Valeuutisten ja väärän tiedon levittäminen internetissä ja etenkin sosiaalisessa mediassa on ollut pitkään tiedossa, mutta tätä vaarallista ilmiötä ei vain ole saatu kuriin. EU on lähestynyt ongelman ratkaisua lainsäädäntö edellä (DSA ja DMA), ja hyvä niin, mutta kestää aikansa ennen kuin se alkaa tehota. Nyt myös Yhdistyneet Kansakunnat, tarkkaan ottaen YK:n alainen Unesco, on herännyt vaatimaan konkreettisia toimenpiteitä estämään väärän tiedon tarkoituksellinen levittäminen maailmassa.

Unescon sai vakuuttuneeksi asian tärkeydestä kyselytutkimus Survey on the impact of online disinformation and hate speech (Verkossa esiintyvän väärän tiedon ja vihapuheen vaikutuksen kyselytutkimus), jonka se teetti 16 maassa kaikilla mantereilla. Vastauksia kertyi 8000. Tässä muutamia havaintoja tuloksista.

Ihmiset saavat käytännössä lähes kaikki uutisensa joko sosiaalisesta mediasta tai televisiosta. Nämä kaksi mediaa kamppailevat kärkipaikasta siten, että kaikista kehittyneimmissä maissa televisio on tärkein uutismedia, kun taas vähemmän kehittyneissä maissa sosiaalinen media on tärkein uutisten jakelija.

Erikoista on kuitenkin se, että sosiaalinen media on vähiten luotettu uutislähde kaikkeen muuhun mediaan (tv, radio, lehdet, verkkosivut) verrattuna.

85% kaikista kyselyyn osallistuneista kertoi olevansa huolissaan väärän tiedon ja valeuutisten leviämisestä heidän kotimaissaan. 87% arveli virheellisen tiedon jo vaikuttaneen politiikkaan heidän omassa maassa.

Missä ihmiset näkevät väärää tietoa? Ylivoimaiset voittajat tässä kisassa ovat sosiaalisen median palvelut, kuten Facebook, Youtube, Tiktok ja viestintäsovellukset, kuten Whatsapp, Telegram, Messenger.

Lisää yksityiskohtia tuloksista löytyy Unescon sivulta.

Unescon johtoon kuuluva Audrey Azoulay piti väärää tietoa ja vihapuhetta sosiaalisessa mediassa niin vakavana uhkana, että se ”aiheuttaa suuria riskejä sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle, rauhalle ja vakaudelle”. Hän vaati pikaisesti hallituksia ”suojaamaan pääsy oikeaan tietoon suojaten samaan aikaan ilmaisun vapauden ja ihmisoikeudet”. Unesco oli tätä varten valmistellut hallituksia varten tieto- ja ohjeistuspaketin Guidelines for the governance of digital platforms (Suosituksia digitaalisten alustojen yhteiskunnalliseen hallintaan).

EU:n alueella asiaan on havahduttu jo sääntelyn muodossa, mutta monella muulla alueella vielä pohditaan mitä pitäisi tehdä. Unescon tietopaketti näyttää selkeältä ja tarpeelliselta aineistolta herättelemään päättäjiä.