Tag Archives: digitaalinen

Musiikin liiketoiminta on vahvassa kasvussa tallennemyynnin aallonpohjasta

2019-04-12

Säveltäjät, muusikot, sanoittajat ja levy-yhtiöt voivat hengittää hieman vapaammin kuin muutama vuosi sitten, sillä tulot heidän äänitallenteina markkinoimistaan tuotteista ovat voimakkaassa kasvussa. Vuonna 2018 maailmanlaajuinen äänitemyynti kasvoi peräti 9,7 prosenttia IFPI:n mukaan. Myynti on noussut jo neljä vuotta peräkkäin.
IFPI, äänitallenteiden myynnin kehitys. kaavio QuartzKaavio Quatrz.

IFPI on maailmanlaajuinen organisaatio, johon kuuluu 1300 levy-yhtiötä. 2000-luvun alussa MP3-tiedostoiksi pakattu digitaalinen musiikki levisi villisti verkossa, romahduttaen artistien ja levy-yhtiöiden talouden. Apple iTunes oli ensimmäisten joukossa tarjoamassa digitaalisia latauksia, joista myös tekijät saivat oman osansa, mutta sen jälkeisestä kehityksestä huolimatta musiikkiala on edelleen kaukana 1990-luvun liikevaihdosta.

Tuore IFPI:n tilastoa tutkimalla ala kuitenkin näyttäisi löytäneen äänitallenteiden myynnin pelastavan mallin: suoratoistopalvelut.

Tärkeimmät luvut vuoden 2018 maailmanlaajuisen musiikin äänitemyynnin tilastosta:

– Myynti yhteensä 19,1 miljardia dollaria.
– Äänitemyynti kasvoi 9,7% edellisestä vuodesta.
– Suoratoiston osuus on 46,8% kaikesta äänitemyynnistä.
– Maksullisista suoratoistopalveluista kertynyt tulo kasvoi 32,9%.
– Fyysiset tallenteiden myynti laski 10,1%, vaikka vinyylilevyjen uusi tuleminen etenee edelleen jo 13. vuotta peräkkäin (kasvua 6%).
– Ladattavien digitaalisten äänitteiden myynti laski 21,2%.

Suoratoistosta saatavat tulot ovat jo lähes puolet kaikesta äänitemyynnistä. Osa tulosta tulee mainoksista, osan maksavat kuuntelijat. Spotify sai alussa paljon kritiikkiä artisteilta, jotka ihmettelivät muutaman sentin suuruisia tuloja tekijänoikeuksistaan, mutta vuosien kuluessa suoratoistopalvelu on onnistunut saamaan maksavia asiakkaita mainosten lisäksi, ja tekijöille on enemmän jaettavaa. Samalla Spotify on saanut kilpailijoita, joten tarjontaa on.

Seuraavatko e-kirjat digitaalisen musiikin kehityspolkua?

Storytel, äänikirja puhelimessa ja Vesa Vierikko
Kuuntelin ensimmäisen äänikirjani autossa c-kasetilta. Olimme niin kaukana ihmisasutuksesta, että edes radioasemat eivät kantaneet tielle asti. Syrjäisen huoltoaseman rajallisesta valikoimasta löytyi yksi kelvollinen kirja, jota kuunnellessa matka taittui.

CD-levyt olivat seuraava tallenne, joita muutamat kirjojen ystävät ostivat kuunnellakseen tarinoita, mutta vasta digitaaliset äänikirjat avasivat markkinat aivan uudella tavalla. Nyt joka puolella maailmaa kirja-alan ihmiset ihmettelevät äänikirjojen suosion voimakasta kasvua, joka näkyy myös liikevaihtona.

Äänikirjoille suoratoisto sopii hyvin, varsinkin kun yleensä palvelut tarjoavat myös latausmahdollisuutta matkan tai mökkireissun varalta. Äänikirjapalvelut Storytel, Bookbeat ja Nextory ovat kasvaneet huomattavan nopeasti ja laajentaneet toimintaansa myös Ruotsin ulkopuolelle, Suomi mukaan lukien.

Englanninkielisistä palveluista esimerkiksi Scribd tarjoaa varsin laajan valikoiman e-kirjoja, äänikirjoja, ja lehtiä.

Digitaalinen kirja-ala on nopeasti omaksunut uusia toimintamalleja, jotka toimivat muissa medioissa. Kuukausimaksua vastaan luettavat ja kuunneltavat kirjat ovat saavuttaneet jatkuvasti enemmän asiakkaita. Paria tällaista palvelua käyttäneenä huomasin miten tärkeää on mahdollisuus ladata mieluisa kirja omalle laitteelle, mutta nimenomaan siten, että kirjasta voi nauttia myös sen jälkeen jos palvelun käytön lopettaa. Tämä ominaisuus saattaa maksaa hieman lisää, mutta on sen arvoinen.

Applen uudet digitaaliset palvelut: pelit, elokuvat, lehdet, kirjakerho kuukausimaksua vastaan

2019-03-29

Apple on digitaalisten sisältöjen markkinoiden uranuurtaja, sillä iTunes-musiikin latauskauppa aikoinaan sai monen ihmisen kuuntelemaan laillisesti verkosta hankittua musiikkia. iTunes-latauskauppa laajeni sittemmin elokuviin ja Books-kirjakauppaan, mutta nyt Apple on tuonut paljon uutuuksia pelien, television, elokuvien, lehtien ja kirjojen ystäville: suoratoistopalvelut.

Apple Arcade on pelipalvelu, TV+ on elokuvia ja televisio-ohjelmia, News+ on lehtiä ja uutisia, ja vielä yksi uutuus on kirjakerho.

Apple on tehnyt paljon töitä saadakseen suuria elokuva- ja televisiotähtiä luovuttamaan yksinoikeudella heidän uusia töitään TV Plus –palveluun. Samoin pelien kanssa: tunnetut pelitalot ovat suostuneet kehittämään uusia pelejä yhteistyössä Applen kanssa ja luovuttamaan niiden jakelun yksinoikeudella maailman suurimmalle tietokoneyhtiölle.

