.

Tärkeä ero kaikkien Kindle-laitteiden ja kaikkien muun merkkisten lukulaitteiden välillä on e-kirjojen formaatit, joita laitteet osaavat avata. Kobo Aura One osaa avata EPUB, EPUB3, PDF, MOBI, TXT, HTML, RTF, CBZ, CBR –muotoiset e-kirjat. Kindle avaa AZW3, AZW, KFX, TXT, PDF, MOBI, PRC -tiedostot, mikä myös tarkoittaa, että laite on tarkoitettu vain Amazonin kaupasta ostettujen kirjojen lukemiseen. Amazonilla on erillinen e-kirjojen muunnospalvelu, joka osaa muuttaa HTML ja DOC dokumentit Kindlelle sopivaksi.

Tarkemmin laitteiden toiminnallisuutta esittelee alla näkyvällä videolla The Ebook Reader Blog, joka vertaa Kobo Aura One ja Kindle Oasis 2 -lukulaitteita.

Tärkein valinta ei olekaan laite, vaan järjestelmä johon sitoudut

Tärkein ero minkä tahansa Kindle-laitteen ja minkä tahansa muun merkkisen laitteen (olipa se sitten Kobo, Cybook, Onyx tai muu) välillä on kaupallinen systeemi, johon laitteen ostaessaan liittyy. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Amazon on rakentanut mailman suurimman kirjakaupan, mutta Kindle Storesta ostetut e-kirjat avautuvat ainoastaan Kindle-lukulaitteissa, Fire-tableteissa ja Amazonin lukusovelluksissa. Kindle on suljettu järjestelmä, jota voi ainoastaan käyttää Amazonin laitteilla ja ohjelmilla. Kindle-lukulaitteet, kuten Oasis 2, eivät osaa avata EPUB-muotoisia kirjoja.

Muu maailma Amazonin ulkopuolella käyttää e-kirjojen standardia nimeltä EPUB. Tätä kirjaformaattia ymmärtävät suunnilleen kaikki kaupat ja laitteet ympäri maailman, Amazon poislukien. Jos siis käyttää esimerkiksi Kobon lukulaitetta, voi ostaa kirjoja lähes kaikista muista kaupoista paitsi Amazonista.

Suositukseni lukulaitteen valintaan on: valitse ensin mihin kaupalliseen systeemiin sitoudut – Amazon Kindleen vai EPUB-standardiin – ja vasta sen jälkeen valitse mieleinen lukulaite.

Lisää vaihtoehtoja niille, jotka etsivät hieman suuremmalla näytöllä varustettuja lukulaitteita.

Suomen historiaa suomeksi ja englanniksi viimeisen 100 vuoden ajalta ja vähän kauempaakin

2017-10-06

Suomen itsenäisyyden 100. vuosi ei ole jäänyt huomaamatta ulkomaillakaan, sillä Soile Variksen tiivis englanninkielinen tietokirja Suomen historiasta A Concise History Of Finland on löytänyt kiitettävästi lukijoita pitkin vuotta niin Amazonissa, Google Play –kaupassa kuin Apple iBooks –kaupassakin.

Kirjailija Soile Varis päivitti vuoden 2017 alussa kirjan suomenkielisen laitoksen ajan tasalle. Suomenkielinen kirja on nimeltään Suomen historian käännekohtia.

Paitsi että suomenkielisen kirjan sisältö on päivitetty (ensimmäinen laitos on vuodelta 2011), myös teoksen kuvitus on uudistettu melko lailla kokonaan. Tabletien, älypuhelinten ja lukulaitteiden näyttöjen tarkkuus on viime vuosina kehittynyt sellaista vauhtia, että kuvituksen laatua on ollut mahdollista ja tarpeen parantaa huomattavasti.

Englanninkielinen kirja ei ole suora käännös suomenkielisestä teoksesta, vaan kyseessä on kaksi eri kirjaa, joissa juoni, faktat ja päärooleissa olevat henkilöt ovat luonnollisesti samat, mutta painotukset hieman poikkeavat toisistaan.

Tästä löydät kummankin kirjan tarkat tiedot ja hinnat eri kaupoissa:

Suomen historian käännekohtia.
A Concise History of Finland

Päivitetyn version kuvitusta:

Ruotsin eniten myydyt ja lainatut e-kirjat

2017-09-01

Ruotsin e-kirja-alan pioneeri Elib, nykyään Axiell Media, on koonnut eniten myytyjen ja lainattujen sähköisten teosten listan viimeisen 16 vuoden ajalta. Niin pitkään yhtiö on myynyt e-kirjoja ja tarjonnut kirjastoille lainauspalvelua. Axiell Media kertoo e-kirjavalikoiman vuoden 2017 puolessa välissä kattavan yli 30 000 teosta.

