TV-kanavat, radio-ohjelmat ja journalistiset sisällöt siirtyvät verkkoon

Yleisradion Atte Jääskeläinen uskoo median suuntautuvan yhä enemmän Internetiin. Niin televisio, radio kuin lehdistökin tulee tarjoamaan kanavansa, ohjelmansa ja sisältönsä Internetissä.


Kuvassa vasemmalta paneelikeskustelua ohjannut Sari Sirkiä, Atte Jääskeläinen, Eeva Mäntymäki ja Kari Vainio.

Turussa mediatutkimuksen päivillä 4.2.2011 suurimman yleisön yhteen saliin keräsi paneelikeskustelu aiheesta julkisen palvelun rooli murroksessa. Koska keskustelussa oli mukana Yleisradion uutistoiminnan päätoimittaja Atte Jääskeläinen, keskustelu painottui Ylen tekemisiin. Turun Sanomien päätoimittaja Kari Vainio ja Kainuun viestintäpäällikkö Eeva Mäntymäki pitivät huolen siitä, että Jääskeläinen ei kuitenkaan päässyt helpolla.

Yleisradion Atte Jääskeläisellä oli selkeitä näkemyksiä median tulevaisuudesta. Hän ei kokenut Ylen kilpailevan suurten suomalaisten sanomalehtien, kuten Turun Sanomien kanssa koska hän näki suurtenkin lehtien kehittyvän yhä enemmän paikallisiksi medioiksi.

Kari Vainio esittelikin Turun Sanomien Apple iPad-sanomalehteäkin modernimman lehden TS-tv. Kyllä, kyse on TV-uutisista: Turun Sanomien videouutiset netissä ovat kuin television paikallisuutisia.

Ylen vahvuutena televisiossa ja radiossa Jääskeläinen uskoi olevan laatujournalismin. Televisiokanavien ja ohjelmasisältöjen jatkuvasti lisääntyessä yleisöä yhtä ohjelmaa ja kanavaa kohden on yhä vähemmän. Kaupallisen television ja radion on sen vuoksi yhä vaikeampi tuottaa omaa laadukasta journalismia ja kustannustehokkaampaa ostaa sitä muualta.

Internetin roolin Jääskeläinen näki vahvana. Hänen näkemyksensä oli suoraviivainen: televisio, radio ja lehdistö siirtyy yhä enemmän Internetiin. Ohjelmat, kanavat ja sisällöt tulevat elämään verkossa.

Ylen rahoitus ja tarpeellisuus on aina herkkä ja herkullinen aihe – niin Turun mediatutkimuksen päivilläkin. Jääskeläinen oli laskenut suomalaisen lehdistön saavan yhteensä 190 miljoonaa euroa vuodessa erilaisina piilotukina valtiolta. Yhtenä suurimmista tukimuodoista on sanomalehtien nolla-prosentin arvonlisävero. Ylen budjetti vuodelle 2011 on noin 450 miljoonaa euroa. Yhtenä perusteluna Ylen tarpeellisuudelle Jääskeläinen esitti vertailun, jonka mukaan niissä maissa joissa on vahva Yleisradio-tyyppinen toimija on myös vahva ja laadukas lehdistö. Maissa, joissa ei ole vahvaa yleisradiota, ei välttämättä ole vahvaa kansallista lehdistöä.

Categories Yleinen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *