Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry (TTVK) on julkaissut vuosittaisen Tekijänoikeusbarometri-kyselyn tulokset, jossa tekijänoikeudet saavat suomalaisilta arvosanan erittäin tärkeä. Peräti 88% yli 15 vuotiaista kansalaisista piti tekijänoikeuksia tärkeänä tai jokseenkin tärkeänä asiana vuonna 2023. Luovien alojen synnyttämää pääosaa osataan siis arvostaa. Samaan aikaan toinen tutkimus kuitenkin tiedottaa piratismin – laittoman digitaalisen median kopioinnin – lähes kolminkertaistuneen viidessä vuodessa. Mistä oikein on kyse?
Tekijänoikeusbarometri 2023 siis kertoo suomalaisten pitävän luovan työn tekijöiden ansaitsemaa aineetonta pääomaa arvossa. Tekijänoikeuskorvauksia pidetään oikeutettuina (84% vastaajista), 79%:n mielestä tekijöiden on saatava korvausta heidän teostensa kopioinnista ja käytöstä opetuksessa, ja 76 % haluaa sosiaalisen median palveluiden maksavan lehtiartikkelien, laulun sanojen tai runojen tekijöille ja valokuvaajille heidän teostensa käytöstä sosiaalisessa mediassa. Musiikin tekijät ja niiden oikeudenhaltijat tällaisia korvauksia jo saavatkin.
Kaikki hyvin oikeuksien valtiossa? Media-alaa analysoiva Mediavision tutki Suomen digitaalisen median piratismitilannetta keväällä 2023, jolloin paljastui elokuvia, tv-sarjoja ja suoratoiston laittoman käytön kolminkertaistuneen viiden viimeisen vuoden aikana. Selvityksessä arvioitiin 700 000 suomalaisen nauttineen piraattimediasta viimeisen kuukauden aikana.
Lisäksi Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry kertoo Ruotsin veroviraston havainneen luvattomien suoratoistopalveluiden (IPTV, internetin kautta katsottavat televisiolähetykst) kasvaneen niin suureksi teollisuudeksi, että siihen oli puututtava. Järjestäytynyt rikollisuus pyörittää maksullisia suoratoistopalveluita ammattimaisesti, mutta erona laillisiin palveluihin on se, että elokuvat ja live-lähetykset ovat varastettuja eikä veroja myöskään makseta. Yhden tällaisen piraattipalvelun liikevaihto yltää usein miljooniin kruunuihin.
Suoratoistopalveluista on kyse myös Suomessa mitatun piratismin kasvussa. 15–24 vuotiaista suomalaisista jo joka neljäs (25%) kertoi katselleensa tai perheenjäsenen nauttineen piraattipalveluista. Vuotta aikaisemmin piratismin myönsi 16% samasta ikäryhmästä.
Mistä tämä nopea kasvu voisi johtua? Kymmenen vuotta sitten tuskailtiin varsin laajan musiikin ja elokuvien piratismin kanssa. Ratkaisukin oli tiedossa: kaupalliset palvelut, joista suosittuja tv-ohjelmia ja bändejä voisi katsella ja kuunnella. Kaupallisia palveluita odotellessa kansalaiset hakivat suosikkiohjelmansa ja laulunsa mistä milloinkin. Aikanaan kaupalliset digitaalisen median palvelut saatiin kuntoon, ja kuinka ollakaan, piratismi väheni.
Kenties nyt on sellainen tilanne, että kaupallisissa palveluissa ei ole juuri sitä sisältöä tai live-konserttia, jonka kaiken internetistä löytävä kansalainen haluaisi nähdä. Esimerkiksi: vaikka jonkin live-lähetyksen näkemisestä olisi valmis maksamaan, sitä ei aina laillisesti pysty katsomaan. Internetin jostain nurkasta suora lähetys todennäköisesti löytyy, ja oikeuksien omistajat jäävät ilman rahojaan.
EU on ajanut yhteistä markkinaa – myös digitaalista sellaista – jo vuosia, mutta mediasisällöillä on edelleen tarkat valtiorajat, vaikka maailmanlaajuisella internetillä ei rajoja ole (aivan, rajoja on asetettu muutamassa valtiossa). Tätä voi olla vaikea selittää nuorelle, joka on kasvanut suoraan internetin aikakauteen. Kenties lainsäätäjät ja tekijänoikeusjärjestöt voisivat tosissaan tarttua median lisenssointimalleihin ja jakeluketjuihin, jotta edes EU:n alueella olisi yhteinen markkina.