Ruotsissa on tehty laaja tutkimus kuluttajien rahankäytöstä viestintään ja mediaan. Tyypillinen ruotsalaistalous kuluttaa mediaan vuodessa 17 000 kruunua (1965 euroa), joka on enemmän kuin vaatteisiin ja kenkiin yhteensä. Suurimman osan vievät viestintätuotteet matkapuhelin ja internet-yhteys sekä televisio ja aamulehti. E-kirjoihin ruotsalaiset laittavat hitusen enemmän rahaa kuin musiikin lataamiseen.
Dagens Nyheter. Katso koko tilasto lehden verkkosivulta.
E-kirjan ja painetun kirjan asemasta keskustellessa tulee helposti vaikutelma, että e-kirja ja painettu kirja kilpailisivat kiinteän kokoisesta kakunpalasta, jolloin toisen haukkaama pala on toiselta pois. Näinhän ei tietenkään ole. Kirjallisuus on aina kilpaillut ihmisten ajankäytöstä muiden asioiden ja muun median joukossa. Kaiken median muuttuminen digitaaliseksi entisestään korostaa median keskinäistä kilpailutilannetta, koska (lähes) kaikki mediasisältö on saatavissa yhtä helposti verkossa.
Ruotsalaiset laittavat rahaa seuraaviin mediaan liittyviin asioihin (järjestyksessä 12 ensimmäistä):
1. Matkapuhelinliittymä
2. Kiinteä internet-yhteys
3. TV-lupamaksu
4. Aamulehti
5. Maksullisten tv-kanavien peruspaketti
6. Maksullisten tv-kanavien lisäpaketti
7. Kaunokirjallisuus
8. Elokuvaliput
9. Mobiili-internet
10. Aikakauslehdet
11. Tietokirjat
12. Maksulliset musiikkipalvelut
Kirjojen suhteen näissä tuloksissa mietityttää rahankäyttö kaunokirjoihin ja tietokirjoihin. Pitkäaikaisissa tilastoissa niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa tietokirjat ja oppikirjat keräävät valtaosan kirjamarkkinoilla liikkuvasta rahasta kaunokirjallisuuden haukatessa kolmanneksi suurimman palan. IRM:n (Institutet för Reklam- och Mediestatistik) tekemän raportin mukaan kaunokirjallisuuteen kuitenkin käytettäisiin noin 40% enemmän rahaa kuin tietokirjoihin.
Kirjassa Hyvästi media käsitellään laajasti muuttuvaa mediakenttää.