Tämä tietysti maksaa, ja Applen asiakkaat tulevat sen muodossa ja toisessa kustantamaan. Tiukasti Applen aitauksen sisällä pysyvällä asiakkaalla voi olla etuna ainakin se, että yhtiö pyrkii huolehtimaan asiakkaidensa yksityisyydestä.

Apple Arcade -pelit

Apple Arcade pelit puhelimessa
Arcade on pelipalvelu, jossa kuukausimaksua vastaan pääsee pelaamaan mitä tahansa noin 100 pelin valikoimaan kuuluvaa peliä. Arcade-pelejä voi käyttää iPhone-puhelimella, iPad-tabletilla, Mac-tietokoneella ja Apple TV:n kautta. Palvelu avautuu syksyllä 2019 maailmanlaajuisesti (150 maata), jolloin myös sen hinnoittelu on selvillä.

Apple on tehnyt sopimuksia pelikehittäjien kanssa, jotka tuottavat sovittuja pelejä yksinoikeudella vain Arcade-palveluun. Tämä yksinoikeus ja se, että pelit on optimoitu Applen laitteille ovat suurimmat houkuttimet pelaajien saamiseksi palveluun.

Kaikki pelejä voi suoratoiston lisäksi pelata myös ilman verkkoyhteyttä (jos se pelin ideaan vain sopii), ja monet toimivat myös pelikontrollerilla. Suoratoistolla palvelu muistaa mihin kohtaan esimerkiksi puhelimella pelaaminen jäi, josta sitä voi jatkaa tietokoneella kun kotiin ehtii.

Apple vakuuttaa myös pitävänsä kiinni asiakkaidensa yksityisyydensuojasta, mainoksia Arcade-palvelussa ei ole, eikä lisäostoja pelin kuluessa tarvita. Suoratoistona pelattavien pelien suhteen Apple on edelläkävijöiden joukossa. Google on ehtinyt julkistaa Stadia-palvelunsa, ja Microsoft Xcloud-palvelunsa, mutta nämä pelimarkkinat ovat vielä täysin jakamatta.

Oprah Winfreyn kirjakerho

Oprah Winfrey on toimittanut Yhdysvalloissa erittäin suosittua kirjojen esittelyhetkeä jo vuosia, jonka ansiosta lähes poikkeuksetta ohjelmaan päässeen kirjan myynti pomppaa uusiin lukuihin. Nyt televisiotähti on suunnitellut Applen kanssa uuden kirjakerho-ohjelman Apple TV+ –palveluun. Oprah kertoi vaatimattomasti tekevänsä “planeetan suurimman, elävimmän ja innostavimman kirjakerhon” Applen suoratoistopalveluun. Vuorovaikutusta katsojien kanssa on odotettavissa.
Apple TV+ elokuva ja televisio suoratoisto

Apple TV+ elokuvat ja televisio-ohjelmat

Apple TV+ on kuukausimaksullinen elokuva- ja televisio-ohjelmapalvelu. Apple on sopinut joidenkin ohjaajien, näyttelijöiden ja tuottajien kanssa yksinoikeudesta esittää joitakin heidän uusia tuotantojaan. TV+ aukeaa katsojille syksyllä 2019. Palvelu toimii suoratoistona, eikä siinä näytetä mainoksia.

Tunnettuja tekijöitä joiden uusimpien aikaansaannosten esitysoikeudet Apple on onnistunut varmistamaan ovat esimerkiksi Steven Spielberg, Jennifer Aniston, Reese Witherspoon, M. Night Shyamalan ja Oprah Winfrey.

Suoratoistopalvelun tarjontaa katsellaan Apple TV –sovelluksella (app), joka toimii iPhonessa, iPadissa, Macissa ja joissakin televisioissa. Apple TV+ kanavia voi tilata yksitellen, ja maksaa vain niistä joita todella katsoo.

Apple TV Plus –palvelua voisi ajatella Netflixin kilpailijaksi, jota se jossain määrin tulee olemaan, mutta enemmän se profiloituu sellaisten mediakanavien kuin Hulu-palvelun tai HBO:n kilpailijaksi.

Jatkuvaa kilpailua ja pelejä löytyy verkosta monestakin paikasta. Esimerkiksi Bonusetu neuvoo uudet (ja vanhat) pelipaikat ja niiden parhaat tarjoukset uusille pelaajille.

Apple News+ aikakauslehti, sanomalehti uutispalvelu julkistustilaisuus

Apple News+ aikauslehdet ja sanomalehdet

Apple News+ on kuukausimaksullinen palvelu, joka internetin ilmaisen uutisvirran lisäksi sisältää satojen aikakauslehtien ja sanomalehtien sisällöt. Maksulliset sisällöt ovat ainakin toistaiseksi saatavilla vain Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Aikakauslehtiä voi lukea myös ilman verkkoyhteyttä. News+ toimii iPhonessa, iPadissa ja Mac-tietokoneella, kunhan päivittää sovelluksien uusimpaan versioon.

Uutisten ja lehtien suurkuluttajille tässä palvelussa on potentiaalia. Olen pitkään odottanut palvelua, jossa yhdellä tilausmaksulla voisi lukea useaa aikakauslehteä ja sanomalehteä. PDF-lehdet eivät kuitenkaan toimi, jonka vuoksi olemassa olevat palvelut eivät ole tulleet kysymykseen. Mikäli Apple News Plus osaa näyttää kaikki sisällöt fiksusti oikeina verkkosisältöinä, tai ladattavina e-kirjoina, se on oikealla tiellä.

Onko kirjasto edelleen kirjasto, vaikka kirjat on viety varastoon talteen?

2019-03-01

Kirjastoilla on paljon pohdittavaa tulevaisuuden suhteen. Monissa Euroopan, Aasian ja Lähi-idän maissa rakennetaan edelleen valtavia kirjastomonumentteja, modernin arkkitehtuurin ihmeitä painettuja kirjoja varten. Yhdysvalloissa muutama kirjasto, kuten Georgia Tech ja Bexar County ovat valinneet kokonaan toisen strategian. Ne keskittyvät e-kirjoihin ja muuhun digitaaliseen mediaan. Kurkistetaan miten Georgia Tech -yliopiston kirjasto on muuntunut uudenlaiseksi paikaksi.
Georgia Tech yliopiston kirjasto
Atlantan kaupunkiin Georgia Tech –yliopiston kampukselle valmstui Crosland Tower –kirjasto vuonna 1968. Se on suuri, kahdeksankerroksinen rakennus, jonka erikoisuus oli etelänpuoleinen seinä. Se oli yhtä muuria ilman ikkuna-aukkoja, sillä kirjoja haluttiin suojella liialta auringon valolta.

