Edes teknisesti vaativa siirtyminen digitaaliseen TV-teknologiaan ei sanottavasti – ainakaan vielä –ole muuttanut TV:n katselutapoja. Suomalaiset katsovat samat salkkarit, idolsit ja formulat kuin ennenkin.

Videonauhureiden aikakaudella opittu ohjelmien nauhoitus katsottavaksi paremmalla ajalla ei myöskään ole paljoa muuttunut – digiaikana videonauhurin homman ainoastaan hoitaa kovalevyllä varustettu tallentava digiboksi.

Kun Fredrik Husberg ja Pasi Lahtinen kolme vuotta sitten näkivät laajakaistayhteyksien leviävän lujaa vauhtia koteihin ja kakkosasuntoihin, he ihmettelivät mihin keskivertoperhe Internet-yhteyttä tulisi käyttämään. He järkeilivät, että käytännössä jokainen perhe joka tapauksessa katsoi TV:tä, mutta entäs jos netissä olisikin tarjolla parempi TV? He uskoivat saavansa aikaiseksi paremman TV:n yhdistämällä netin ja TV:n ominaisuuksia tavalla, josta katsojat olisivat valmiit maksamaan.

Husberg ja Lahtinen saivat ideasta syntyneen TVkaista.fi-palvelun kaupallistettua noin 1.5 vuotta sitten. TVkaistan ydintoiminto on tarjota henkilökohtainen TV-ohjelmien varasto nettipalveluna. Sieltä talletettuja ohjelmia voi sitten omalla tunnuksellaan katsella miltä tahansa tietokoneelta.

Jos esimerkiksi töissä ja harrastuksissa touhuava perhe huokaisee illalla kahdeksan aikaan olevansa kotona, voidaan lastenhuoneessa katsella ohi menneet päivän piirretyt ja olohuoneessa juuri päättynyt Anthony Bourdainin ruokamatkailujakso. Palvelun tilanneet voivat asettaa TVkaistan nauhoittamaan valitut, tai vaikka kaikki ilmaiset Suomessa näkyvät TV-kanavat.

Kun käyttäjä on TVkaistalla nauhoittanut ohjelman, sen voi katsella PC:ltä, Macilta, olohuoneen telkkarista (jos siihen on kytketty esimerkiksi kannettava tietokone), Apple iPhonelta, uusimmalta Nokian älypuhelimelta, tai Sony Playstation 3:lta. Ohjelman voi joko katsoa heti, jolloin TVkaista lähettää sen verkkoyhteyden nopeuden mukaisella kuvanlaadulla tai sen voi ladata talteen omalle kovalevylle valitsemallaan kuvanlaadulla. Ladatun ohjelman voi kopioida DVD-levylle, jos tietokoneella sellainen levyasema on.

TVkaistan käyttö vaatii siis nettiyhteyden ja laitteen, jossa on selainohjelma ja mediasoitin. Esimerkiksi Windowsissa ne ovat Internet Explorer ja Flash Player jotka yleensä löytyvät kaikista PC-laitteista. Palvelun käyttöä pääsee kokeilemaan viidellä eurolla, jolla saa viikon ohjelmatallennuksen. Pidemmillä tilausjaksoilla pääsee noin 8 euron kuukausikustannukseen.

Siis sehän on niin kuin tallentava digiboksi tai tietokoneeseen liitettävä digiboksi? Ei ihan. TVkaistan juju on siinä, että se tallentaa koko ajan kaikki valittujen kanavien ohjelmat. Juuri tämä on Fredrik Husbergin kokemuksen mukaan johtamassa uuteen tapaan katsella TV:tä.

Nyt olemme joko ajan tai oman muistimme vankeja. On ehdittävä katsoa suosikkisarja juuri silloin kun se sattuu TV:stä tulemaan tai on muistettava nauhoittaa se digiboksilla. Entäs jos eilen alkoikin uusi sarja, jota töissä kehuttiin parhaaksi sitten Sopranosin, mutta josta et tiennyt mitään? Entäs jos et viitsi jatkuvasti kytätä kaikkien kanavien ohjelmakarttoja toivoaksesi, että löydät jotain katsottavaa?

Koska kaikki on tallessa netissä, kanavasurffailu onnistuu kaksi viikkoa taaksepäin. TV:n ohjelmatarjontaa voi selailla ja poimia sitten näytteen perusteella sopivaa katsottavaa.

Tarkat asiakasmäärät Husberg pitää omana tietonaan, mutta jotain voi päätellä siitä, että kaksi työntekijää tarvitaan pyörittämään asiakaspalvelua sähköpostin avulla. Katsojia on runsaasti myös ulkomailla olevien suomalaisten joukossa. Husberg oli saanut Japanista asti palautetta kuinka ihana oli ollut nähdä tuttuja mainoksia ohjelmien lomassa.

TV:n katsoja ei siis ole enää ohjelmakartan laatijoiden ja ajastinten vanki, vaan hän voi keskittyä sisältöön. Niihin ohjelmiin, jotka oikeasti kiinnostavat. Uusia mielisarjoja voi löytää jälkikäteenkin kavereiden suositusten perusteella.

TV-ohjelmien omistus- ja esitysoikeudet ovat tunnetusti melkoista sopimusviidakkoa. Husberg rinnastaa TVkaistan henkilökohtaiseen videonauhuriin, jolle ohjelmien tallentaminen omaan käyttöön on tekijänoikeussäädösten mukaista.

Jos tämä on niin erinomainen keksintö, niin miksei sitten lopeteta koko nykyinen TV-signaalin lähetysverkko ja siirretä kaikki kanavat nettiin?

Husberg ei näe siinä kuitenkaan mitään lisäarvoa. ”Olemassa oleva antenniverkko on tehty TV-signaalin jakeluun ja se toimii. Jos samat sisällöt jaellaan sellaisenaan netin kautta, niin mitä siinä voitetaan?”

TV:n kehitystä mediana Husberg pitää selvänä. Jäljelle jää kaksi katselutapaa. Ihmiset katsovat suosikkiohjelmiaan netistä silloin kun se heille sopii, ei silloin kun jokin kanava ohjelman sattuu lähettämään. Toisaalta, suuria yleisöjä keräävät tapahtumat kuten Olympialaiset tai Euroviisut halutaan edelleen katsoa suorana. Siihen tarkoitukseen erillinen TV-verkko on jatkossakin toimiva ratkaisu.

Suomalaisten suosikkiohjelmiin TVkaista ei kuitenkaan ole vaikuttanut. ”Samat sarjat sieltä katsotaan kuin ennenkin. Itse asiassa jo ennestään suosituista ohjelmista on tullut entistä katsotumpia, koska enää jaksoja ei jää väliin. Myös sana ehtii kiertää mitä kannattaa katsoa. Ohjelmia, joilla jo oli niukasti katsojia, katsotaan entistä vähemmän, koska varastossa on aina jotain kiinnostavampaa. Ei kukaan katso TV Shopia netistä.”