Janne Mäkelä on viettänyt populaarimusiikin parissa pääosan opinnoistaan ja työurastaan. Hänellä riitti tietoa ja ennen kaikkea rohkeutta tarttua haasteeseen jäsentää lukijoille popmusiikin historia eurooppalaisesta ja suomalaisesta näkökulmasta. Janne Mäkelä kertoo seuraavassa taustoja Pophistoria-kirjan syntyyn ja miksi yhden virkkeen tekemiseen kului 15 vuotta.
Janne Mäkelä. Kuva: Jouni Eerola.
Janne Mäkelän kirjan Pophistoria – Kuinka musiikki muutti maailman tietosivu.
Miten olet päätynyt tutkimaan popmusiikkia?
Ylen Rockradion ja Jake Nymanin Rocktieto 1-3:n opit upposivat minuun nuorena. Kun aloin opiskella Turun yliopistossa huomasin, hei, täällähän tätä kiinnostusta voi syventää, mikä oli aika uusi juttu tutkimusmaailmassa. Yhtäkkiä huomasin tekeväni kulttuurihistorian gradua John Lennonista.
Olet kirjassa onnistunut määrittelemään mitä populaarimusiikki on. Miksi siinä vierähti 15 vuotta?
Jossain vaiheessa minua alkoi mietityttää, miksi tutkijat eivät pysty selittämään, mitä populaarimusiikki on. Tutkijoilla on tapana kertoa, millaisia merkityksiä jokin asia saa eri aikoina ja eri paikoissa. Ymmärrän sen. Kuten the Who-yhtye sanoi kappaleessa ”Substitute”: yksinkertaisilta näyttävät asiat ovat kaikki monimutkaisia. Halusin kuitenkin yrittää. Koska populaarimusiikissa kyse on muustakin kuin soivista äänistä, asian tiivistäminen yhteen virkkeeseen otti aikansa. Kävin toki välillä syömässä ja ulkoilemassa.
Entä oletko jo onnistunut määrittelemään mitkä ovat tärkeimmät tekijät huippuartistien menestyksen takana?
Menestystä ei voi varmuudella ennustaa – siinähän se koko musiikkikulttuurin viehätys piilee. Ja vaikka menestystä tulisi, sen kestoon ei voi luottaa. Yleisesti ottaen huippuartisteilla täytyy tietenkin olla vahvaa tekemisen paloa, mutta myös ammattimaisia taustavoimia ja sitoutumista työnantajaan eli yleisöön. Sitä on osattava sopivasti miellyttää mutta myös yllättää, jopa ravistella.
Ketkä viisi artistia ovat mielestäsi vaikuttaneet eniten popmusiikin kehitykseen?
Anglo-nimillä mennään, ja yksi yhtye otetaan mukaan:
– Louis Armstrong popularisoi jazzin
– Elvis Presley popularisoi rock’n’rollin
– Beatles vakiinnutti popin suosion massamarkkinoille
– David Bowie ja
– Madonna toivat popmusiikkiin uutta näkökulmaa.
Mitä kirjoihin tai popmusiikkiin liittyvää voimme odottaa sinulta tulevaisuudessa?
Juuri nyt viimeistelyvaiheessa on lähinnä ammattilaisille tarkoitettu selvitys musiikkiarkistoista Suomessa. Sen jälkeen haluaisin kirjoittaa siitä, miten Suomessa on jo hyvin pitkään ollut tapana juhlistaa ja hyödyntää musiikkimenneisyyttä ihan kaikissa lajityypeissä. Lisäksi olisi mielenkiintoista ennustaa, millainen musiikkikulttuuri meillä on vuonna 2065 kun syntymästäni tulee kuluneeksi 100 vuotta. Hieman tällaista jo virittelin Pophistoriassa.
Salainen haaveeni on tehdä oma laulukirja. No nyt se ei ole salainen enää.
Musa-aiheiden ulkopuolelta kiinnostavinta olisi tutkailla nykyisen dekkaribuumin taustoja.