Muutama vuosi sitten kirjaston johto heräsi todellisuuteen, jossa kirjat, tutkimusraportit sekä muu opiskelijoiden ja henkilökunnan tarvitsema media oli nopeasti siirtymässä digiaikaan. Nimenomaan digitaalisia aineistoja myös haluttiin lainata. Vuonna 2016 kirjasto suljettiin koko kiinteistön remontin vuoksi.

Emory varasto kirjoille. Kuva: Emory.  Varastotila kirjoille.

Lähtökohta remontille oli, että 95% kirjaston kirjoista (noin miljoona nidettä) siirretään varastoon kampusalueen ulkopuolelle. Vapautuva tila suunnitellaan opiskelijoiden tiloiksi, multimediaa varten ja yhteistyötiloiksi. Eteläseinä avattiin suurille ikkunoille, joiden ääreen tuotiin sohvia, pöytiä ja tuoleja.

Paperikirjoja voi kirjastosta edelleen lainata ja lukea. Täytyy vain malttaa odottaa hetki, sillä lainauspyyntö lähtee kirjastosta varastolle, jossa kirja haetaan varastohyllyjen kätköistä esille ja toimitetaan kirjastoon.

Viihtyisien tilojen rakentaminen opiskelijoille ja henkilökunnalle lukemista, opiskelua ja yhteisiä projekteja varten oli yksi syy suurelle uudistukselle, toinen tärkeä syy oli digitaalinen media.
kaavio kirjaston muutoksesta, Georgia Tech Library.Georgia Tech Library.

Georgia Tech –yliopiston kirjasto omisti 909 730 painettua kirjaa vuonna 2017.
Samana vuonna kirjastolla oli myös 1.01 miljoonan e-kirjan ja sähköisen julkaisun kokoelma.
Vuonna 2017 kirjastosta lainattiin 4,12 miljoonaa e-kirjaa ja sähköistä artikkelia.
21 892 painettua kirjaa lainattiin kirjastosta samana vuonna.

Georgia Tech –yliopiston kirjasto on nähnyt tulevaisuuden, ja se on digitaalinen. Näin on päätellyt instituutio, joka alun perin luotiin organisoimaan painotuotteiden valikoimaa ja tarjontaa tiedon haluisille ihmisille.

Onko se edelleen kirjasto?

Kyllä, Georgia Tech –kirjasto on kirjasto. Se on uudenlainen tila ja palvelukokonaisuus, joka toivottaa ihmiset luoksensa oppimaan.

kaupunkinäkymä suurista kirjaston ikkunoista. Georgia Tech.
opiskelutila kirjastossa Georgia Tech
Business Insider raportoi.

Kuvat Georgia Tech Library.

E-kirjojen kuukausimaksulliset lukupalvelut ja sanomalehtien verkkoversiot ovat löytämässä toisiaan

2018-11-09

Internetissä on runsas valikoima digitaalisia mediapalveluita mistä voi kuukausimaksua vastaan katsella elokuvia, lukea sanomalehteä, kuunnella musiikkia, jännittää urheilua, tai lukea kirjoja. Kun jokainen palvelu erikseen ostettuna maksaa jonkin verran, on yhteissumma äkkiä melko suuri usean palvelun tilaajalle. Vaan jos palveluita yhdistäisi ja tarjoaisi sopivan hinnan esimerkiksi innokkaille lukijoille, kysyntää voisi olla. Nyt e-kirjojen lukupalvelut ja sanomalehtien digitaaliset versiot näyttävätkin löytäneen toisensa.
Scribd, e-kirjojen lukupalvelu

Scribd ja New York Times

E-kirjojen lukupalvelu Scribd ja sanomalehti The New York Times aloittivat yhteisen kampanjan lokakuussa 2018 tarjoten hintaan 12,99 dollaria kuukaudessa rajoittamattoman lukuoikeuden sekä Scribdin kirjavalikoimaan että New York Timesin artikkeleihin.

Scribdin palvelusta tilaaja löytää e-kirjojen lisäksi äänikirjoja, aikakauslehtiä ja nuotteja. Scribdillä on sovellukset mobiililaitteille, joten lukea voi millä tahansa internetiin liitetyllä laitteella.

New York Timesin verkkosivuilta tilaaja saa kaikki artikkelit luettavaksi kuten myös arkiston 160 vuoden ajalta. Mobiilisovellukset ovat myös ladattavissa puhelimeen ja tabletiin.
Bookbeat: äänikirja ja e-kirjavalikoimaa

Bookbeat ja Dagens Nyheter

Ruotsissa ääni- ja e-kirjoja kuukausimaksulla tarjoava Bookbeat on lähtenyt yhteistyöhön sanomalehti Dagens Nyheterin kanssa. Lehti kertoo digitaalisten uutisten tilaajia olevan jo 150 000, joille nyt tarjotaan hintaan 99 kruunua kuukaudessa Bookbeatin kirjavalikoimaa. Normaalihinta Bookbeatilla Ruotsissa on 149 kruunua kuukaudessa.

Näiden kumppaneiden yhteistyö toimii vain yhteen suuntaan: Dagens Nyheterin digitaaliset tilaajat voivat hyödyntää sitä, mutta Bookbeatin tilaajille ei ole ylimääräistä hyvää tässä tarjolla.

Nämä yhteistyöt ovat erittäin myönteistä kehitystä. Toivomuslistalle voisin laittaa vielä sellaisen palvelun, josta saa tilata esimerkiksi kolmea sanomalehteä, kahta aikakauslehteä ja kirjoja johonkin sopivaan kuukausihintaan.

