Uusmediatutkija Pirjo Rautiainen on julkaissut ajankohtaisesta aiheesta tutkimuksen, jossa arvioidaan digitaalisen median vaikutusta kirjailijan työhön. Tutkimus Sähköinen julkaiseminen tietokirjailijan näkökulmasta tarkastelee tietokirjailijoiden suhtautumista e-kirjoihin, uusiin laitteisiin, oppimateriaalin muuttuviin vaatimuksiin, kustantajien rooliin uudessa mediamaailmassa ja sähköisen kirjan uusiin mahdollisuuksiin.

Tutkimukseen osallistui 85 tieto-, tiede- ja oppikirjailijaa. Tietokirjailijat suhtautuivat myönteisesti e-kirjojen mahdollistamiin uusiin ominaisuuksiin. Multimedia kiinnostaa ja koetaan hyödylliseksi tietokirjoissa, vaikka kirjan tekeminen tulee vaativammaksi.

Vaikka tietokirjailijoille googlettaminen ja materiaalin lukeminen tietokoneen näytöltä on ollut arkipäivää jo vuosia, e-kirjat ja lukulaitteet olivat vielä suurelle osalle outoja kapistuksia, joihin lukijan asemassa suhtauduttiin epäluuloisesti.

Tietokirjailijat pitivät omien kirjojensa kustantajien asennetta e-kirjoihin vastahakoisena. Sopimustilanne tuntui epäselvältä, neuvotteluhalukkuutta oli niukasti, eikä uudelle markkinalle tuntunut olevan kiirettä. Alan uusilta toimijoilta kirjailijat odottivat luotettavuutta ja laatua.

Oppikirjojen laajamittainen tuotanto digitaalisessa julkaisumuodossa tuskin tutkittavien mukaan etenee ennen kuin yhteiskunnassa on yhteinen näkemys miten se sähköisesti jaellaan.

Raportissa on runsaasti mainioita, varsin suoraan asiaan meneviä lainauksia haastateltujen kirjailijoiden vastauksista tutkijalle. Monella tietokirjailijalla on tämän perusteella puhetaitoa kirjoitustaidon lisäksi. Tässä yksi esimerkki:
”Tekniikka edellä menevät uudistushankkeet, ne yleensä kaatuu, koska insinöörejä on rajallinen määrä maailmassa. Ne hurahtaa ja monet muutkin, siis teknofriikit. Mutta että siitä saatais jotain oikeasti muuta kuin marginaalia niin ei se riitä että se on joku vimpain. E-kirjalla on oltava joku lisäarvo, että se pärjää painetun kanssa.”

Toinen lainaus tietokirjailijan suusta:
”Jos mietin omia lapsia niin sanoisin ettei kirja säily. Heille se sähköinen lukeminen on niin luonnollista. Onhan se myös ikäkysymys. Jos lukulaite on helppo ja näppärä, kirjoja on joka paikka täynnä. Ei tarvita fyysisenä kappaleena. Elämys tulee tekstistä ja lukemisesta eikä paperista.”

Tutkimusraportin voi ladata Suomen tietokirjailijoiden sivulta.