Samalla kun suomalaiset ovat työssään, opiskelussaan ja vapaa-ajallaan omaksuneet internetin käytön ja sen palvelut, on hyötyjä hieman hitaammin herätty verkon riskeihin. Kaikkia ihmisiä hyödyttävät internetin maailmanlaajuiset mahdollisuudet ovat mahdollisuuksia myös rikollisille ja vakoilutoiminnalle. Uhka näyttää nyt konkretisoituvan kansalaisten kauhuskenaarioissa. Joulukuussa 2023 tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaisten suurin huoli on kyberhyökkäykset ja tietomurrot, joille jopa Venäjän uho jää toiseksi.
Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) teettämän tutkimuksen suomalaisten uhkakuvista toteutti Verian. 1070 täysi-ikäistä osallistui siihen omilla näkemyksillään.
Viisi suomalaisten suurinta huolenaihetta olivat:
- Kyberhyökkäykset ja tietomurrot: 82% vastanneista piti niitä erittäin tai melko vakavana uhkana
- Venäjän poliittinen ja sotilaallinen painostus 79 %
- Kansainvälinen rikollisuus 74 %
- Sosiaalinen eriarvoisuus 68 %
- Maamme velkaantuminen 67 %
Kukin vastaaja on luonnollisesti ymmärtänyt kysymyksen kybermaailman uhista omalla tavallaan, mutta termien perusteella sopii olettaa kysymyksen laatijan tarkoittaneen kahta asiaa. Kyberhyökkäyksillä todennäköisesti on tarkoitettu internetin kautta tehtyjä iskuja, joilla esimerkiksi pyritään lamauttamaan sähkön tai veden jakelu, tai estää pankkien tietokoneiden yhteydet niiden konehuoneiden ulkopuolelle. Tällaisten hyökkäysten tekijät voivat olla esimerkiksi jonkun valtion palkkalistoilla tai taitavan rikollisliigan toimijoita. Tietomurroilla puolestaan saatetaan viitata yksittäisen tietojärjestelmän, kuten potilaiden terveystietojen, tai puhelinten ja tietokoneiden hakkerointiin, ja mahdolliseen tietojen varastamiseen.
Laajoille ja monimutkaisille kyberhyökkäyksille ei tavallinen kaduntallaaja voi käytännössä tehdä mitään – vaikka oma tietokone tai omat tiedot sattuisi olemaan yksi kohde. Viranomaisilla kuitenkin on omia keinoja ainakin joidenkin infrastruktuuriin kohdistuvien hyökkäysten estämiseen ja niistä toipumiseen.
Tietomurtojen estämiseksi sen sijaan jokainen meistä voi tehdä paljon. Siinä missä viimeisen parinkymmenen vuoden aikana internetin hyödyntämisestä työhön ja viihteeseen on tullut uusi kansalaistaito, verkon kautta tehtävien rikosten tunnistamisesta ja torjunnasta on tultava myös uusi kansalaistaito. Kun tieto ja osaaminen lisääntyy, vähenee myös välittömän uhkan kokemus.
Mitä tehdä?
Tässä yksi esimerkki: kun puhelimeeni tuli soitto oudosta numerosta, totesin numeron olevan suomalainen ja vastasin. Intialaisella aksentilla englantia puhuva mies kertoi edustavansa Microsoftin Windows-tukea ja haluavansa korjata tietokoneeni. Koska olin pari viikkoa aiemmin kuullut tämän tietomurtoon tähtäävän huijauksen tarkoituksen, päätin kuunnella hetken. Hän halusi asentaa ohjelman omalle PC:lleni, jotta voisi poistaa sitä vaivaavan ongelman. Kuuntelin aikani ja annoin prosessin edetä hetken kunnes päätin puhelun toivottaen hänelle huonoa jatkoa. Muistin vieläkin pariskunnan, joka kenties ensimmäisten joukossa Suomessa oli ollut tämän huijausyrityksen kohteena. He tekivät kaiken mitä rikollinen halusi, mutta eivät onnistuneet asentamaan kiristysohjelmaa. Heillä kun oli ainoastaan Mac-tietokone ja iPad-tablet – ei Windows-laitteita lainkaan.
Mitä tehdä jos virus tai muu haittaohjelma on jo hiipinyt puhelimeen? Tässä tarina miten naapurin puhelin siivottiin uutta vastaavaan kuntoon.
Tämä ohje on helppo muistaa: mieti ainakin kaksi kertaa ennen kuin klikkaat mitään linkkiä minkä olet saanut sähköpostissa tai missä tahansa muussa viestissä. Tarkista lähettäjän osoite tai puhelinnumero. Itse linkin voi tarkistaa kopioimalla sen leikepöydälle ja liittämällä se vaikka tekstinkäsittelyohjelmaan, jolloin näkee mihin linkki vie.
Omia tietoja on syytä suojata kaikissa laitteissa, jotka internetin kautta kommunikoivat. Puhelimissa on yllättävän paljon yllättävän helposti henkilökohtaista dataa tarjolla rikollisille.
Sähköpostin kautta tulevat huijaukset ovat rikollisille tuottavimpia FBI:n tilastojen mukaan.
Puhelinten suurkuluttajat saattavat joskus väitellä iPhonen ja Android-puhelinten tietoturvasta – kumpi on turvallisempi. Vastaus on: ei kumpikaan, vaan niitä turvallisempia puhelimia on saatavilla.
Niille, jotka haluavat ymmärtää miten kaikki tämä toimii; esimerkiksi Petteri Järvisen kirjat ovat luotettava lähde oman tietosuojan kohentamiselle.