EU sallii e-kirjoille tasavertaisen verokohtelun painetun median kanssa

2018-10-04

Euroopan Unionin jäsenmaiden valtiovarainministerit ovat kokouksessaan Luxemburgissa päässeet sopimukseen digitaalisten julkaisujen arvonlisäverokohtelusta. Jatkossa jokainen EU maa voi päättää kohteleeko se e-kirjojen ja muiden sähköisten julkaisujen verotusta eri tavalla vai samoin kuin perinteisen median tuotteiden verotusta.
Amazon Kindle lukulaite ja kirjapino
Tähän asti EU on määritellyt digitaaliset mediatuotteet palveluiksi, joihin on sovellettu korkeinta arvonlisäveroa, esimerkiksi Suomessa 24%. E-kirjan ja äänikirjan hinnassa on siis ollut voimassa korkein verotaso, kun taas painetun kirjan ALV on 10% ja sanomalehden 10%.

Mikäli EU jäsenmaa Suomi katsoo kohtuulliseksi laskea digitaalisten tuotteiden veroa, pian sen voi tehdä. Valtiovarainministeri Petteri Orpo on jo aiemmin puoltanut digitaalisten lehtien veron laskemista.

EU on uudistamassa koko arvonlisäverojärjestelmää, joka ilmeisesti on vaikuttanut digitaalisten tuotteiden verotuksen kohtuullistamisen pitkään prosessiin. Nyt muutos kuitenkin sallitaan väliaikaisena toimenpiteenä ennen kuin arvonlisäjärjestelmän remontti on valmis.

“ECOFIN on hyväksynyt EU Komission ehdotuksen ALV:n vähentämiseksi verkkolehdille ja digitaalisille julkaisuille. Sähköinen kirja on kirja ja sähköinen lehti on lehti! Hyvä uutinen lehdistölle ja kulttuurisektorille”, riemuitsi EU:n talouskomissaari Pierre Moscovici Twitterissä kun sopimus oli syntynyt. Riemuitsemme asiasta Moscovicin kanssa, sillä jo kaksi vuotta sitten hän sanoi ajavansa asian läpi muutamassa kuukaudessa.

Laskevatko e-kirjojen ja äänikirjojen hinnat tai verkkolehtien tilausmaksut?

Verkkolehden tie lukijalle on suora: siinä ei yleensä ole välikäsiä. Kunkin maksullisen lehden julkaisija voi pohtia miten hinnoittelu menekkiin vaikuttaa.

E-kirjojen ja äänikirjojen kohdalla tilanne on toinen. Tyypillisesti e-kirjan kustantaja myy tuotteen kaupalle, joka myy sen kuluttajalle. Joissakin tapauksissa kustantajan ja kaupan välissä on vielä lisäporras: jakelija (kyllä, myös digitaalisissa kirjoissa voi olla sellainen välikäsi). Jokaisella osapuolella on tehtävänsä, ja jokainen ottaa oman siivunsa tuotteen myyntihinnasta. Siirtyykö mahdollinen arvonlisäveron alennus kokonaan kuluttajalle asti ei ole aivan itsestään selvää, mutta koko alan kannalta se olisi hyvä siirto vauhdittamaan kasvua.

Elektroninen urheilu on kasvattanut huimasti suosiotaan, mutta mitä se oikein on?

2018-05-31

Kaikkein yksinkertaisimmillaan elektronisessa urheilussa (englanniksi esports) on kyse digitaalisen median mukanaan tuomien pelien parissa kilpailemisesta jopa ammattilaistasolla. Pelattavat pelit ovat käytännössä aina videopelejä. Mitä suurempi pelaajakunta pelillä on, sitä kovatasoisempia ovat kilpailut.

Etenkään asiaan perehtymättömän ei välttämättä ole helppo ymmärtää elektronista urheilua, eikä sitä aina mielletäkään urheiluksi kuten perinteisiä urheilulajeja. Digitaalisen median vallankumous on kuitenkin mahdollistanut elektronisen urheilun suosion. Moni saattaa yllättyä huomatessaan, että yhä useammin elektroninen urheilu kuuluu esimerkiksi urheiluvedonlyönnin lajeihin. Yhä useammalle elektronisesta urheilusta on myös tullut hauska tapa viettää aikaa tylsänä päivänä, sillä se tarjoaa haastetta ja hupia kaikille ihmisille.
esports pelisali, kuvalähde Pexels.
Kuva: Pexels

Elektronisessa urheilussa liikkuvat valtavat rahasummat

Elektroninen urheilu on noussut suosituksi ajanviihteeksi kaikkialla maailmassa, erityisesti Pohjois-Amerikassa, Aasiassa ja Euroopassa. Vaikka turnauksia käydään kansainvälisellä tasolla ilman maantieteellisiä rajoja, on nykyään myös paljon sellaisia liigoja tai turnauksia, jotka käydään tietyn maanosan sisällä samaan tapaan kuin esimerkiksi jalkapallossa tai jääkiekossa. Näin ollen eurooppalaiset joukkueet pelaavat toisiaan vastaan ja amerikkalaiset joukkueet keskenään. Erityisesti Aasia tunnetaan tietyissä peleissä äärimmäisen kovatasoisista liigoistaan.

Esports on tavattoman nopeasti kasvava ala, jonka arvon uskotaan nousevan jopa yli 1,5 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Elektronisessa urheilussa liikkuu tunnetusti myös valtavia rahasummia. Muun muassa Dota 2 International -turnauksessa on tarjolla 24 miljoonan dollarin palkintopotti. Ei olekaan ihme, että elektroninen urheilu kiinnostaa yleisöä jatkuvasti yhä enemmän. Se puolestaan houkuttelee paikalle myös sponsoreita, joiden tarjoamien sopimusten varassa taitavimmat pelaajat voivat tehdä harrastuksestaan jopa ammatin.

Mitä pelejä elektroninen urheilu kattaa?

Elektroninen urheilu kattaa aivan valtavan määrän erilaisia pelejä, mutta nykyään seuratuimmat ja pelatuimmat pelit voidaan jakaa kahteen pääkategoriaan: ensimmäisen persoonan ammuntapelit (FPS eli First Person Shooter) sekä taisteluareenamoninpelit (MOBA eli Multiplayer Online Battle Arena).

