Kansanedustaja Lyly Rajala esitti e-kirjoista keskustelleille panelisteille Oulun kirjamessuilla kysymyksen: ”Miten saat e-kirjaan signeerauksen kirjailijalta?”
Koska olin juuri ollut äänessä e-kirjan eduista, vastasin Rajalalle: ”Otan valokuvan kirjailijasta lukijan kanssa.”
Tässä kiteytyy monta asiaa miten suuresta muutoksesta on kyse kun kirjasta tulee digitaalinen. Lukutottumukset muuttuvat, kirjan ostokokemus muuttuu, kirjahylly saattaa siirtyä nettiin, ladataan luettavaksi jo loppuunmyytyjä kirjoja, kirjakeskustelut voidaan käydä netissä ja todellakin, jopa kirjan signeerauksen on muututtava.
Ouluun Pohjois-Suomen kirjamessuille 6.8.2010 kokoontuivat e-kirjoista keskustelemaan kuvassa vasemmalta paneelikeskustelua johtanut Jyrki Korpua Oulun yliopistosta, Jenny Peräaho Kirjalabyrintti-kustantamosta, tutkija Yrjö Repo ja Ari Hakkarainen Klaava-kustantamosta (ei kuvassa).
Kirjalabyrintin Jenny Peräaholla oli mielenkiintoinen e-kirjaprojekti. Kustantamo kehittää syväkirja-konseptia, joka vie e-kirjan tekstin maailmasta syvemmälle mediasisältöön. Ohjelmiston on tarkoitus yhdistää teksti ja kuva kokonaisuudeksi, jota on helppo lukea ainakin PC:llä. Tarkoitus ei ole luoda uutta hyperlinkkisysteemiä netin mallin mukaan, vaan eheä kokonaisuus josta voi nauttia kuin kirjaa lukemalla ja katsomalla se alusta loppuun yhtenä teoksena.
Erityisesti kertomakirjallisuus sopii hyvin syväkirja-esitysmuotoon, mutta Jenny Peräaho ei sulkenut pois muitakaan e-kirjaformaatteja lähinnä tekstimuotoisen kirjan julkaisuun. Panelistit kaipailivatkin yhtä standardia tallennusmuotoa, ja EPUB-tyyppistä kirjaa pidettiin hyvänä vaihtoehtona.
Yrjö Repo alkoi tutkia sähköisiä kirjoja jo 15 vuotta sitten kun Internet-maailma tunkeutui web-selainohjelma Netscapen muodossa ihmisten tietoisuuteen. Ensimmäiset e-kirjat oli Gutenberg Project-tietokantoihin talletettu jo aiemmin, joten e-kirjallakin on historiansa ja se on pidemmältä ajalta kuin viime vuoden lokakuulta.
Repo katsoi e-kirjojen mahdollisuuksia paitsi peilaten niiden historiaa myös vertaamalla niitä muuhun mediaan. Hän nosti esille kaksi pääkohtaa missä e-kirjoilla on etuja perinteisiin kirjoihin verrattuna. E-kirjojen painos ei ole koskaan loppu. Kun digitaalinen tiedosto on kerran tehty, sen pitäminen saatavilla maksaa niin vähän, että maailman kirjavalikoima kasvaa. Toinen kaikkia lukijoita hyödyttävä asia on e-kirjojen lainaaminen kirjastosta. Jos tekijänoikeusasiat saataisiin ratkaistua, saman kirjan voisi elektronisena kopiona lainata vaikka kahdelle miljoonalle lukijalle samanaikaisesti.
Itse pidin kirjaa, jonka tekstikokoa voi itse muuttaa ja jonka sisällöstä voi etsiä mitä tahansa sanaa niin suurena keksintönä, että e-kirjasta voi ainoastaan tulla menestystarina. Vaikka e-kirja vaatiikin laitteen, jolla teosta voi lukea, laitteen ei tarvitse olla erityinen lukulaite, vaan PC tai matkapuhelin toimivat myös. Esimerkiksi köyhissä maissa missä ihmisillä ei ole varaa tietokoneeseen, mutta on mahdollisuus hankkia puhelin, e-kirjan lataaminen puhelimeen tuo heille helposti uutta tietoa.
E-kirja vastaan perinteinen kirja-asetelman mahdollisena kehitysskenaariona esitin ympäristöverojen jatkuvan kasvun tulevaisuudessa. Se saattaisi tehdä metsän kaatamisen, sellunkeiton ja musteen levittämisen paperille niin kalliiksi, että painetuista kirjoista tulee kalliita keräilykappaleita kuten vinyylilevyistä. Yrjö Repo oli päätynyt samaan skenaarioon yhtenä monista mahdollisista median kehityssuunnista jo 10 vuotta sitten. Nopeimpana painetun kirjan näivettäjänä Repo näki kuitenkin sähköiset oppikirjat. Jos oppikirjat julkaistaan e-kirjoina, se ohjaa koko median samaan suuntaan. (Tällaisia hankkeita on jo ainakin USAssa menossa.)
Paneelikeskustelua ohjannutta Jyrki Korpuaa hieman pelotti mahdollinen palaaminen keskiaikaan ja painettujen kirjojen jääminen pelkiksi keräilykappaleiksi, mutta kehotti kuitenkin keskustelijoita katsomaan mitä meillä viiden vuoden päässä voisi olla tiedossa.
Jenny Peräaho uskoi e-kirjan olevan laajempi kokonaisuus kuin nykyiset pääasiassa tekstiä sisältävät kirjat. Yrjö Repo painotti hyvän e-kirjavalikoiman tärkeyttä markkinan kasvulle, mutta ei uskonut e-kirjojen saavan 20% suurempaa markkinaosuutta kirjamarkkinasta. Itse uskon kotitietokoneen (laptop tai tablet-muodossa) olevan vallitseva lukutapa lähiaikoina ja Suomen seuraavan vuoden-parin viivellä USAn markkinoita, jossa e-kirjan odotetaan olevan 20% kirjamyynnistä jo ensi vuonna ja kasvavan nopeasti siitä edelleen.