Viidenneksi eniten myyty e-kirja Ruotsissa on Kjell Westön romaani, ja hän on tuolla sijoituksellaan ohittanut monta muuta nimekästä kirjailijaa.

Eniten myytyjen ja lainattujen kirjojen listoja vertaamalla paljastuu erikoinen asia: aivan eri teokset menestyvät myynnissä ja kirjastojen lainauksessa. Mistä se johtuu? Voiko kirjastoilla ja kirjakaupoilla olla täydellisen erilainen asiakaskunta?

Toinen erikoinen asia on ei-ruotsalaisten kirjailijoiden korkea lukumäärä eniten myytyjen kirjojen listalla ja toisaalta ruotsalaisten kirjailijoiden korkea lukumäärä lainattujen teosten listalla.

Päivämäärä kirjan nimen jälkeen kertoo milloin sähköinen teos tuli saataville.

Eniten myydyt e-kirjat 2001-2017 (Axiell Media)

1. Paradisoffer, Kristina Ohlsson, Piratförlaget, Först aktiv: 2013-01-11
2. Kanada, Richard Ford, Brombergs Bokförlag, Först aktiv: 2013-10-04
3. Frihet, Jonathan Franzen, Brombergs Bokförlag, Först aktiv: 2011-10-14
4. Odödlig (Lacey Flint del 3), Sharon Bolton, Modernista, Först aktiv: 2013-09-06
5. Hägring 38, Kjell Westö, Albert Bonniers förlag, Först aktiv: 2013-08-06
6. Det eviga folket är inte rädda, Shani Boianjiu, Natur & Kultur, Först aktiv: 2013-04-20
7. För mycket lycka, Alice Munro, Atlas, Först aktiv: 2014-06-05
8. Medan mörkret faller, Anna Lihammer, Historiska Media, Först aktiv: 2014-04-25
9. Mörk jord, Belinda Bauer, Modernista, Först aktiv: 2012-04-11
10. Jakthundarna, Jørn Lier Horst,Lind & Co Förlag, Först aktiv: 2014-03-24
11. I tystnaden begravd, Tove Alsterdal, Lind & Co Förlag, Först aktiv: 2012-01-26
12. Sent farväl, Ia Genberg, Weyler förlag, Först aktiv: 2013-10-03
13. Att föda ett barn, Kristina Sandberg, Norstedts, Först aktiv: 2010-09-08
14. Glöm inte att låsa, Elizabeth Haynes, Lind & Co Förlag, Först aktiv: 2013-04-16
15. Magikerna, Lev Grossman, Bookmark Förlag, Först aktiv: 2013-01-10

Eniten kirjastoista lainatut e-kirjat 2001-2017

1. En man som heter Ove av Fredrik Backman, Bokförlaget Forum, Först aktiv: 2012-08-27,
2. Jag är Zlatan: Zlatans egen berättelse, David Lagercrantz, Zlatan Ibrahimovic, Albert Bonniers förlag Först aktiv: 2011-11-09
3. Hundraåringen som klev ut genom fönstret och försvann, Jonas Jonasson, Piratförlaget, Först aktiv: 2009-10-21
4. Steve Jobs – en biografi: En biografi, Walter Isaacson, Albert Bonniers förlag, Först aktiv: 2011-10-24
5. Analfabeten som kunde räkna, Jonas Jonasson, Piratförlaget, Först aktiv: 2013-09-25
6. Brobyggarna, Jan Guillou, Piratförlaget, Först aktiv: 2011-09-01
7. Sandmannen, Lars Keppler, Albert Bonniers förlag, Först aktiv: 2012-11-05
8. Eldvittnet, Lars Keppler, Albert Bonniers förlag, Först aktiv: 2011-11-11
9. Min mormor hälsar och säger förlåt, Fredrik Backman, Bokförlaget Forum, Först aktiv: 2013-09-04
10. Egenmäktigt förfarande, Lena Andersson, Natur & Kultur, Först aktiv: 2013-08-26
11. Livet efter dig, Jojo Moyes, Printz Publishing, Först aktiv: 2014-01-29
12. Gustavs grabb,Leif G. W. Persson, Albert Bonniers förlag, Först aktiv: 2011-09-21
13. Gone Girl, Gillian Flynn, Modernista, Först aktiv: 2013-08-26
14. Till offer åt Molok, Åsa Larsson, Albert Bonniers förlag, Först aktiv: 2012-03-20
15. Brinnande livet, Alice Munro, Atlas, Först aktiv: 2013-09-05

Axiell Median tiedote.