Ensimmäisen persoonan ammuntapeleissä peliä pelataan pelihahmon roolissa. Pelaaja liikkuu pelimaailmassa usein ase kädessään ja yrittää selviytyä erilaisista haasteiata. Call of Duty, Counter-Strike, Quake ja Halo ovat valtavan suosittuja pelejä tässä kategoriassa, mutta viime aikoina myös Overwatch on kasvattanut tasaisesti suosiotaan pelaajien keskuudessa. Tässä esimerkiksi Smiten Facebook-sivu.

Taisteluareenapeleissä kaksi joukkuetta erilaisilla strategioilla, taidoilla, vahvuuksilla ja heikkouksilla pelaa toisiaan vastaan pelin voitosta. Tavoitteena on tavallisesti tuhota vastustaja. Usein vastustajan tuhoamalla joukkue ansaitsee pelissä kultaa ja kokemusta, joiden avulla pelihahmoja voidaan parannella. Yksi kaikkien aikojen suosituimmista MOBA-peleistä on ehdottomasti Dota 2. Sen sanotaan olevan “peli, joka on helppo oppia, mutta jossa mestariksi tuleminen on haastavaa”. Esimerkkejä muista suosituista peleistä tässä peligenressä ovat League of Legends, Smite ja Heroes of the Storm.

Eri pelien välillä on vaihtelua sen suhteen, kuinka niissä kilpaillaan. Kaikkein suosituimpia elektronisen urheilun kilpailuja käydään pelaamalla joukkueissa eri liigoissa tai turnauksissa pitkin vuotta, ja jotkut turnaukset huipentuvat jännittävään finaaliin. Joitain elektronisen urheilun pelejä pelataan toki yksi yhtä vastaan. Yksi tämän hetken suosituimmista peleistä on korttipeli Hearthstone, jossa pelaaja pelaa yksin toista pelaajaa vastaan ilman joukkuetta.

Elektronisesta urheilusta jokaiselle löytyy jotain

Jos elektroninen urheilu kutkuttaa ja sitä tekisi mieli testata, löytyy sen tarjonnasta huikeasti valinnanvaraa. Joukossa on niin suosittuja pelejä kuin vähemmän tunnettuja vaihtoehtoja.

Miellyttävätkö ammuntapelit? Silloin kannattaa tutustua vaikkapa Counter-Strike: Global: Offensive -nimiseen peliin. Jos haastavat battle royal -henkiset pelit kiehtovat, voi koneelleen ladata huippusuositun PlayerUnknownin Battlegrounds -pelin. Urheilun ystäville tarjolla on esimerkiksi NBA 2K -videopelisarja. Elektronisen urheilun maailmassa jokaiselle löytyy videopeli ja sen mukana myös oma yhteisö.

Ruotsissa ennätysvahva e-kirja- ja äänikirjamyynti veti koko kirja-alan kasvuun vuonna 2017

2018-02-23

Ruotsissa sähköiset kirjat ovat tehneet läpimurron suuren yleisön tuotteiksi vuonna 2017. Hiljaisten vuosien jälkeen ennätysmäisen nopea muutos tapahtui pitkälti e-kirjoja ja äänikirjoja tarjoavien tilauspalveluiden ansiosta (unohtamatta Ruotsin kirjastolaitosta, joka on vuosia tehnyt pioneerityötä). Vuonna 2017 sähköiset kirjat lisäsivät myyntiä niin vahvasti, että ne nostivat kuningaskunnan koko kirja-alan pieneen kasvuun.

Ruotsin kustannusyhdistys ja kirjakauppiasyhdistys (Svenska Bokhandlareföreningen ja Svenska Förläggareföreningen) ovat koonneet tuhdin tilastopaketin vuosien 2016 ja 2017 kirjamyynnistä valtakunnassa. Tilaston tekijät uskovat saaneensa laskettua kolme neljännestä valtakunnan kaikesta kirjamyynnistä mukaan.

Seuraavassa pari poimintaa raportista, jotka antavat hiukan kuvaa kehityksen nopeudesta kun se kerran on liikkeelle lähtenyt.

Rahalla mitattuna koko kirja-alan myynti kasvoi vuonna 2017 4,16 miljardiin kruunuun, jossa on lisäystä 4,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Myynti kirjakaupoissa (-4,5%) ja marketeissa (-11,2%) laski. Myynti internet-kaupoissa (+5,0%) ja digitaalisissa tilauspalveluissa (+50,1%) kasvoi. Verkkopalvelujen myynnin voimakas kehitys riitti nostamaan koko Ruotsin kirjamyynnin kasvuun.

Ruotsin kirjamyynti 2016,2017.Lähde: Boken 2018 – marknaden, trender och analyser.

Liikevaihdolla mitattuna perinteiset kirjat ja niiden myyntikanavat ovat edelleen edellä verkkokanavia ja sähköisiä formaatteja.

RUotsi kirjamyynti kruunuja 2016 ja 2017Myynti tuhansia kruunuja. Lähde: Boken 2018 – marknaden, trender och analyser.

Vielä dramaattisemmaksi kehityksen nopeus paljastuu kun katsomme kirjojen kappalemääräistä myyntiä.

kpl kirjojen myynti Ruotsi 2016, 2017Lähde: Boken 2018 – marknaden, trender och analyser.

Digitaalisten tilauspalveluiden kappalemääräinen myynti on jo ohittanut kirjakauppojen kappalemääräisen myynnin. Äänikirjojen suosio on ensisijainen tekijä Ruotsin nopeaan kehitykseen. Verkkokirjakaupat ja digitaaliset tilauspalvelut myivät suunnilleen yhtä monta kirjaa, kirjakauppiaat kolmanneksi eniten ja marketit vähiten.

Ruotsin kappalemääräinen kirjamyynti 2016,2017Myynti tuhansia kappaleita. Lähde: Boken 2018 – marknaden, trender och analyser.

Digitaaliset tilauspalvelut ovat kuukausimaksullisia palveluita, joihin liittymällä voi yleensä lukea ja/tai kuunnella niin monta kirjaa kuin ehtii tai niiden määrää on rajoitettu johonkin kohtuulliseen ylärajaan. Ruotsissa suosittuja palveluita ovat Storytel, Bookbeat ja Nextory. Storytel ja Bookbeat toimivat myös Suomessa ja suomeksi.

