Meille on itsestään selvää kuunnella musiikkia radiosta, katsoa urheilua televisiosta, lukea lehtiä sormet musteessa ja hakea kirjoja kirjakaupasta. Digitaalisen median myötä nämäkin sisällöt tulevat tai ovat jo saatavissa verkossa.

Usein myös verkkopalvelut noudattelevat vanhoja käytäntöjä: e-kirjoja ostetaan kirjakaupasta, musiikkia kuunnellaan Spotify-palvelusta ja elokuvia katsotaaan Netflixista. Mitä jos kaikki nämä niputetaan yhdeksi palveluksi ja tarjotaan verkossa edullisella kuukausihinnalla?

Ranskassa Cstream-niminen palvelu on paketoinut e-kirjat, lehdet, musiikin ja elokuvat yhdeksi kuukausimaksulliseksi tuotteeksi. 9,99 eurolla kuukaudessa saa koko palvelun kirja-, musiikki- ja elokuvavalikoiman käyttöönsä. Sisältöjä voi lukea, katsella ja kuunnella niin paljon kuin haluaa – vielä ainakaan rajoituksia ei ole.

Aivan äskettäin avatun Cstreamin valikoimissa on 50 000 kirjaa, 30 lehteä, miljoonia musiikkikappaleita, 300 elokuvaa and 1000 lastenohjelmaa.

Toinen vastaava palvelu, Yhdysvalloista käsin maailman valloitusta yrittävä Playster on hinnoitellut palvelunsa 25,95 euroon (hinta vaihtelee hieman maittain) per kuukausi. Tarjolla on musiikkia, elokuvia, kirjoja ja pelejä. Tähän nähden Cstreamin hinnoittelu on erittäin aggressiivista.

Jos Cstreamin hinnoittelua vertaa palveluihin, jotka tarjoavat kirjoja kiinteää kuukausimaksua vastaan on Cstream niihinkin verrattuna aggressiivisesti hinnoiteltu. Kirjapalvelut, kuten 24 Symbols, Bookmate tai Scribd ovat hinnoitelleet kuukauden kirjat noin 10 euroon. Suomessa vastaavat palvelut maksavat reilusti enemmän. Pelkkiä kirjoja sisältävissä palveluissa tuotevalikoima on tosin monta kertaa laajempi kuin Cstreamissa. Suuret englanninkieliset palvelut pystyvät tarjoamaan satojatuhansia, jopa yli miljoonaa kirjaa luettavaksi.

Median kuluttajille sisältöjen hintojen laskeminen yhä alemmas on mieluisa suuntaus. Sisältöjen tekijöiden kannalta suuntaus ei ole yksinomaan mieluisa – vaikka laajaa yleisöä toivotaan teoksille, tekijöiden saama korvaus teosten käytöstä voi jäädä pieneksi.

Ruotsissa on jo jupistu erittäin hyvin menestyneen ääni- ja e-kirjoihin erikoistuneen Storytel-palvelun maksamista pienistä korvauksista tekijöille. Ilmiö vaikuttaa samanlaiselta kuin muutama vuosi sitten Spotify-musiikkipalvelun kasvattaessa suosiotaan. Monet artistit olivat melkoisen käärmeissään Spotifyn maksamista mitättömän pienistä korvauksista. Kun aikaa on kulunut, ja Spotify saanut liiketoimintansa vakaalle pohjalle, se on pystynyt kasvattamaan artistien korvausten määrää. Jupinaa on ainakin vähemmän kuin pari vuotta sitten.

Vielä ei voi ennustaa mille tasolle kuukausimaksullisten mediapalvelujen hinnat asettuvat, sillä tässä otetaan aivan ensiaskelia uuden tuotekonseptin kanssa. Kuinka paljon yleisö on valmis maksamaan, ja minkä suuruisiin korvauksiin tekijät ovat tyytyväisiä?