Kirjailijat, musiikin tekijät, elokuvien tekijät, valokuvaajat, ja muut uusia teoksia luovat ihmiset saavat automaattisesti tekijänoikeuden luomaansa työhön. Tekijänoikeudet ovat kovaa valuuttaa markkinoilla, sillä niillä käydään maailmanlaajuista kauppaa levityssopimusten, odotettavien rojaltien ja esimerkiksi kirjan näyttämölle sovittamisen muodossa. Kyselytutkimus kertoo suomalaisten sisäistäneen hyvin oikeuksien merkityksen luovien alojen tekijöille.

Sanasto kertoi Taloustutkimuksen toteuttaman Tekijänoikeusbarometrin (Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n toimeksiannosta) tuloksista, jossa mitattiin kansalaisten käsityksiä tekijänoikeuksista syys-lokakuussa 2017.

Tässä muutama poiminta tuloksista:

– Väestöstä 84 prosenttia pitää tekijänoikeuksia tärkeinä. Vain 2 prosenttia pitää tekijänoikeuksia turhana.
– 82 prosenttia on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että tekijänoikeuskorvaukset ovat tarpeellisia. Nuorimmat vastaajat, ikäryhmä 15–24, suhtautuvat tekijänoikeuksiin selvästi myönteisemmin kuin nuoret aikuiset.
– Väestöstä 23 prosenttia pitää tekijänoikeuskorvauksia liian pieninä. Liian suurina korvauksia pitää seitsemän prosenttia. Valtaosa väestöstä (51 %) asettuu näiden kahden välille.
– 92 prosenttia tuomitsee elokuvien ja televisiosarjojen katsomisen piraattipalveluista. Väestö myös kokee, että oikeudenhaltijoiden nimissä lähetetyt nk. valvontakirjeet ovat vähentäneet piratismia.
– 5 prosenttia suomalaisista hyväksyy musiikin, elokuvien tai televisiosarjojen luvattoman jakamisen internetissä. Vuonna 2016 luku oli seitsemän prosenttia.
– Vuonna 2017 lailliset palvelut piraattisivuista uskoo erottavansa 80 prosenttia kansalaisista. Vuoden 2016 tutkimuksessa luku oli 64 prosenttia.

Hyvään suuntaan kehitys on siis kulkemassa vuosien takaisesta villin lännen tilanteesta. Seuraavat Harry Potterit ja Game of Thronesit syntyvät vain kun kirjojen, musiikin ja elokuvien markkinoilla tehdään uusia sopimuksia ja siirrellään rahaa kaikille asiaankuuluville osapuolille sopimusten mukaan.

Seuraava kysymys onkin, mikä tai kuka on aiheuttanut tämän suotuisan kehityksen?

Olisiko kyseessä vanhat kaupalliset kumppanit saatavuus ja hinnoittelu? Vai tekijänoikeusjärjestöjen uupumaton raadanta?

Digitaalisen median markkinoille on tullut niin e-kirjoja, äänikirjoja, musiikkipalveluita, elokuva- ja televisiosarjoja tarjoavia palveluita niin paljon ja helposti saataville kohtuulliseen hintaan, että niistä ihan mielellään ollaan valmiita maksamaan.

Näiden palveluiden toimintamallit myös ovat mahdollistaneet ahmimiskatselun, jossa esimerkiksi katsotaan jonkin tv-sarjan kaikki tuotantokauden jaksot putkeen sunnuntaina. Kirjojen kuukausimaksullista palvelua kokeilleena huomasin, että siinäkin voi tapahtua sama ahmimisilmiö: yrittää lukea kuukaudessa niin paljon kuin suinkin ehtii. Muitakin ilmiöitä tulemme näkemään ja toimintamalleja kokemaan kun median käyttötapamme hitaasti muuttuvat.