Etenkin start-up yritys Storytelin taivalta on seurattu tarkkaan, sillä nopeasti kasvava yhtiö on jo ostellut perinteisiä ruotsalaisia kustannustaloja itselleen, ja se on avannut tilauspalvelunsa monessa Euroopan maassa. Vertailukohta musiikin Spotify-palveluun tulee monelle mieleen, mutta kirjailijalle äänikirjojen ja e-kirjojen tilauspalvelut, kuten Storytel ovat pankkitiliystävällisempiä kuin Spotify.

Tässä linkit Ruotsin kirjatilastojen alkuperäisiin dokumentteihin: Kustannusyhdistyksen tiedote ja koko tilastopaketti (PDF).

Sähköinen julkaiseminen vuonna 2017: mitä, miksi ja minkälaisia trendejä

2017-12-29

Digitaalinen media ja sähköinen julkaiseminen ottavat vasta ensi askeleitaan kansalaisten elämässä ja yritysten liiketoiminnassa. Moni asia muuttui vuonna 2017, ja vielä useampi tulee muuttumaan vuoden 2018 aikana. On kulunut vain 10 vuotta siitä kun Amazon aloitti Kindle-järjestelmän avulla sähköisen kirjallisuuden läpimurron, mutta yli 500 vuotta Gutenbergin keksinnöstä, jonka tuloksista yhä nautimme. Katsotaanpa mitä merkittävää vuonna 2017 tapahtui, josta voisimme saada suuntaa myös tulevaisuuteen.

fabula lukuaikapalvelu demo kirjamessuilla
Painetun median, ja etenkin kirjan konsepti on niin pitkän kehityksen tulos, että sillä tulee olemaan oma tärkeä paikkansa niin tuotteena kuin tiedon ja tunteen taltioijana – riippumatta kirjan formaatista tai julkaisutavasta. Vuosi 2017 ei tätä asetelmaa muuttanut, vaikka uusien formaattien läpimurto jatkuikin.

Vuoden 2017 aikana äänikirjat jatkoivat vahvaa myynnin kasvua, joissakin maissa into omakustantamiseen alkoi hiipua, ja lukeminen siirtyy yhä enemmän mobiililaitteille. Tässä joitakin digitaalisen median kehitysaskeleita vuodelta 2017.

E-kirjojen markkinat jatkoivat kasvuaan

Yksi kustannusalan asiantuntija näyttää tilastoa, joka selkeästi kertoo e-kirjojen markkinoiden hiipuvan, kun toinen taas hehkuttaa sähköisten kirjojen markkinoiden kasvua. Tilastoista kun on kyse, niin kumpikin voi olla oikeassa. Riippuu siitä, kenen tilastoja katsoo.

Suurten pohjois-amerikkalaisten kustantajien e-kirjojen myynti on laskenut. Tätä osoittavat amerikkalaisen kustantajajärjestön (AAP) tilastot. Samaan aikaan asiantuntija, joka kutsuu itseään nimimerkillä Data Guy on kasannut muista lähteistä myyntitilastoja, jotka kertovat e-kirjojen ohittaneen monessa genressä paperikirjat myynnissä. Itse julkaistut ja pienten kustantamojen julkaisemat e-kirjat ovat ilmeisesti syöneet reippaasti suurten kustantajien markkinaosuutta.

Kun astumme Pohjois-Amerikan mantereen ulkopuolelle, niin esimerkiksi data, joka on kerätty muualta kuin englanninkielisiltä markkinoilta osoittaa digitaalisen markkinan kehitystä myös manner-Euroopassa, espanjankielisillä markkinoilla ja Kiinassa. Jopa ranskalaiset ovat omaksumassa sähköiset kirjat ja lukulaitteet.

Äänikirja oli nopeimmin kasvava formaatti

Ruotsista lähtöisin oleva startup-yritys Storytel on äänikirjojen menestystarina. Yhtiö toimii jo Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa ja laajentaa toimintaansa muualle. Huomiota on herättänyt etenkin Storytelin strategia, millä se varmistelee oikeuksia laajaan kirjavalikoimaan: yhtiö ostelee kokonaisia perinteisiä kirjakustantamoja.

Äänikirjat ovat kuitenkin haasteen edessä, sillä eräs teknologia tulee muuttamaan äänikirjojen markkinoita. Tietokoneohjelmat, jotka lukevat tekstin ääneen ovat kehittyneet niin pitkälle, että tietokoneen (tai tabletin, puhelimen, lukulaitteen) lukemaa tekstiä kuuntelee jo aivan mielellään. Nämä sovellukset voivat olla itsenäisiä ohjelmia,tai ne ovat osa puheohjattavaa järjestelmää kuten Alexa tai Siri.

Välitön vaikutus on, että enää ei tarvitse varata studioaikaa ja sopivan äänen omaava lukijaa äänikirjalle, sillä ääneen lukevasta ohjelmasta kukin voi valita haluamansa lukijan äänen.

Kirjoittamisen automatisointi on hyvässä vauhdissa

Jo vuosien ajan olemme kuulleet yrityksistä automatisoida urheilu-uutisten tai lyhyiden uutisraporttien kirjoittamista. Tekoälyn kehitys on tänä aikana edennyt tasolle, jossa sitä voidaan soveltaa yksinkertaisiin kirjoitustehtäviin.
Esimerkiksi The Washington Post käyttää robottia uutisten raportoinnin apuna, ja kokeilunhaluiset ohjelmoijat ovat luoneet algoritmin, joka osaa kirjoittaa jonkinlaista jatkoa Harry Potter -tarinalle.

Onko kirjoittavan ihmisen syytä olla huolissaan? Ei. Robotit tarvitsevat edelleen ihmisen apua sillä niiden kyvyt eivät ole kovin luovaa lajia, ja ne myös tarvitsevat runsaasti lähdeaineistoa, jonka tyypillisesti ovat tuottaneet oikeat kirjoittajat.

