Kielikello on suomen kielen tiedotuslehti, jossa tiedotetaan kieleen liittyvistä asioista ja ohjeistetaan kielen käyttöä. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1968, joten vanhoihin numeroihin on hautautunut paljon tietoa. Nyt Kielikello on päättänyt avata arkistonsa verkossa ilmaiseksi kaikelle kansalle.
Kielikellon verkkoarkistosta löytyvät lehden numerot vuodesta 1968 lähtien. Yllä olevan osoitteen kautta avautuu suurin osa lehdissä julkaistuista kirjoituksista.
Vanhatkin Kielikellon artikkelit ovat tekijänoikeuksilla suojattuja, josta syystä arkiston käyttöehdoissa todetaan: ”Aineistoa (artikkeleita ja niiden osia) ei saa levittää, julkaista, kopioida, saattaa yleisön saataville eikä hyödyntää kaupallisesti ilman tekijän, oikeudenhaltijan ja Kotimaisten kielten keskuksen lupaa. Jos aineiston käyttöön on saatu lupa, tekijän tai oikeudenhaltijan nimi on mainittava.” Ei-kaupalliseen käyttöön arkiston aineistoa voi siis hyödyntää.
Vanhan tiedon on parasta ennen –päivämäärä on luonnollisesti saattanut mennä umpeen monen alati muuttuvan ja kehittyvän kieliasian suhteen. Katselin arkistosta vuoden 1983 Kielikelloa, jossa ohjeistettiin puhumaan juovakoodista tai tavarakoodista viivakoodin sijaan. Suosituksista huolimatta viivakoodi on jäänyt elämään, jolloin parasta lienee vain hyväksyä tapahtunut.
Suomen kielen ajankohtaisia kukkasia ja kapuloita neuvoo välttämään myös Kapulakielen kymmenen kärjessä –kirja, joka on saatavilla sekä e-kirjana että paperikirjana.