Uhkapelielokuvat ovat olleet aina pienoinen riski elokuvantekijöille, sillä niitä ei elokuvan historiassa ole onnistuttu useinkaan tekemään toimiviksi kokonaisuuksiksi. Pelaaminen on henkilökohtainen kokemus, eikä pelkän noppapelin seuraaminen tai korttien lätkiminen käy jännittävästä viihteestä. Mississippi Grind on kuitenkin tässä kategoriassa raikas elokuva, joka onnistuu tekemään rahasta pelaamisesta kiinnostavaa katsottavaa.

Vuonna 2015 julkaistu Mississippi Grind tuo valkokankaalle pahisten rooleista tunnetun Ben Mendelsohnin ja tällä hetkellä kovassa suosiossa olevan Ryan Reynoldsin. Kaksikko onnistuu luomaan luonnollista kemiaa hahmojensa välille, ja katsoja pysyykin elokuvassa kiinni juuri heidän roolisuoritusten ansiosta.

Ben Mendelsohn on Gerryn roolissa lähes riippuvuuteen asti menevä uhkapelaaja, joka laittaa aina kaiken yhden vedon varaan ja pelaa toivoen sitä yhtä suurta voittoa. Ryan Reynoldsin roolihahmo Curtis on vuorostaan pelaamisen toinen ääripää, kylmähermoinen ja määrätietoinen, jolle lopputulos ei merkitse mitään.

Yhdessä he pyrkivät tuomaan hohtoa molempien elämään pelaamisen avulla. Gerry tavoittelee jotain mitä hänellä kerran oli ja Curtis toivoo saavuttavansa jotain suurta ensimmäistä kertaa. Herrat matkaavat Yhdysvaltojen halki etsien sitä suurta voittoa.

Mississippi Grind on saumaton yhdistelmä road movieta, buddy movieta ja uhkapelielokuvaa. Tämä onkin juuri se, mikä nostaa Mississippi Grindin muiden pelielokuvien yläpuolelle. Pelit ovat vain työkalu hahmojen kehityksessä, eikä niinkään se päällimmäinen juonenkuljettaja.

Erikoista elokuvan vastaanotossa on kuitenkin ollut katsojien ja kriitikoiden ristiriitainen näkemys elokuvan tasosta. Kriitikot ja arvostelijat ovat yleisesti pitäneet elokuvasta, ja sillä on vahva 90% tulos Rotten Tomatoes –sivustolla (erittäin hyvä tulos). Yleisön arvostelut ovat toisaalta olleet huomattavasti kriittisempiä ja pudottaneet arvostelun Rotten Tomatoesissa 60% alapuolelle ja IMDb:ssä hieman sen yläpuolelle.

Yksi merkittävä syy tähän eroon on varmasti elokuvan tyyli. Se ei ole perinteinen Hollywood-kaavan uhkapelielokuva, vaan ajatuksia herättävä filmi, joka vaatii katsojalta hieman enemmän keskittymistä ja pureutumista hahmojen syvempiin kerroksiin.

Se mitä katsoja tästä elokuvasta saa, riippuu suuresti siitä millä asenteella elokuvaa katsoo. Jos odotat purkkaviihdettä, tulet pettymään pahasti, mutta jos haluat laadukasta draamaa, tulet saamaan juuri sitä.

Siksi onkin kiinnostavaa katsoa mitä tämänlaiset elokuvat kertovat eri maiden ihmisistä. Yhdysvalloissa road movie yhdistettynä uhkapelaamiseen ympäri maata on romantisoitu näkemys nopeista voitoista ja romahduttavista tappioista. Jos Suomessa tehtäisiin elokuva vastaavasta nopean voiton tavoittelusta, olisi se varmastikin elokuva sijoittamisesta. Kirjat, kuten Rakkaudesta sijoittamiseen ovatkin meidän versioita amerikkalaisille uhkapelioppaille.