E-kirjojen lukulaitteet ovat edelleen haluttuja tuotteita

Olin niiden ihmisten joukossa, jotka olettivat tabletien ja suurten älypuhelinten korvaavan lukulaitteet, mutta näinhän ei ole käynyt. Päinvastoin, lukulaitteiden kehitys on vahvassa vedossa. Joillakin markkinoilla, kuten USA:ssa ja Britanniassa kaikilla paljon lukevilla on jo yksi tai useampi lukulaite, joten siellä markkinat ovat tasoittuneet. Monessa muussa suuressa maassa, kuten Ranskassa, Saksassa, Espanjassa ja Kiinassa lukulaitteet ja e-kirjat ovat vasta tulossa massamarkkinoiden tuotteiksi.

Vuoden 2017 aikana erityisesti suurella näytöllä varustetut lukulaitteet pääsivät sarjatuotantoon ja kauppoihin. Kuuden tuuman kokoinen peruslaite on saanut kilpailijoita 7, 8, 10 ja 13 tuuman laitteista. Joissakin tuotteissa on mukana erikoiskynä, jolla voi merkitä kirjoihin ja dokumentteihin omia muistiinpanoja.

Lukeminen siirtyy mobiililaitteisiin

Ei liene uutinen, että sähköisten tekstien lukeminen siirtyy mobiililaitteisiin, sillä ovathan tabletit ja lukulaitteet myös sellaisia. Mitä nuorempi lukija on, sitä todennäköisemmin hän lukee puhelimensa ruudulta. Wattpad on nuorten lukijoiden ja harrastajakirjoittajien yhteisö, jossa on miljoonia jäseniä, ja 90% sen käyttäjistä lukee mobiililaitteella, ja kenties kirjoittaa ainakin osan teksteistään pienellä näytöllä.

E-kirjojen formaatti EPUB3 ei vieläkään yleistynyt

Maailman e-kirjat julkaistaan yleensä sekä Amazon Kindle- että EPUB –formaateissa. EPUB on alan itsensä sopima standardi, jonka uuden version EPUB3:n odoteltiin leviävän nopeasti. Näin ei ole käynyt, ja nyt näyttää siltä, että EPUB3:n elinkaari jää lyhyeksi.

Helmikuussa 2017 EPUBin määritellyt organisaatio IDPF (International Digital Publishing Forum) liittyi osaksi W3C organisaatiota (siellä määritellään World Wide Webin standardit). Uusia komiteoita, työryhmiä, strategioita ja monia sisäisiä taisteluita myöhemmin uusi organisaatio on päässyt ainakin yleisen tason yhteisymmärrykseen EPUB4 standardista. EPUB4 on määritelty Portal Web Publicationin alijoukoksi, jossa yhdistetään HTML ja EPUB uudeksi e-kirjan formaatiksi.

Englanninkielisten kirjailijoiden rynnistys omakustantajiksi on tasoittunut

Varsinkin suurilla englanninkielisillä markkinoilla muutama omakustanteita julkaissut kirjailija sai aikaan bestsellerin. Joistakin omakustanteista on tuotettu Hollywood-elokuvia, ja suuret kustantajat kilpailevat heidän seuraavista kirjoistaan.
Liiketoiminnan lainalaisuudet eivät kuitenkaan ole muuttuneet mihinkään: omakustanteita julkaisevat kirjailijat huomaavat bestsellerin aikaansaamisen olevan aivan yhtä vaikeaa kuin aiemminkin. Kiinnostus omakustantamiseen on jo rauhoittunut Yhdysvalloissa, mutta monilla muilla suurilla markkinoilla kaikki on vasta alussa.

Uutta luoneet sanomalehdet ja aikauslehdet selviytyvät

Monet yritykset siirtää lehden web-sivuilla juttuja lukevat kävijät maksaviksi asiakkaiksi ovat epäonnistuneet (eri puolilla maailmaa). Vain muutamat vahvat brändit ovat pystyneet keräämään online-lukijoilta maksua. Muitakin tapoja selvitä on, kuten nämä esimerkit lehtimaailmasta kertovat.

Bonnier perustaa e-kirjoja ja äänikirjoja varten oman kustantamon

2017-04-01

Vain harva (jos yksikään) perinteinen kirjakustantaja on antanut sähköisten kirjojen liiketoiminnalleen vapauden itsenäisesti kehittää digitaalista tulevaisuutta. Bonnier kuitenkin sen tekee avatessaan Ruotsissa Bookery-kustantamon huhtikuussa 2017. Uusi yritys erikoistuu ainoastaan e-kirjojen ja äänikirjojen kustantamiseen.

Tämä malli on monta kertaa todettu toimivaksi suurissa yrityksissä, joiden perinteistä liiketoimintaa jokin uusi teknologia uhkaa tai vähintään on muuttamassa erilaiseksi. Erillisen yrityksen annetaan toimia markkinoilla mahdollisimman itsenäisesti irrallaan pääkonttorin vaikutuspiiristä.

Amazon Kindle lukulaite ja kirjapino
Bonnierilla on toimintaa 15 maassa, pääasiassa Euroopassa. Yhtiöllä on yli 200 vuoden historia. Kirjojen lisäksi yhtiö julkaiseen sanomalehtiä, aikakauslehtiä, omistaa televisiokanavia ja kirjakauppaketjuja.

Vaikka johonkin uuteen teknologiaan perustuvaa liiketoimintaa olisi johtamassa kuinka visionäärinen ja tehokas henkilö tahansa, hän ei pysty toimimaan tehokkaasti perinteisen liiketoiminnan ehdoilla. Uusi liiketoiminta saattaa kilpailla erilaisella toimintamallilla ja ansaintalogiikalla kuin perinteinen liiketoiminta. Lisäksi uusi liiketoiminta usein kilpailee perinteisen liiketoiminnan kanssa. Tätä ei tietenkään pääkonttori kauaa katsele, vaan mielellään asettaa rajoja nimenomaan uudelle liiketoiminnalle (joka todennäköisesti on useita vuosia heikosti kannattavaa) tukien samalla perinteistä toimintamallia (joka todennäköisesti on hyvin kannattavaa).

Erillisen yrityksen perustaminen uuden teknologian hyödyntämiseksi kertoo pääkonttorin olevan tosissaan, ja pyrkivän kehittämään siitä vakavaa liiketoimintaa. Tässä tapauksessa Bonnier on katsonut ajan olevan sopiva aloittaakseen digitaalisten kirjojen kustannustoiminnan.