Mikä ero on tablet-laitteen ja lukulaitteen välillä jos luen sillä vain e-kirjoja?

2017-05-26

Tablet-laitteet ja e-kirjojen lukulaitteet on suunniteltu erilaisiin käyttötarkoituksiin. Eroista huolimatta niissä on yksi ominaisuus, joka kummallakin vimpaimella toimii hienosti: sähköisten kirjojen lukeminen. Jos kirjojen lukeminen on pääasiallinen tarve laitteelle, tässä muutama vinkki kumpi olisi sopiva valinta. Esimerkkinä tässä käytetään Amazon Kindle lukulaitetta ja Fire tabletia, mutta täsmälleen samat asiat koskevat kaikkia muitakin merkkejä.

Amazonin tuotteita käytetään esimerkkinä, koska niissä tulevat esiin myös hinnoittelun erikoisuudet. Kesäkuussa 2017 Amazon päivittää kaksi suosituinta tablet-malliaan teknisesti ja hinnoiteltultaan. Fire 7 ja Fire HD 8 -tabletien hinnat Yhdysvalloissa ovat $49 (7 tuuman näytöllä) ja $79 (8 tuuman näytöllä). Koska molempia voi mainiosti käyttää kirjojen lukemiseen, herää väkisinkin kysymys: miksi ostaa kalliimpi lukulaite kirjoja varten?

Unohdetaan kuitenkin hinnoittelu hetkeksi ja katsotaan mitkä ovat ne ratkaisevat erot tabletien ja lukulaitteiden välillä.

1. Näyttö.
Lukulaitteen näyttö on suunniteltu vastaamaan paperi-muste lukukokemusta. Tästä syystä näytöt ovat mustavalkoisia, eivätkä pysty toistamaan videota. Hämmästyttävä ominaisuus niissä on, että auringonvalossa lukulaitteen näytöltä on parempi lukea kuin paperilta. Vedenpitäviä malleja on saatavilla. Tekstin kokoa voi muuttaa mieleisekseen. Yleisin lukulaitteiden näytön koko on kuusi tuumaa. Tabletien näytöt puolestaan ovat värillisiä, osaavat toistaa kaikenlaisen mediasisällön, mutta auringonvalossa niistä ei oikein ole mihinkään. Yleisimmät näytön koot ovat 7, 8 ja 10 tuumaa.

2. Yhden tarkoituksen tuote vastaan monikäyttölaite.
Lukulaitteella voi vain lukea e-kirjoja (ja muita sähköisiä dokumentteja) ja useimmiten myös kuunnella äänikirjoja. Laitteen suorituskyky ja resurssit ovat sen mukaan mitoitettuja, eli varsin rajallisia. Tablet puolestaan on monikäyttöinen tietokone, jota voi käyttää melkein kuten kannettavaa tietokonetta. Tästä päästään yhteen ydinkysymykseen: jos tulet käyttämään laitetta vain kotona ja tiedät mihin sitä käytät, voit helposti valita oikein. Jos sen sijaan otat laitteen mukaan matkoille, täytyy pohtia laitteen käyttötarkoitus ja miten paljon tavaraa voi mukaan ottaa.

3. Akun kesto.
Tyypillisesti lukulaitteen akku kestää käyttöä viikkoja yhdellä latauksella. Tablet kuluttaa akun latauksen yleensä parissa päivässä. Akun kesto on luonnollisesti täysin riippuvainen siitä miten laitetta käytetään, mutta lukukäytössä energian kulutus on tuota luokkaa. Kummankin laitteen voi ladata kannettavasta tietokoneesta USB-kaapelilla, verkkolaitteella tai kannettavasta vara-akusta.

Sitten se hinta. Käytetään Amazonin tuotteita esimerkkinä:

Kindle-lukulaitteiden hinnoittelu lähtee 79 dollarista yltäen 300 dollariin. Kaikissa malleissa on kuuden tuuman mustavalkonäyttö.
Fire-tabletit on hinnoiteltu 49 dollarista reiluun 100 dollariin. Valinnanvaraa on seitsemän ja kahdeksan tuuman näytöistä.

Kotimaan kaupoissa löytyvät tablet-tuotteet tulevat yleensä samoilta valmistajilta kuin tietokoneet ja puhelimet, joten pääasiassa asiallisia laitteita on tarjolla. Muita lukulaitemerkkejä ovat esimerkiksi Kobo, Cybook ja Onyx.