Bookery-yhtiön toiminnan käynnistävät johtajat on palkattu Bonnierin ulkopuolelta. Bookeryn toimitusjohtaja Åsa Selling kertoi SVB:lle: “Uskomme sarjojen ja lyhyiden tekstien toimivan hyvin digitaalisissa kirjaformaateissa. Ennen kaikkea kaunokirjallisuus, mutta myös tietokirjallisuus. Nyt aloitamme keskustelut kirjailijoiden kanssa, jotka haluavat kirjoittaa uusiin kanaviin. Ne voivat olla yksinkertaisia e-kirjoja, mutta myös äänikirjoja jotka ovat jotain muuta kuin ääneen luettu kirja.”

Bookeryn tavoitteena on saada kustannussopimus ja julkaista 20-25 teosta vuodessa. Ensimmäiset kirjat julkaistaan vuoden 2018 puolella.

Kirjastojen odotetaan mullistuvan seuraavien vuosikymmenten aikana

2017-01-26

Ennen vanhaan kirjastot olivat paikkoja, joista kuka tahansa saattoi tulla hakemaan sivistystä, etsimään vastauksia tai kertaamaan jo aiemmin opittuja knoppitietoja. Mutta millaisia ovat tulevaisuuden kirjastot?
Haifa library in 1970sKuva: Wikimedia Commons.
Kirjastot eivät ole menossa mihinkään, mutta tulevaisuudessa niiden on kuitenkin vastattava täysin erilaisiin kävijöiden tarpeisiin. Nykypäivän todellisuutta kun on se, että ihmisten tiedonjanon voi usein sammuttaa vain kiinnostavan hakusanan Googleen kirjoittamalla. Koskipa kysymys Yhdysvaltain ensimmäistä presidenttiä, Suomen vanhinta autoa, pokerikäsien arvokkainta värisuoraa tai mitä tahansa maan ja taivaan väliltä, voi vastauksen löytää tuossa tuokiossa kotisohvalta nousematta.

Tulevaisuuden tutkimukseen ja ennustamiseen on oma aiheeseen erikoistunut instituuttinsa, The Institute of Future. “Tulevaisuusopiston” tutkimusjohtaja David Pescowitz onkin ennakoinut kirjastojen ottavan täysin erilaisen muodon seuraavien vuosikymmenien aikana. Miehen mukaan seuraavien 50 vuoden aikana kirjastot tullaan tuntemaan paikkoina, joihin voi tulla oppimaan, kuluttamaan, luomaan sekä kokemaan.

Teknologian lisääntyessä kirjastojen onkin ennustettu tarjoavan kävijöilleen esimerkiksi mahdollisuuksia kokeilla erilaisia virtuaalitodellisuuksia – esimerkiksi sitä, miltä elämä näyttää kissan perspektiivistä, millaista on kävely Kuun pinnalla tai millaiset ovat maisemat Kilimanjaron huipulta tähyiltynä.

Kirjastojen nykyinenkin tehtävä on sammuttaa kävijöiden tiedonjano, mutta tämä tiedonjano saattaa tulevaisuudessa muuttua elämyksenjanoksi, ennustaa Pescowitz. Kenties kirjastojen hiljaiset lukusalit muuttuvat vuosikymmenten varrella elämyssaleiksi, joissa ihmiset seikkailevat virtuaalitodellisuuksissa uuden teknologian avustamana. Ja nähtäväksi jää, minkälaisia kehityskaaria kyseisen kaltaisilla virtuaalitodellisuuden todennusmenetelmillä tullaankaan näkemään.

Tulevaisuuden tarjonnan sekä teknologian kehityksen ennustaminen on tietenkin vaikeaa. Jotkut ennakoinnit voivat jäädä ainoastaan spekuloinnin tasolle, mutta mitä hulluimmilla ideoilla leikittely on kuitenkin melko hauskaa.

Tulevaisuusinstituutti mainitsee ennusteessaan myös erilaisten sensorien olemassaolon ja kehityksen. Nykypäivänä sensorit seuraavat esimerkiksi askeltemme määrää, sydämen lyöntitiheyttä ja muita liikkeitämme. Instituutin ajatusmallin mukaan kirjastot saattavatkin tulevaisuudessa varastoida hienovaraista fyysistä sensoritietoa, jota käyttäjät pystyvät lataamaan. Tiedä häntä!
digital library of the future, a visionKuva: Wikimedia Commons.

Aivan kokonaisvaltaisesti kirjastojen ei kuitenkaan ennusteta muuttuvan. Mutta minkä sitten odotetaan pysyvän ennallaan? Ihmiset yleensä tarvitsevat hieman ohjausta uusia taitoja oppiessaan, ja koska tulevaisuuden kirjaston mahdollisuuksien ja tarjonnan käyttö ei välttämättä ole se aivan helpoin juttu, tutkijat uskovat kirjastojen työllistävän myös tulevien vuosikymmenien varrella kirjastonhoitajia.

Tulevaisuuden kirjastonhoitajien työnkuvaan tuleekin kenties kuulumaan laitteiden käytön opastusta sekä tietenkin kallisarvoisten ja erikoislaatuisten koneiden, pelien ja vempainten valvomista. On myös todennäköistä, että vaikka moni asia olisi tulevaisuudessa yhä enemmän virtuaalinen, tarvitsevat kirjastot silti toimiakseen fyysisen tilan – kirjastorakennuksen.

Vaikka kirjastojen toimintaan on odotettavissa runsaasti muutoksia tulevaisuudessa, on sellaisia nähtävissä ja koettavissa kuitenkin jo nyt. Joissakin valikoiduissa kirjastoissa – niin Suomessa kuin ulkomaillakin – voi päästä kokeilemaan 3D-tulostusta. 3D-tulostin ei piirrä mustekuvioita paperille, vaan tulostaa kolmiulotteisia oikeita esineitä. Sellaisia palveluja on tarjolla jo Suomessakin esimerkiksi Turun pääkirjastossa, Helsingissä sekä Espoossa.